Turvalliseen kytkentään - Hydrauliset sivurajoittimet

Piippo Hydraulic esitteli Talvitiepäivillä uuden Farmiventtiilin, jonka toimintojen avulla voidaan toteuttaa hydrauliset sivurajoittimet.
Maatalousyhtymä Liljan T4-Valtrassa Farmiventtiilille löytyi suojainen asennuspaikka traktorin omien venttiililohkojen takaa. Venttiilin ohjainpaketti on asennettu takalasin alakarmiin, josta sen käyttö on taakse katsoessa luontevaa. Liikkeet suoritetaan alkuperäisen kaltevuudensäätimen on/off-venttiilin keinukytkimestä.

Traktoreiden nostolaitteisiin on suunniteltu ja patentoitu erilaisia hydraulisia sivurajoittimia jo 1970-luvulla. Eri tavalla toteutettuja laitteistoja on ollut ja on edelleen markkinoilla, mutta sopivan ohjausjärjestelmän puute on hidastanut niiden yleistymistä.

Esimerkiksi Walterscheidin valikoimissa on hydrauliset HGST-rajoittimet, joiden avulla työkone voidaan keskittää keskiasentoonsa automaattisesti, mutta sivusiirtomahdollisuutta ne eivät tarjoa. Valmistajan toinen malli mahdollistaa sivusiirron, mutta käytännössä toinen sivurajoitin on korvattu hydraulisylinterillä, jota ohjataan traktorin hydrauliventtiilillä.

Traktorivalmistajista esimerkiksi CNH on patentoinut hydraulisiin sivurajoittimiin liittyviä keksintöjä.

Sivurajoittimille suunniteltu

Kiuruveteläinen Piippo Hydraulic esitteli helmikuun lopulla uuden Farmiventtiilin, joka on suunniteltu hydraulisten sivurajoittimien ohjaukseen.

”Kun esittelimme uutta venttiiliä asiakkaille, lähes kaikki kysyivät, miksei vastaavaa ole ollut aiemmin markkinoilla. Syynä on ollut se, ettei sivurajoittimien hallintaan ole ollut tarjolla riittävän yksinkertaista ja järkevää ohjausventtiiliä”, toimitusjohtaja ja venttiilin keksijä Terho Piippo kertoo. ”Uutuusventtiilin idea on nimenomaan ohjata sivurajoittimia, hydraulisylinterit sivurajoittimissa eivät sinänsä ole uusi keksintö”, Piippo huomauttaa.

Kaikki toiminnot 
samassa venttiilissä

Uudessa venttiilissä kaikki sivurajoittimien ohjaukseen tarvittavat toiminnot on koottu kompaktin venttiilin sisään. Perusmallin venttiilillä voidaan ohjata neljää toimintoa erikseen ja osittain yhdessä. Öljy otetaan venttiilille traktorin hydraulilohkosta. Venttiili toimii jakajaventtiilin tavoin, eli toiminta valitaan venttiilin ohjausyksiköstä ja toimintoa käytetään traktorin omalla vivulla tai painikkeella.

Venttiili mahdollistaa vetovarsien liikuttamisen joko yhdessä tai erikseen. Myös sivusuunnassa molempia vetovarsia yhtäaikaisesti liikuttava sivusiirto kuuluu ominaisuuksiin.

Venttiilin neljästä ulostulosta kaksi on tarkoitettu sivurajoittimien sylintereille, yksi traktorin alkuperäisen toiminnon käyttämiseen ja yksi vapaavalintaiseen käyttöön. ”Mikäli venttiili asennetaan traktoriin, jossa on kaksi kaksitoimista hydrauliikkalohkoa, jatkossa käytössä on kolme lohkoa. Venttiilin asentaminen ei siis vähennä vapaita lohkoja, vaan lisää niitä”, myynnistä vastaava Jouko Rytkönen Piippo Hydraulicilta painottaa.

