Lämpökamera näkee näkymättömän - Ennakoivaa tarkastusta

Erilaiset tekniset kuvantamiset ovat lämpökameroiden ominta käyttöaluetta. Aurinkopaneelien kuntotarkistus ja lämpövuotojen paikannus hoituu RPAS-laitteilla ja lämpökameralla joutuin.
Tehtävästä riippuen työryhmässä on 1–2 henkeä.

Lämpökamerat ovat perinteisesti olleet kädessä pidettäviä malleja. Kun kameran alustaksi vaihdetaankin pienoishelikopteri eli RPAS-laite, kansankielellä drouni, alkaa tapahtua. Lämpökamerat poikkeavat tavanomaisista kameroista siinä, että niiden ominaisuus – lämpötilaerojen havaitseminen – ei juurikaan heikkene etäisyyden kasvaessa. Näin ollen ilmassa muutamien kymmenien metrien korkeudessa liikkuvalla kameralla saadaan hyvälaatuista lämpödataa paljon nopeammin kuin maassa kulkien. Rakennusten, kaukolämpö- ja sähkölinjojen tai viimeisimpänä aluevaltauksena aurinkokennojen kuntotarkistus sujuu RPAS-pohjaisella tekniikalla hyvin ja ennen kaikkea nopeasti.

Uutta yrittäjyyttä

Suomessa eletään ilmakuvantamisen voimakasta kehityskautta. Monin kohdin – etenkin peltojen kuvantamisessa – koetaan lieviä kasvukipuja. Tulokset eivät automaattisesti realisoidu viljelyn lisätuottona tai kustannussäästöinä. Ollaan vielä oppimassa ja kehitys kulkee portaittain. Teknisessä kuvantamisessa tilanne on helpompi, koska ilmassa toimien saavutetaan aivan eri tason tuottavuus. Työryhmä voi muutamassa tunnissa kartoittaa alueita, joiden tutkiminen jalkapatikassa olisi jopa päivien työ.

Seinäjokinen yrittäjä Jarkko Lähde perusti Ekodronen hiljattain ja tekninen kuvantaminen on ollut nopeimmin kasvava palvelun muoto. Kuvaesimerkkimme kaukolämpöverkon ja aurinkokennojen kuntotarkastuksista ovat tyypillisiä ”win-win”-kohteita.

Luovutus- ja ylläpitotarkastusta

Kävimme seuraamassa, miten aurinkovoimaloiden rakentaja ja aurinkosähkön myyjä Solarigo Systems kuntotarkastutti hiljattain asennetun kattopaneeliston kunnon Tampereella Cargotecin toimipisteessä.

Mitään isompaa ei ollut tiedossa, mutta tarkastuslennolla havaittiin kuitenkin muutama poikkeava kenno satojen ehyiden joukosta. Tehohäviö ei vielä ollut merkittävä, tuskin edes mitattavissakaan, mutta kuntotarkastuksen ansiosta poikkeavia kennoja voidaan tarkkailla intensiivisemmin ja tarvittaessa ryhtyä huoltotoimenpiteisiin. Yhdenkin kennon putoamien tehottomaksi laskisi koko rivin tehon, koska kennot on kytketty sarjaan, ei rinnan.

Solarigon Systemsin Jukka Muilu toteaakin kuntotarkistuksen tulleen hyvään tarpeeseen, sillä esimerkiksi uusien kennojen kuntotarkistus heti asennuksen jälkeen varmistaa kaikille osapuolille, että homma toimii odotetusti. Silmämääräisesti lämpötilaerojen havaitseminen on mahdotonta ja jalkapatikassa työ olisi kovin hidasta. Kopteripohjainen RPAS-laite on kuin luotu tällaisiin töihin. Tarkastus on vain muistettava tehdä säännöllisesti ja seuraten vuositasolla kennojen sähkön tuottoa, jolloin hiipivä likaantuminen tai muu häiriö ei jää huomaamatta.

Kuvat: Juha Knaapi, Ekodrone

Liittyvät artikkelit
Kiinnostuitko aiheista?