Oksasahalla huoltovarmuutta - Saka-oksasaha

Sähkökatkot ja pienemmät häiriöt ovat haja-asutusalueilla usein ongelma. Pienempiä linjoja raivataan edelleen käsin, mikä on kallista ja hidasta. Avuksi on nyt kehitetty myös käyttöön soveltuva linjanraivauskone.
Noin 180 cm pitkä laippa on pyörii Indexator RT10 rototiltin avulla. Sahaus käytössä riittää pienempikin rototiltti.

Maakaapeleita asennetaan vuosittain tuhansia kilometrejä. Harvaan asutuilla alueilla myös ilmajohdot säilyvät vielä pitkään maalaismaisemassa. Perinnenäkymän haittapuolena ovat piinaavat häiriöt sähkönjakelussa, sillä esim. lähellä kasvava lepikko painuu lumen ja myrskyjen vaikutuksesta linjoille.

Oululainen Heikki Kvist on tehnyt elämäntyönsä maata rakentamalla, erityisesti kaapeliurakoinnissa ja linjanraivauksessa. Ilmajohtojen ongelmaa pohtiessaan Kvist mietti, että eikö linjanraivaukseen löytyisi nyky-metodeja parempia menetelmiä. Ideoinnin lopputuloksena syntyi linjanraivauskoneisiin suunniteltu Saka-oksasaha.

Oksat alas

Saka-saha on tarkoitettu erityisesti sähkölinjojen vieruspuiden raivaamiseen ja se voidaan liittää minkä tahansa linjanraivaukseen soveltuvan työkoneen puomiin. Kvistillä peruskoneena toimii Huddig 960c6 kaivurikuormain, jossa saha on kiinnitetty nostokorin puomiin. Yhdistelmällä ylletään sahaamaan jopa yli 20 metrin korkeudessa kasvavia oksia.

285 kiloa painavan sahan perus-osia ovat kallistaja ja kauhanpyörittäjä, jota käytetään yleensä pienissä, alle 3 tonnin koneissa. Saha käytössä rasitus on kuitenkin pientä, joten minikokoinen rototiltti riittää tarkoitukseensa. Ketjua pyörittää Parkerin hydraulimoottori. Virtausta Saka-saha tarvitsee täydellä 30 m/sek nopeudella 150 litraa, mutta yleisesti käytettävällä 20 metrin sekuntinopeudella virtaustarve on alle 100 litraa minuutissa.

Teräksinen, noin 180 cm pituinen laippa muodostuu kolmesta vesileikatusta ja laserhitsastusta palasta. Eräs tärkeimmistä osista on laipan toisella sivulla kulkeva palkki, joka jäykistää laippaa sivusuunnassa. Tukipalkin ja laipan kärjen väliin jää 50 cm pitkä tyhjä osa, joka mahdollistaa puiden läpisahauksen.

Laippa on muodoltaan soikea, jolloin teräketju pysyy kovissa nopeuksissa paremmin paikoillaan. Kiristys on automaattinen. Ketju on 56 hampainen ja pituudeltaan 4 metriä. Uusi ketju maksaa noin 200 euroa, mutta käytetyn ketjun teroittaminen onnistuu varsin helposti akkurälläkällä. Kärkipyörä oli esittelyversiossa vielä kiinnitetty pulteilla, mutta lopullisessa mallissa kiinnikkeinä toimivat niitit.

Myös myrskytuhoille

Saka-saha on turvallinen myös myrskytuhojen korjauksessa. Kaatuneet puut ovat usein jännityksessä ja todella vaarallisia metsurille. Saka-sahalla puu saadaan pätkittyä jopa 18 metrin päästä. Lisäksi kaivurikuormainta käytettäessä kaivupää on vapaana, joten siihen voidaan liittää esimerkiksi koura tai jokin muu lisälaite.

Läpisahausominaisuudesta on hyötyä myös huoltoraivauksessa. Liian lähellä linjaa kasvavat puut voidaan latvoa viistosti linjasta poispäin, jolloin lepikko ei kasva niin nopeasti uhkaamaan johtoja. Rototiltin ansiosta Saka-saha sopii tietyin rajoituksin myös linjan alustojen siistimiseen, mutta kiviä tai muita epätasaisuuksia ei saisi juuri olla. Jäljen voi toki viimeistellä esim. kaivupäähän liitetyllä murskaimella.

Yhteistyöllä tulosta

Heikki Kvist suunnitteli ja toteutti sahan prototyypin, mutta lopullinen tuote muotoutui yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa. Esimerkiksi laipan lujuuslaskelmat ja laakeroinnin mitoitukset toteutettiin oppilaitoksessa. Lisäksi apua saatiin mm. CE-hyväksynnän toteuttamiseen. Sahalaite on patentoitu Suomessa ja Euroopan laajuisessa prosessissa on jo saatu ensimmäinen välipäätös. Patentoinnissa apuna toimi Kolster Oy-patenttitoimisto. Kehitystyöhon saatiin tukea myös Ely-keskukselta.

"Patentointi ja hyväksyntien hakeminen on kallista ja vaatii paljon paperityötä. Onneksi Oulun alueella apua on myös saatavilla, sillä alan oppilaitokset osallistuvat projekteihin esim. opinnäytetöiden muodossa", Kvist kertoo.

Oulun ammattikorkeakoulun lehtori Esa Kontio kertoo, että osittain pienyrittäjät kuitenkin pelkäävät turhaan patentoinnin vaikeutta. Esimerkiksi CE-hyväksynnän edellytysten täyttäminen on monille yrittäjille turhankin suuri peikko. Ammattikorkeakoulun henkilökunnassa on useita asiaan perehtyneitä henkilöitä, joten mm. tuotehyväksyntään liittyviä dokumentaatioita on tehty opinnäytetöinä. Tarjoammekin yhteistyötä pienille yrityksille apua uusien innovaatioiden markkinoille tuomiseksi.

Lupaava laite

Saka-saha on erittäin lupaavanoloinen laite. Esimerkiksi pyörösahaan verrattuna Saka on helppo teroittaa, eikä esim. terän vääntymistä tapahdu. Vara-ketju on myös nopea vaihtaa ja kulkee helposti mukana. Saka-sahan lopullinen hinta ei ole vielä varmistunut.

Työnäytöksen perusteella Saka-saha vaatii kuljettajalta ammattitaitoa. 20 metrin korkeudessa pyörivän sahan käsittely vaatii vakaiden käsien lisäksi myös sopivan maaston. Pehmeissä olosuhteissa konetta voi kuitenkin tukea tassujen lisäksi myös kaivuupäällä. Toisaalta raivauksia voidaan tehdä myös talviaikaan, jolloin kulkeminen on lumen ansiosta sulavampaa.

Saka-saha tekee samalla myös peruskoneesta monipuolisemman. Mukana saa kulkemaan sahan ja kauhojen lisäksi myös nostokorin ja pylvässakset. Esimerkiksi myrskytuhojen raivausryhmän kanssa etenevällä koneella saadaan linja korjattua kerralla kuntoon. Työnäytöstä seuranneet linjanhuollon ammattilaiset pohtivatkin puolileikillään: Jos tuohon yhdistelmään saisi mukaan vielä kaapeliauran, niin tulisi koko operaatio hoidettua kerralla.

Lisätietoja: Heikki Kvist: 0400-587255, heikki.kvist@sike.fi tai Sisko Kvist: 0400-587256, sisko.kvist@sike.fi.

Kiinnostuitko aiheista?