”Nykyaikana koneisiin valitaan lisävarustelistalta paljon hienouksia aina metalliväristä lähtien, mutta työturvallisuus unohdetaan usein. Hydrauliset sivurajoittimet säästävät helposti hintansa takaisin, jos yksikin tapaturma vältetään”, Rytkönen jatkaa.

Venttiilille haettu patenttia

Piippo Hydraulic on hakenut Farmiventtiilille patenttia.

Venttiili läpäisee sivurajoittimille noin 15 l/min öljyvirtauksen, ylimääräisestä vapaavalintaiseen käyttöön tarkoitetusta lohkosta öljyä sopii virtaamaan 40 l/min nopeudella. Ylikuormitusventtiilin painetta voidaan säätää 160–230 barin välillä tarpeen mukaan. Itse venttiili on mitoitettu kestämään maksimissaan 315 barin paine.

Traktorista otettu öljyvirtaus tuodaan venttiiliin venttiilin päästä. Sylintereille letkut lähtevät venttiilin päältä. Sivurajoittimille menevät letkut ovat vahvuudeltaan 1/4-tuumaisia. Ohuet letkut on helppo vetää sylintereille. Farmiventtiiliin on sisäänrakennettu lukkoventtiilit joka lohkolle, jotka pitävät työkoneen paikoillaan mekaanisten rajoittimen lukitustappien tavoin.

Farmiventtiili saa sähkönsä ohjainlaitteelta tulevia johtoja pitkin. Ohjainlaite asennetaan traktorin ohjaamoon ja se vaatii ainoastaan 12 voltin sisääntulon. Virrankulutus on enintään 2,4 ampeeria, joten sähkö saadaan ohjaimelle tarvittaessa vaikka tupakansytyttimeltä.

Perusversion venttiili on nelilohkoinen, ja saadaan tehtyä kuusilohkoiseksi lisäämällä kaksilohkoinen venttiili perusventtiilin perään.

Sivurajoittimet voidaan lukita tai asettaa uivaan asentoon. Lukitusasennossa traktorin ja työkoneiden rakenteille tuovat turvaa ylikuormitusventtiilit, jotka työkoneen osuessa esteeseen suojaavat sivurajoittimien sylintereitä.

Positiivisia käyttäjäkokemuksia

Sivurajoittimien toimintaan oli mahdollista tutustua luonnollisessa käyttöympäristössään. Maatalousyhtymä Liljan Valtra T144 Versu -traktoriin on asennettu yhdet ensimmäisistä hydraulisista sivurajoittimista. Heikki Huttunen arvostaa rajoittimien työturvallisuutta parantavaa vaikutusta varsinkin työkonetta kytkiessä. Toiseksi hyödyksi hän mainitsee sivurajoittimien kiristämismahdollisuuden.

”Pyrin aina pitämään sivurajoittimet mahdollisimman tiukalla töissä, joissa se on mahdollista. Tiukalla olevat sivurajoittimet vähentävät traktoriin ja työkoneeseen kohdistuvaa rasitusta. Mekaanisia rajoittimia on työlästä ja vaikeaa säätää täysin välyksettömäksi, mutta hydraulisilla sivurajoittimilla välysten poisto on helppoa”, Huttunen kertoo.

Hydrauliset sivurajoittimet helpottavat Huttusen mukaan erityisesti raskaiden tai muiden haastavien työkoneiden kytkentää. ”Esimerkiksi nostolaitekiinnitteistä kasvinsuojeluruiskua kiinnittäessä tila on usein kortilla ja sivurajoittimia joudutaan säätämään ahtaissa väleissä huonossa työasennossa. Hydraulisten rajoittimien avulla vetovarret saadaan kytkettyä ohjaamosta poistumatta”, hän jatkaa.

Huttunen arvioi rajoittimien sivusiirtomahdollisuudesta olevan hyötyä myös niittäessä, kun kaarteissa nostolaitekiinnitteistä takakonetta voidaan siirtää sivuttain tarpeen mukaan. ”Kyntäessä uiva asento toimii todennäköisesti hyvin, sillä uivassa asennossa ylösnostettu työkone heiluu huomattavasti vähemmän kuin perinteiset sivurajoittimet vapautettuna”, hän pohtii. ”Käytännön kokemuksia näistä töistä ei kuitenkaan ole, sillä rajoittimet ovat olleet käytössä vasta muutaman viikon”, Huttunen päättää.

