Kibbutsi harjoittaa maataloutta ja teollista tuotantoa - 420 millin sivuelinkeino

Israelilainen Tama on kasvanut nopeasti paalausverkkojen globaaliksi markkinajohtajaksi. Pääkonttori on Mishmar Ha’ Emek -kibbutsissa, joka on toinen yrityksen omistajista. Taman toiminta on kuitenkin maailmanlaajuista, ja tuotantolaitoksia on myös Israelin ulkopuolella.
Mishmar Ha’Emek -kibbutsin viiden robotin navetta on valmistunut vuonna 2005. Seiniä ei tarvita, sillä kuumuus on suurempi ongelma kuin kylmyys. Kuivikkeita ei käytetä, sillä kuivunut lanta muistuttaa sahanpurua.

Israelilainen paaliverkkojen ja paalauslankojen valmistaja Tama on aloittanut toimintansa 1950. Yrityksen perustaja on Mishmar Ha’Emekin -kibbutsi, joka päätti kehittä maatilan liitännäiselinkeinoksi sopivaa tuotantoa. Teollinen toiminta pääsi vauhtiin vasta, kun yritys hankki muovisten paalauslankojen ja köysien valmistukseen tarvittavat koneet v. 1967.

Maatalouden sivuelinkeinosta alkunsa saaneen Tama toiminta on nykyään maailmanlaajuista, vaikka yhtiön pääkonttori ja yksi tehtaista on edelleen Mishmar Ha’Emek -kibbutsin pihapiirissä. Tuotekehitystä on helppo tehdä, koska suurin osa kibbutsin pelloista sijaitsee lähellä tehtaita. Verkotettujen heinäkasvien ”koekäyttäjät” asustavat Kibbutsin navetassa, joka sijaitsee tehtaan vieressä.

Tamalla on yli 50 % verkkomarkkinoista

Paaliverkkojen tuotanto alkoi 1987, kun verkot alkoivat hiljalleen korvata narua paalinsidonnassa.

Taman omistuspohja laajeni vuonna 1970, kun Galedin kibbutsi tuli mukaan omistajaksi. Yritys kasvatti tuotevalikoimaansa, paalinarujen lisäksi se alkoi valmistaa vihanneksille tarkoitettuja verkkosäkkejä ja auringolta suojaavia kateverkkoja. Nykyään Tama valmistaa myös kuormalavojen sidontaverkkoja, puuvillapaalien käärintämuovia sekä kotitaloudessa käytettäviä säilytysrasioita ja muita muovituotteita.

Tuotanto on vuosien varrella laajentunut todella nopeasti, liikevaihto on kasvanut jaksolla 2010–2015 keskimääräin 12,5 % vuodessa. Liikevaihto on 420 miljoonaa euroa, työtekijöitä on 1350. Paaliverkkojen markkina kasvaa muutamalla prosentilla vuodessa, joten Tama on onnistunut kaappaamaan markkinoita muilta valmistajilta.

Tamalla on tällä hetkellä yhteensä neljä tehdasta Israelissa, kaksi Italiassa ja yksi tehdas Puolassa, Brasiliassa sekä Unkarissa. Paaliverkot tehdään kutomakoneilla, joiden määrää ei kerrota. Tamalla on lukuisia tuotteidensa valmistukseen ja pakkauksiin liittyviä patentteja.

Taman osuus paaliverkkojen koko maailman markkinoista on yhtiön oman ilmoituksen mukaan hieman yli 50 %, paalausnaruissa osuus on noin 20 % luokkaa.

Tama tekee yhteistyötä merkittävien konevalmistajien kanssa, jotka myyvät Taman tuotteita omilla kauppanimillään.

Tamalla on omia myyntikonttoreita kaikkialla, missä paalataan heinäkasveja tai puuvillaa. Pohjoismaiden myyntiyhtiö Tama Scandinavia on perustettu Ruotsiin v. 2003. Sen kautta hoidetaan myös verkkojen ja narujen tukkumyynti Suomeen, vähittäismyynti tapahtuu Raisio-Agron myyntiverkoston sekä meijereiden kautta.

Paalainverkot kehittyvät jatkuvasti

Paaliverkkojen kysyntä kasvoi 90-luvun alussa nopeasti, mikä vauhditti myös tuotekehitystä. Tama lanseerasi Edge to Edge -verkot vuonna 1998. Paali pystyttiin verkottamaan koko ulkokehän leveydeltä, mikä vähensi korsien pursuamista verkon reunojen alta helpottaen muovin käärintää.

