Sampo – Mahindra projekti etenee - Intiassa riittää puitavaa

Riisin sadonkorjuuajan lähestyessä testierä Sampoja on matkalla kohti Intian tasankoja. Tarvetta kalustolle riittää, sillä maan peltoala on kokonaista 160 miljoonaa hehtaaria.
Kaikki oleellinen löytyy, hyttiä ja silppuria ei tarvita. Olkisadon erottelu vaatii kapasiteettia, sillä olki on puintihetkellä melko tuoretta. Kaikki olki kerätään visusti talteen karjan rehuksi. Huomaa myös tasavälein harvakseltaan istutetut riisit.

Puitavien kasvien kuten riisin ja vehnän osuus Intian peltoalasta on merkittävä. Pelkästään riisiä viljellään noin 40 miljoonalla hehtaarilla. Reilu puolet alasta viljellään perinteiseen tapaan eli kastelemalla. Vehnää viljellään noin 30 milj. hehtaarilla. Molempien kasvien sato korjataan leikkuupuimureilla. Intia on pienviljelmien maa, joten kaluston kokoluokkakin on pienehkö. Traktoreiden tyypillinen koko on 50 hevosvoimaa ja puimureilla liikutaan 3–4 metrin työleveydessä.

Ajatellen eurooppalaisia maatalouskoneteollisuutta, löytyy Intiasta mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Tilarakenteesta johtuen suomalainen koneiden kokoluokka sopii Intiaan paremmin kuin supersuuret isojen maiden koneet. Koneita tarvitaan paljon, koska mekanisoinnin aste ei vielä ole kovin korkea. Yleisesti ottaen käsityötä tehdään edelleen paljon ja kun suurkaupungit vetävät väkeä maaseudulta, ei työvoimaa sesonkien kiirekausiin tunnu Intiassakaan riittävän! Esimerkiksi kastellun maan riisi istutetaan koulituilla taimilla yksitellen peltoon asetellen. Koneitakin työhön löytyy, mutta niitä ei ole yleisesti käytössä.

Halpa hintataso

Suurena ongelmana on koneiden hinta. Halvan ja periaatteessa runsaan työvoiman Intiassa koneetkaan eivät saa maksaa paljoa. Perustraktorin, joka on takavetoinen 50 hevosvoiman kokoluokkainen hytitön peli, hinta on 8 000–10 000 dollaria, eli 7 000–9 000 euroa. Puimurin hinta on 20 000 eurosta ylöspäin. Koneiden ominaisuudet ja varustetaso on pelkistetty. Riittävän edullinen hintataso on markkinoiden sanelema välttämättömyys. Käytännössä tämä tarkoittaa, että koneet on tehtävä Intiassa.

Riisipellolla

Edullisen ilmaston ansiosta Intiassa otetaan 3 satoa vuodessa ja säntillinen vuoroviljely on yleistä. Tyypillisesti kierrossa on riisiä, palkokasveja, vehnää, vihanneksia ja perunaa.

Riisin korjuu oli vierailumme aikaan syyskuun lopulla juuri alkamassa Pohjois-Intiassa Chandigarhin alueella. Paikallinen viljelijä Rajesh Kumar viljelee riisiä ja muitakin kasveja noin 105 eekkerin eli 42 hehtaarin alalla. Tila on kooltaan huomattavasti alueen keskivertoa isompi – useilla tiloilla pinta-ala on vain luokkaa 5–10 hehtaaria.

Kumarin puimuri – Preet 987 – on Intian markkinajohtaja. Siinä on 14 jalan pöytä ja ilmeisesti Leylandin lisenssillä tehty 6-sylinterinen 102 hv moottori. Kohlimia on viidet ja seulasto on perinteinen. Ajovariaattoria täydentää 5-portainen vaihdelaatikko. Varustelistalta puuttuu oikeastaan vain silppuri ja hytti. Puimurisarjasta löytyy myös pienempiä, samoilla ominaisuuksilla varustettuja malleja.

Mahindra valmistaa myös puimureita, mutta tehtaan päätuote ovat traktorit. Nykyinen puimurimallisto pohjautuu traktoritekniikkaan ja ilmeisesti osaltaan siksi yhteistyökuvio Sampo Rosenlewin kanssa alkoi.

Sampoja menee vientiin

Sampoja viedään jo esimerkiksi Afrikkaan, ja Intian markkinoille soveltuvat juurikin saman kokoluokan puimurit. Koepuinteihin on menossa 2045-sarjan koneita 4,2 metrin pöydällä. Puimureista on riisuttu hytti ja silppuri pois. Suuri rengaskoko ja keveähkö rakenne sopivat erityisen hyvin intialaisiin olosuhteisiin, sillä esimerkiksi riisipeltoja saatetaan kastella vielä 2 viikkoa ennen sadonkorjuuta uppokastelulla.

”Toteutamme tällä yhteistyöllä kasvustrategiaamme ja laajennamme tuotelinjaamme myös puimureihin. Tähtäämme sekä globaalimarkkinoille, että kehittyville Intian ja Afrikan markkinoille, kertoo Pawan Goenka, M&M:n toimitusjohtaja Indiatimes.com-verkkosivuston mukaan.

Mahindran oma puimurimallisto pohjautuu tällä hetkellä erikoiseen traktori/puimuri-hybridiin, joten Sampon ajopuimurimallisto sopii erinomaisesti uuden strategian raamiin.

Johtaja Jali Prihti on joukkoineen onnistunut avaamaan uuden oven suomalaiselle puimurituotannolle. Käytännön polku on toki pitkä ja mutkikas, mutta näkymät ovat mielenkiintoiset.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Hiiriltä kielletty alue

KV 17/2017 30.11.2017
Kiinnostuitko aiheista?