Käytännönläheistä suunnittelua

Sivurajoittimet on kehitetty yhteistyössä leppävirtalaisen koneurakoitsija Aki Tirkkosen kanssa. Tirkkonen on testannut protoversiota John Deere 6520 -traktorissaan noin vuoden ajan. Tirkkonen on osallistunut venttiilin suunnitteluun jo alkuvaiheessa, kun venttiililitä vaadittuja toimintoja kartoitettiin. ”Kokemusta traktorilla työskentelystä on kertynyt noin 30 vuoden ajalta, joten sivurajoittimien toimintakin on tullut tuossa ajassa tutuksi”, Tirkkonen kertoo.

Tirkkosen mukaan etukuormainten osalta työkoneiden kytkentä on ollut varustelevyjen pikakiinnikkeiden vuoksi helppoa jo vuosikaudet, mutta nostolaitekiinnitteisten koneiden kytkentä on jäänyt vähemmälle huomiolle. ”Traktorivalmistajat ovat kyllä tuoneet markkinoille esimerkiksi ajon aikana työkoneita keskittäviä sivurajoittimia, mutta niissäkin työkoneen kytkentä on unohdettu”, hän jatkaa.

Kesällä Tirkkosen traktorin käyttö painottuu maatalouteen ja talvella lumitöihin. Hydrauliset sivurajoittimet sopivat kyntöön ja muokkaukseen Tirkkosen mukaan hyvin. Hän kyntää pääasiassa 5-teräisillä sarka-auroilla. ”Kyntäessä tärkeintä on säätää aurat kohdalleen, hyvin säädetyt aurat kulkevat suoraan perässä ilman sivurajoittimiakin”, hän muistuttaa.

”Hydraulisten sivurajoittimien kanssa kyntäessä pidän sivurajoittimet uivassa asennossa, kun aurat ovat maassa. Ennen päistettä, kun traktorin etu- ja takapyörä ovat vielä vaossa, lukitsen sivurajoittimet, jotta aurat ovat varmasti keskellä seuraavan vedon alkaessa”, hän kertoo. ”Mikäli aurat jostain syystä alkavat vetää sivulle kynnön aikana, lukitsen sivurajoittimet myös siinä tapauksessa”, Tirkkonen jatkaa.

Äestäessä sivurajoittimet toimivat Tirkkosen mukaan myös hyvin. ”Kun mekaanisten rajoittimien tappi laitetaan pitkään reikään, äes pääsee liikkumaan jonkin verran. Liike on kuitenkin usein niin suurta, että liikevara loppuu ja rajoittimet pohjaavat. Uivassa asennossa öljyn sylinteristä toiseen siirtyessään aiheuttama vastus vaikuttaa äkeen liikkeeseen iskunvaimentimen tavoin ja traktorin ohjattavuus paranee mekanisiin rajoittimiin verrattuna”, hän kertoo.

Toimivat talvellakin

Tirkkosella on kokemusta myös lumitöistä hydraulisten sivurajoittimien kanssa. Suurin hyöty hänen mukaansa saavutetaan talvella erityisesti suuremmissa yli 30 km/h ajonopeuksissa, joissa traktori käyttäytyy vakaammin, kun välykset traktorin ja työkoneen välistä saadaan poistettua lähes olemattomiin.

”Auratessa shokkiventtiilit toimivat hyvin. Esimerkiksi lingon siiven osuessa kiveen ja iskun siirtäessä linkoa sivulle, saadaan linko siirrettyä ajon aikana sivusiirrolla taas keskelle. Talojen pihoja auratessa reunuskivet ja muut säästyvät shokkiventtiilin ansiosta, kun linko tai lana väistää niihin osuessaan”, Tirkkonen kertoo.

