Maaperäskannaus: Uutta tietoa pellosta

Tällä mittausyksiköllä kiersimme koelohkoilla toukokuussa. Kukin pelto skannattiin 10 metrin ajouravälillä.

Koneagrian seminaareissa esiteltiin uusia mahdollisuuksia pellon ominaisuuksien kartoitukseen. Maaperäskannauksella voidaan esimerkiksi selvittää peltomaan multavuuden kehitystä.

Viime keväänä läpiviety liki 300 koehehtaarin maaperäskannaus on avaamassa uutta sivua peltojen täsmäviljelyn ja ylipäätään ympäristöystävällisen viljelyn perustaksi.

Maaperäskannauksen (ks. KV 14/2015), perinteisen viljavuusanalyysin ja täsmäviljelytekniikan antaman datan kokonaisuus (esim ilmakuva- ja satokartat) lisää lohkokohtaisen tiedon määrää ja antaa myös mahdollisuuden lohkon sisäisen tilanteen seurantaan.

Skannerin lisäarvo perustuu kahteen seikkaan. Ensinnäkin sen antama mittadata täydentää hyvin nykyistä viljavuusanalyysiä, ja toisekseen koordinaatistoon sidottu näytteenotto ja siitä johdettu kartta kertoo koko lohkon tilanteesta paljon tarkemmin kuin satunnaisnäytteisiin pohjautuva analyysi.

Skannerin mittaus on EC-arvon (vastaa suunnilleen johtoluvun käyttäytymistä) ja orgaanisen aineksen osalta jatkuvaa. pH-arvon osalta 500 näytettä per hehtaari on myös paljon. Kun traktorin automaattiohjauksen järjestelmä lisäksi varmistaa, että aikanaan seuraavakin näytteenoton kierros suoritetaan juurikin samoja ajouria pitkin, poistuu näytteenoton satunnaishajonnan aiheuttama tulosten vaihtelu.

Esimerkki multavuudesta

Ensisilmäyksenä maaperäskannauksen mahdollisuuksiin nähdään oheisessa kartassa yhden koelohkomme multavuustason vaihtelu. Keskiarvoltaan 8 %:n multavuustaso vaihtelee lohkon sisällä 3,6 ja 11,1 %:n välillä. Kartasta näkyy myös, miten multavuusvyöhykkeet sijoittuvat lohkolla. Jo tästä kartasta voitaisiin suoraan määritellä kylvövaiheen lannoitustarve ainakin typen osalta ja samalla tehdä VRA-ohjetiedosto (ns. Task tai variable rate application) kylvölannoittimelle (ISOBUS-koneelle). Jos käytössä on klassinen tekniikka, voidaan paikkakohtainen lannoitus toteuttaa melko tarkasti myös manuaalisäädöin.

Kylväjä peltonsa tuntee, mutta saa mittadatasta varmuutta säätää lannoitusta lohkon sisällä. Täsmäviljelyn ei aina tarvitse tarkoittaa isoja investointeja uuteen tekniikkaan, vaan sitä voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti käyttäen hyväksi eri tavoin koottua tietoa.

Jussi Knaapi

 

Kiinnostuitko aiheista?