Seuraava merkittävä askel tuotekehityksessä oli John Deeren ja Taman yhteistyönä syntynyt Cover Edge -verkko, joka on niin leveä, että se yltää reilusti paalin reunan yli. Paali on siisti ja käärintämuovia kuluu vähemmän, koska verkko puristaa paalin ulkoreunan tiiviiksi. Nämä verkot ovat John Deeren yksinmyynnissä.

Taman verkoissa on pitkittäisraitoja, jotka helpottavat verkotuksen toiminnan seurantaa. Raita on samalla erinomainen tunnusmerkki, jolla Taman verkot erottuvat kilpailijoista. Esimerkiksi John Deeren verkoissa on vihreä raita, New Hollandilla sininen.

Säänkestäviä paaleja

Tama ja John Deere ovat kehittäneet yhdessä B-Wrapin, joka mahdollistaa olkipaalien säilytyksen ulkona. B-Wrap-verkossa on SCM-kalvoa, joka muistuttaa Goretexia. SCM-kalvo toimii kuten ulkoilutakki: se pitää sadeveden ulkopuolella, mutta päästää sisälle kertyvän kosteuden ulos.

B-Wrap on ensisijaisesti suunniteltu olkien käärintään silloin, kun oljet joudutaan varastoimaan ulkona. Paali ei homehdu, koska puinnin jälkeinen kosteus poistuu kalvon läpi vesihöyrynä. Vesi ei kuitenkaan pääse paaliin sisälle, sillä kalvo on ulkoa sisälle -suuntaan vedenpitävä. Kalvo päästää myös paalin pohjalle tiivistyvän veden valumaan maahan, mutta estää maakosteuden nousun paaliin.

B-Wrap antaa joustoa paalinkorjuuseen, sillä olkipaalit voidaan välivarastoida pellon laitaan ja kuljettaa talouskeskukseen vasta puintisesongin päätyttyä. B-Wrap-verkkoa voidaan kuitenkin käyttää vain John Deeren 800- ja 900 sarjan paalaimissa, joihin on asennettu tarvittavat varusteet.

B-Wrap-rullassa on vuorotellen tavanomaista verkkoa ja säänkestävää kalvoa. Rulla on katkottu valmiiksi 16,5 metrin mittaisiksi paloiksi, joissa on ensin 11 m verkkoa ja sen jälkeen 5,5 m kalvoa, rullalla voidaan aina paalata 45 paalia. Paalin optimihalkaisija on 170 cm (kehä on 535 cm), joten yksi pala riittää kahteen verkko- ja yhteen kalvokerrokseen. 120 cm paali tulee kiedottua vielä tarkemmin, sillä 11 m verkko yltää lähes kolme kertaa paalin ympäri.

Käyttökustannus riippuu paalin halkaisijasta. Optimikokoisen, 170 sentin paalin kääriminen B-Wrapiin maksaa reilun vitosen enemmän kuin pelkkä muovi, mikä on vain hieman korkeampi hinta kuin olkipaalin yhteenlaskettu verkotus- käärintäkustannus. B-Wrapin lisäkustannusta kannattaa verrata kiinteän paalivaraston rakennuskustannuksiin. Olki kestää ulkovarastointia paremmin kuin koneet.

Tama ja John Deere ovat yhdessä kehittäneet puuvillan korjuukoneeseen tarkoitetun pakkauslaitteen, joka käärii paalin tiiviiseen muovipakkaukseen. RMW:ksi nimetty menetelmä vähentää korjuutappioita ja puuvillan likaantumista. Se helpottaa myös puuvillan kuljetusta pellolta jalostuslaitokseen.

Suomessa suositaan isoa rullaa

”Suomessa myydään eniten 4 500 mTamanet Edge to Edge -verkkoa”, kertoo Tama Scandinavian myyntipäällikkö Jan Bränkärr. ”Ruotsalaiset ovat tässä asiassa hieman vanhakantaisempia, sillä siellä 3 600 m verkko on edelleen suosituin. Rullien käsiteltävyydessäkään ei ole merkittävää eroa, sillä pitempi rulla on verkon nykyaikaisemman tekniikan ansiosta vain 1,5 kiloa painavampi”. Pitempi rulla painaa 42 kiloa, joten puolentoista kilon ero ei ole merkittävä. ”Pitkä rulla on ainakin toistaiseksi mahtunut kaikkiin vastaan tulleisiin paalaimiin, sillä rullan halkaisija on hieman alle 30 cm”. vakuuttaa Jan Bränkärr.