Talvella rajoittimet helpottavat Tirkkosen 1 200 kiloa painavan lumilingon kytkentää oleellisesti. Hän laskee yleensä hydraulisella kaltevuudensäätimellä varustetun vetovarren alas ja säätää kiinteän vetovarren pikalukituskouran korkeuden nostolaitteella ja pituussuunnan traktoria liikuttamalla kohdalleen.

”Toinen vetovarsi on tämän jälkeen helppo kohdistaa kaltevuudensäätimellä nostamalla ja traktoria liikuttamalla, vaikka linko olisi vinossa traktoriin nähden”, Tirkkonen selventää. ”Kaiken kaikkiaan työkoneen kytkentä on hydraulisten sivurajoittimien avulla helpompaa kuin koskaan ennemmin”, Tirkkonen tiivistää.

Työturvallisuus paranee

Hydrauliset sivurajoittimet ovat kiistatta työturvallisuutta parantava keksintö, sillä jokaiseen ohjaamosta poistumiseen liittyy erityisesti talviaikaan tapaturman riski. Työkoneen kytkentä on turvallista, kun kuljettajan ei tarvitse mennä traktorin ja työkoneen väliin ennen kuin kone on kytketty vetovarsiin. Tietysti on muistettava, että vetovarsien kytkennän jälkeen on yleensä kytkettävä hydrauliikkaletkut ja nivelakseli tai sähköjohtoja – ohjaamosta on siis kuitenkin poistuttava kytkennän suorittamiseksi.

Ainut ominaisuus, joka hydraulisilla sivurajoittimilla menetetään mekaanisiin rajoittimiin verrattuna, on mekaanisten rajoittimien niin sanottu ”pitkä reikä”, joka sallii työkoneen rajoitetun vapaaliikkeen. Hydrauliset rajoittimet voidaan asettaa joko kiinteään tai uivaan asentoon, mutta välimuotoa ei ole.

Alkuvaiheessa myynti hoituu Piippo Hydraulicin Jouko Rytkösen kautta, mutta neuvottelut ovat käynnissä myös jälleenmyyjien kanssa.

Piippo Hydraulic keskittyy suunnitteluun

Metallikoneistamo Piippo aloitti toimintansa vuonna 1986. Alkuvaiheessa yritys teki metallialan koneistuksia, mutta hydrauliventtiileiden osuus liiketoiminnasta kasvoi jatkuvasti. ”Vuonna 2000 koneistuskoneet myytiin pois, ja siitä lähtien olemme keskittyneet suunnitteluun ja kokoonpanoon”, toimitusjohtaja Terho Piippo kertoo.

”Hankimme komponentit kotimaisilta alihankkijoilta, joista kaikki sijaitsevat noin 200 kilometrin säteellä Kiuruvedeltä. Tärkeimmät työvaiheet, kuten venttiilien hoonaukset teemme itse”, hän jatkaa.

Yrityksen tärkeimpiäMetallikoneistamo Piippo aloitti toimintansa vuonna 1986. Alkuvaiheessa yritys teki metallialan koneistuksia, mutta hydrauliventtiileiden osuus liiketoiminnasta kasvoi jatkuvasti. ”Vuonna 2000 koneistuskoneet myytiin pois, ja siitä lähtien olemme keskittyneet suunnitteluun ja kokoonpanoon”, toimitusjohtaja Terho Piippo kertoo.

”Hankimme komponentit kotimaisilta alihankkijoilta, joista kaikki sijaitsevat noin 200 kilometrin säteellä Kiuruvedeltä. Tärkeimmät työvaiheet, kuten venttiilien hoonaukset teemme itse”, hän jatkaa.

Yrityksen tärkeimpiä tuotteita ovat erilaisissa auroissa käytettävät venttiilit ja muut erikoistuotteet. Niiden lisäksi yritys valmistaa myös muun muassa normaaleita jakajaventtiileitä, lukkoventtiileitä ja määränsäätöventtiileitä. Piippo Hydraulicin tuotteita myyvät useimmat alan liikkeet.

 

Liittyvät artikkelit
Kiinnostuitko aiheista?