Tablet-pohjaiset ajo-opastimet - Vaahtomerkitsimen edulliset korvaajat

Ajo-opastimia on ollut myynnissä jo yli viidentoista vuoden ajan. Perinteiset ajo-opastimet ovat olleet omalla näytöllä varustettuja laitteita, joiden ledvaloista koostuva vaakasuuntainen nauha opastaa kuljettajaa ja antenni sijaitsee traktorin katolla. Nyt markkinoilla on useita tablet-pohjaisia ratkaisuja, jotka haastavat perinteisten opastimien asemaa. Koneviesti vertaili markkinoilta löytyviä tablet-tietokoneeseen pohjautuvia ohjelmistoja ja niiden mukana tulevia paikannuslaitteita, ja tutki niiden soveltuvuutta ruiskutukseen ja lannoitteenlevitykseen.
Testissä mukana: AgriBus-NAVI, Agricision OnTrak sekä MachineryGuideApp.

Markkinoilla olevat tablet-pohjaiset ajo-opastimet voidaan karkeasti jakaa kahteen pääluokkaan: sellaisiin jotka käyttävät tabletin omaa GPS-vastaanotinta ja sellaisiin joiden mukana myydään tarkkuudeltaan riittäväksi kehuttua paikannuslaitetta, joka kommunikoi tabletin kanssa joko bluetooth tai wlan-yhteyden avulla. Tässä vertailussa testasimme tablet-pohjaisten edullisten ajo-opastimien soveltuvuutta kasvinsuojeluruiskutuksessa ja lannoitteen levityksessä pintalevittimellä. Molemmissa peltotöissä paikannuksen tarkkuusvaatimus on alle metri, joten ilman jotain paikannuksen korjaussignaalia tähän ei päästä. Ilmaisen EGNOSkorjaussignaalin käyttö parantaa paikannuksen tarkkuutta lähes vaaditulle tasolle.

Jakoa rikkovat sovellukset, jotka periaatteessa pohjautuvat tabletin omaan GPS:ään mutta osaavat myös käyttää ulkoisen paikantimen signaalia, vaikkei appin valmistaja sellaisia itse toimita. Tällöin ostajan pitää löytää markkinoilta yhteensopiva GPS-vastaanotin ja tämä on vaikea tie.

Tablet-pohjaisten ajo-opastimien etuna voidaan nähdä mahdollisuus käyttää tablettia myös muuhun traktorin ohjaamossa, kuten sääennusteiden katseluun, ja viljelykauden ulkopuolella myös muuhun tarkoitukseen. Toisaalta tablet-pohjaisten ajo-opastimien hinta GPS-vastaanottimen ja uuden tabletin ja telineen kanssa nousee melko lähelle halvimpia perinteisiä ajo-opastimia.

Laitteiston teknisistä tiedoista riippumatta lopulta ajo-opastimen käytettävyys kelluu tai uppoaa hyvinkin pienten käytettävyyteen liittyvien yksityiskohtien mukana. Iso kysymys kuitenkin on, saavutetaanko tablet-pohjaisilla ohjelmistoilla sama käytettävyys kuin tarkoitukseen räätälöidyillä perinteisillä opastimilla.

Markkinoilta löytyi viisi varteenotettavaa vaihtoehtoa, jotka ovat joko ostettavissa valmistajansa verkkokaupoista tai suoraan tabletin sovelluskaupasta. Näistä valitsimme testattavaksi kolme sovellusta/laitetta, joista kahden mukana toimitettiin ulkoinen GPS-vastaanotin ja yksi on pelkkä sovellus ilman paikanninta. Kaikki valmistajat antavat käyttäjälle mahdollisuuden hyödyntää haluamaansa tablet-tietokonetta, kuitenkin edellyttäen joko Android- tai Apple-pohjaista laitetta.

Verkkoon ostoksille

Markkinoilla olevat tablet-pohjaiset ajo-opastimet on valmistettu Suomen rajojen ulkopuolella ja jokaisen käyttökieli on englanti. Kuitenkin, monien tablet-tietokoneisiin saatavien sovellusohjelmien kaltaisesti, niiden kanssa pärjää englannin kielen perusteiden osaamisella ja ostaminen ulkomaisesta verkkokaupasta luottokortilla ei nykyään ole kovin harvinaista.

