Tiedot hyötykäyttöön - Reaaliaikainen ruokinnansuunnittelu

Lypsyrobottien yleistyminen on lisännyt karjatiloilta saatavan mittaustiedon määrää. Robotin analysointilaitteiden tietoja hyödyntämällä voidaan parantaa sekä tuotosta että taloudellista tulosta.
Laineen tilalla ruokinnassa eniten aikaa kuluu säilörehun lastaamiseen täyttöpöydälle. Tilalla on suunnitelmissa siirtyä säilörehutorneihin.

Lypsyrobotti tykyttää ja suhisee tasaiseen tahtiin. Samalla kun maitoa virtaa tankkiin, virtaa robotilta myös hämmentävä määrä tietoa tuotannonohjausjärjestelmään. Paljonko maitoa tulee, paljonko lehmä syö robotilta väkirehua, onko maidon laadussa poikkeamia, paljonko lehmä painaa, kuinka usein lehmä käy robotilla...

Saatujen tietojen avulla maitotiloilla tehdään päivittäin tuotantoon liittyviä päätöksiä – muutetaanko ruokintaa, tarvitseeko joku eläin hoitotoimenpiteitä tai onko esimerkiksi tarvetta siemennykselle.

Jalostettua tietoa

Kerätyt tiedot mahdollistavat niiden hyödyntämisen myös muiden alan toimijoiden kautta. Raisioagro on toukokuussa käynnistänyt reaaliaikaisen ruokinnansuunnittelun, jossa oli kesän lopulla mukana noin 20 lypsyrobottitilaa.

Suunnittelussa pyritään jalostamaan mittaustietoa tuotannon ja taloudellisen tuloksen parantamiseksi ja avuksi tilan päivittäiseen johtamiseen.

”Tunnuslukuja seuraamalla voidaan lisätä investointien tuottavuutta ja parantaa kannattavuutta”, Raisioagron tutkimuspäällikkö Mikko Korhonen sanoo.

Tällä hetkellä seurannassa on mukana DeLavalin ja Lelyn valmistamia lypsyrobotteja.

”Robotin merkki ei suoraan vaikuta suunnitteluun, samat tiedot ovat saatavissa kaikilta. Kyse on siitä että saadaan järjestelmästä muotoiltua sopiva raportti aineistoksi”, Korhonen kertoo.

Suunnittelua voidaan laajentaa myös lypsyasema- tai parsinavettatiloille, jos käytettävissä on tarkka tuotannon seuranta ja tuotannonohjausjärjestelmä.

Käytännössä reaaliaikaisessa ruokinnansuunnittelussa Raisioagron ruokinta-asiantuntija kirjautuu kerran viikossa tilan tuotannonohjausjärjestelmään ja tulostaa sieltä raportin, jonka perusteella voidaan tehdä havaintoja tilan tuotannosta. Asiantuntija kertoo havainnoista tilalle, minkä perusteella voidaan tarpeen mukaan tehdä muutoksia ruokintaan.

Seurannassa ovat tuotoksen lisäksi muun muassa maidon pitoisuudet, rehun kulutus sekä robotin houkutusrehun rehujäännökset.

Automaattiruokinta seurantaan

Jouni ja Taru Laineen navetassa Mäntsälässä aloitettiin robottilypsy viime vuoden joulukuussa. Raisioagron ruokinnansuunnittelussa on oltu mukana projektin alusta asti.

Laineen tilalla lypsylehmien aperuokinnassa käytetään tällä hetkellä aumaan varastoitua säilörehua sekä pystysiiloihin varastoitua rypsirouhetta ja kuivattua ohraa. Lisäksi seokseen annostellaan kivennäistä. Lehmät saavat myös täydennys- ja houkutusrehua robotilta.

Tilalla on automaattiruokinta, jossa on kiinteä, 20 kuution apesekoitin kahdella pystyruuvilla. Automaattijärjestelmä tekee seoksen kaksi kertaa päivässä. Säilörehu lastataan traktorilla täyttöpöydälle, johon voidaan Laineen mukaan laittaa enintään kolmen päivän rehut kerralla. Kivennäiset lisätään seokseen käsin. Apesekoittimessa on vaaka, jonka avulla seurataan rehunkulutusta.

Apesekoittimelta seos jaetaan kolme kertaa päivässä mattoruokkijalla navetan puolelle, sen keskellä olevalle kapealle ruokintapöydälle. Ruokintapöydän toisella puolella on kaksi robottia yhdessä osastossa ja toisella puolella yksi robotti, jonka kanssa samalla puolella on myös takakierto-osasto ja poikima- sekä vasikkatilat.

Ruokintajärjestelmä on TJ Pyykkösen käsialaa.

”Ruokinnan ja tuotannon suunnittelua ja ohjausta parantaisi entisestään, jos ruokinnanohjausjärjestelmä ja lypsyrobotin ohjausjärjestelmä toimisivat samalla ohjelmalla”, Jouni Laine kertoo.

Ei lisätyötä

Laineen mukaan Raisioagron ruokinnanseuranta ei aiheuta lisätyötä tilalle. Lypsyrobotin mittaamien tuotostietojen lisäksi Raisioagrolle on toimitettu tiedot ja analyysit muista tilalla käytettävistä rehuista.

Laineet saavat ruokinta-asiantuntijan laatimat seurantaraportit sähköpostilla. Tuottajan mielestä raportteja voisi tulla nykyistä useamminkin ja yhteydenpito voisi olla tiiviimpää.

Olennaisin mittari tuotannon toimivuudesta on Laineen mukaan päivän maitotuotos lehmää kohti. Siitä näkee heti, jos jotain on pielessä.

”Päivämaidon ja muut tilan tunnusluvut näkee ensimmäisenä navettaan astuessa mittareista toimiston tietokoneen ruudulta. Ohi kävellessä voi vilkaista jo etukäteen, miltä seinän toisella puolella näyttää.”

Tornit lisäksi

Laineen vanha navetta jäi uuden lypsykarjapihaton myötä nuorkarjan käyttöön. Vanhassa navetassa on käytössä säilörehutorni. Suunnitelmissa on muuttaa myös lypsylehmien karkearehu kahteen automaattipurkaimella toimivaan torniin.

Syy ruokinnan automatisointiin on Laineen mukaan selvä.

”Löydän vuodessa 500 työtunnille muutakin käyttöä, kuin sekoittaa apetta.”

Laineen mukaan rehustuksen seurantaa voisi vielä parantaa korjatun rehumäärän mittaamisella. Säilörehutorneissa seuranta olisi kuutiomääräisesti helpompaa, kuin tällä hetkellä aumarehussa.

”Tulevat rehukuormat voisi myös punnita esimerkiksi ajoneuvovaa’alla”, Laine sanoo.

Liittyvät artikkelit
Kiinnostuitko aiheista?