Kummankin verkon vetolujuus on sama 290 kgf, täysleveän verkon päähän voi ripustaa 290 kilon painon.

Paalin reunasta reunaan riittävä Edge to Edge verkko on 123 cm leveä. 4 500 metriä pitkä rulla riittää 500 paaliin, jos paalin läpimitta on 120 kiloa ja sidontaan käytetään 2,2 verkkokierrosta/paali.

Tama valmistaa myös hinnaltaan edullisempaa Ecobull-verkkoa, jonka vetolujuus on 250 kgf ja rullan pituus 3 000 m.

Erilainen yhtiömuoto

Tama Plastic Industry on osa Mishmar Ha’Emekin kibbutsia, jossa jokaisella kibbutsin täysivaltaisella jäsenellä on yksi ääni. Tama rakentaakin yrityskuvaansa vahvasti maatilan varaan kertoen, että he ymmärtävät viljelijöiden tarpeet, sillä he ovat itsekin viljelijöitä. Väite pitää pitkälti paikkansa, koska merkittävä osa yrityksen avainhenkilöistä on syntynyt ja asuu edelleen Mishmar Ha’Emek -kibbutsissa.

Liiketoiminnan laajuudesta johtuen Tamaa johdetaan aivan kuten muitakin kaupallisia yrityksiä. Yhtiön johtoportaassa on myös kannuksensa muualla hankkineita ammattilaisia. Omistuspohja tuo kuitenkin vakautta yhtiöön. Talonpoikainen, pitkäjännitteisyyteen eikä pikavoittoihin perustuva toimintamalli on Tamalla onnistunut hyvin.

Paaliverkkoja maatilan sivuelinkeinona

Israelilainen Tama on kasvanut nopeasti paalausverkkojen markkinajohtajaksi. Pääkonttori on kibbutsissa, joka on toinen yrityksen omistajista. Taman toiminta on kuitenkin maailmanlaajuista, ja tuotantolaitoksia on myös Israelin ulkopuolella.

Israelilainen paaliverkkojen ja paalauslankojen valmistaja TAMA on aloittanut toimintansa 1950. Mishmar Ha’ Emek -kibbutsin sivuelinkeinona. Taman liikevaihto on kasvanut todella nopeasti, sen on nyt 420 miljoonaa euroa, työtekijöitä on 1 350.  Tama valmistaa myös kuormalavojen sidontaverkkoja ja puuvillapaalin käärintämuovia. Tamalla on tällä hetkellä yhteensä yhdeksän tehdasta, joista neljä on Israelissa, kaksi Italiassa ja yksi tehdas Puolassa, Brasiliassa sekä Unkarissa.

Tama tekee yhteistyötä merkittävien konevalmistajien kanssa, jotka myyvät Taman tuotteita omilla kauppanimillään. John Deere on tällä hetkellä tärkein yhteistyökumppani, jonka kanssa Tama on kehittänyt kauppanimillä Edge to Edge ja Cover Edge myytävät verkot. Uusin innovaatio on B-Wrap, joka mahdollistaa olkipaalien säilytyksen ulkona. B-Wrap on paalausverkon ja SCM-kalvon yhdistelmä. Paali ei homehdu, koska kosteus poistua puinnin jälkeen kalvon läpi vesihöyrynä. Vesi ei kuitenkaan pääse paaliin sisälle, sillä kalvo on tähän suuntaan vedenpitävä.

Taman omistaa kaksi kibbutsia, jotka harjoittavat edelleen voimaperäistä maataloutta.  Peltoa on viljelyksessä yli tuhat hehtaaria ja parituhatpäinen lihakarja laiduntaa 2 800 hehtaarin laitumilla. Kuudessa siitoskanalassa on 125 000 emoa. Kibbutsilla on neljän lypsy ja yhden ruokintarobotin navetta.

Mishmar Ha’Emek harjoittaa koneurakointia, joka on osa paaliverkkojen, paalauslankojen ja puuvillapakkausten tuotekehitystä, Urakointikalustoon kuuluu paalainten ja traktoreiden lisäksi viisi John Deeren puuvillankorjuukonetta.

Kiinnostuitko aiheista?