Valituista tuotteista sekä MachineryGuideApp että eFarmer.mobi/FieldBee tilattiin valmistajan verkkokaupasta. Edellisen kanssa maksuun käytettiin ns. proforma-laskua, eli saatiin lasku, joka pitää maksaa verkkopankissa SEPA-tilisiirtona etukäteen ennen kuin myyjä lähettää tavarat, ja jälkimmäinen käyttäen paypal-maksupalvelua. Molemmat kaupat sujuivat nopeasti. eFarmer.mobi valmistaa GNSS-vastaanottimia vain tietyissä erissä tilauksen jälkeen, joten tuotetta voi joutua odottamaan pitkään, kun taas edellisellä satelliittivastaanotin tuntui olevan hyllytavaraa.

AgriBus-NAVI-tuotteeseen voi valita haluamansa ulkoisen GNSS- vastaanottimen, joten hankinta edellyttää vain Android-sovelluskaupassa vierailua ja maksua luottokortilla sen kautta. Tablet pitää kuitenkin jotenkin saada asennettua ohjaamoon ja 7” tabletin imukuppiteline hankittiin Motonetistä.

Agricision OnTrak on Hankkijan edustuksessa, joten hankinta onnistui suomalaisessa verkkokaupassa.

Tavaroiden toimitus

MachineryGuideApp paketti saapui 15 vuorokautta tilauksen jälkeen kuriirilla (PostNord) Unkarista. Paketissa oli kaikki tilatut tavarat siististi pakattuna ja pakkaus sisälsi myös englanninkielisen käyttöohjeen ja ohjeet takuuasioita varten.

Agricision OnTrak saapui kahdessa päivässä, samasta kaupasta hankittiin myös John Deeren paketoima RAM mountin iPad-teline.

Sen sijaan eFarmer.mobi/FieldBeen toimitusta odotettiin yli kaksi kuukautta tilauksesta. eFarmer valmistaa laitteet toistaiseksi vain tilauksesta ja yritys kerää nipun tilauksia ennen erän valmistusta. Tilaus piti kuitenkin maksaa heti. Toimitus viivästyi luvatusta merkittävästi ja laitetta ei saatu tähän testiin – yritys palautti maksetut rahat tilauksen peruutuksen jälkeen.

AgriBus-NAVI:n hankinnassa oli kaikkein vähiten ihmettelemistä – tabletille luodaan Google-käyttäjätili ja sovellus ostetaan Google Play -kaupasta.

Asennus traktoriin

Asennus traktoriin vaatii kolme asiaa: tablet pitää saada asennettua ergonomisesti toimivaan paikkaan ohjaamossa, GPS-antenni saada asennettua traktorin päälle ja jatkuva USB-virransyöttö järjestettyä tabletille.

MachineryGuideAppin mukana tulee metallinen tablet-teline, jossa on mukana U-kiinnikkeet putkeen. Savukerasian kokoisen GNSS-vastaanottimen mukana tulee virtajohto 3-napaiseseen DIN-liittimeen. Lisäksi tabletin lataamiseen USB:stä tulee mukana tupakansytyttimen sovitin, eli traktorista pitää löytyä DIN-pistorasian lisäksi joko USB- tai tupakansytyttimen pistoke.

Tämän vuoksi hankimme Yleiselektroniikka- kaupasta paneeliin asennettavan USB-pistorasian. Tämän paneeliasennus edellyttää sopivan asennuspaikan löytämistä, reiän poraamista ja paneeliin pitää saada jostain vedettyä maa ja plusjohdin. Tänä päivänä ylimääräiset USB-virtaliittimet ohjaamossa ovat yleensä tarpeen, muun muassa puhelimen lataamiseen, joten investointi on perusteltu.

GPS-antennin asennus traktorin katolle on joko vaivatonta tai hieman työläämpää, riippuen onko traktorin katto terästä vai muovia. Molempien laitteiden mukana tuli GPS-antenni, jossa on magneettikiinnitys. Jos traktorin katto on muovia, pitää tehdä joko metalliset kiinnitysraudat tai kiinnittää ohut pelti puhdistettuun kattoon kaksipuolisella teipillä. MachineryGuideAppin antennikaapeli pitää saada pujotettua kattoluukun tai sivuikkunan kautta ohjaamoon, kaapelit ovat riittävän pitkät.

Muista poikkeavasti kokonaan akkujen varassa toimiva täysin langaton OnTrak asetetaan konepeitteelle magneettikiinnityksellä ja se kommunikoi tabletin kanssa bluetooth-yhteydellä. Mikäli traktorin konepeite ei ole terästä, pakkauksen mukana tulee tarralla varustettuja nappeja, jotka voi liimata muoviseen konepeittoon mukana tulevan sabluunan avulla ja laitteen magneetit tarttuvat näihin.

Ulkoinen paikannin välttämätön

Vertailussa käytettiin Lenovo Tab 7 Essential Android-tabletteja, joita myy mm. verkkokauppa.com alle sadan euron hintaan. Tabletin oman GPS-piirin tarkkuutta testattiin asentamalla laite tyypilliseen paikkaan traktorin etuikkunalle ja dataa kerättiin 24 tuntia traktorin ollessa paikallaan. Testin mukaan paikannus pysyy alle 1 m päässä keskipisteestä vain 20 % ajasta, eli 80 % ajasta laitteen paikannus on 1–5 metriä pielessä.

Ei voida kuvitella ainoatakaan peltokonetyötä, jossa tabletin omasta GPS-paikantimesta olisi enemmän hyötyä kuin haittaa – tarkkuus on kelvoton. Niinpä AgriBus-NAVI sovellusta testattiin käyttämällä MachineryGuideAppin GPS-rasiaa paikantimena. Rasian ja sovelluksen yhdistäminen sinänsä onnistui kerralla “nappia painamalla” eli valitsemalla laite tabletin havaitsemien bluetooth-laitteiden listasta.

Varmuuden vuoksi mittasimme lyhyesti myös MachineryGuideAppin DM1-paikantimen tarkkuutta, joka vastasi kaikin puolin aiempia havaintojamme laadukkaasta Egnos-korjausta käyttävästä paikantimesta. Laitteen absoluuttiseksi tarkkuudeksi on luvattu alle metri – johon päästiin, mutta suhteellisessa tarkkuudessa pohjoisissa olosuhteissamme ei päästy luvattuun 10–20 cm hetkelliseen tarkkuuteen. Havaittu absoluuttinen tarkkuus riittää kuitenkin opastamaan ruiskua, lannoitteenlevitystä ja muita vastaavia peltotöitä.

Tablet näkyy traktorissa

Menneinä vuosina erilaisten päätelaitteiden kanssa työkoneissa työskennelleet suhtautuvat terveen varauksellisesti näyttöjen luettavuuteen valaistusolosuhteiden muuttuessa – niin mekin. Lisäksi monet kosketusnäytöt ovat kirkkaita pystyasennossa mutta katselukulma romahtaa vaakasuunnassa. Kokeiltu Lenovo-tablet ja kaikki iPadit yllättivät kuitenkin sikäli, ettei asiaan itse asiassa tullut kiinnitettyä mitään huomiota testien aikana.

OnTrakin kirkkaat valot konepeitolla ovat tietenkin luettavuudessaan omaa luokkaansa, mutta missään vaiheessa näytön kontrasti tai kirkkaus ei tullut esteeksi opastimien käytettävyyden osalta. Ohjelmistojen suunnittelijat ovat oppineet käyttämään selkeää grafiikkaa ja näytötkin ovat parantuneet. Esimerkiksi älypuhelimien näyttöjen kirkkaus on muutamassa vuodessa noussut noin 300 cd/m2 tasolta yli 500:aan.

Tämän artikkelin kuvitusta on selkeyden vuoksi muokattu, joten näyttöjen kuvat näyttävät valokuvissa todellista paremmilta.

Työjärjestys vaatii opettelua

Joidenkin perinteisten ajo-opastimien käyttäjää saattaa ärsyttää jokaisen peltotyön alkaessa kuitata “ok” työkoneen leveyden, työvaiheen nimen jne. kohdalla aina uudestaan ja uudestaan. Uudelle pellolle saavuttaessa pitää aina tehdä tietyt operaatiot opastimella ja tältä osin opastinohjelmissa on merkittäviä eroja.

MachineryGuideApp aloittaa kuu- liaasti kun valitaan “Start” mutta vasta työn alettua käy ilmi, että työleveys on väärä, eikä asetuksia voi muuttaa aloittamatta kaikkea alusta. Kun palaa alkuun säätämään asetuksia, pellon nimi unohtuu, eikä itse asiassa ole edes selvää mikä on “pellon” ja mikä “työn” nimi kun laite kysyy “address” ja “session”. Edes muutaman kokeilun jälkeen ei ole selvää, mikä kentistä oli pellon nimi, ja jokaisen tallennetun pellon nimeä täytyy editoida jälkikäteen. Näihin kuitenkin tottuu, mutta erilaisia tietoja kysytään liian paljon suhteessa käyttötarkoitukseen.

Kun AgriBus-NAVI:n käytön aloit- taa, ei laite kysy juuri mitään, mutta jos käyttäjä on asettanut AB- ajolinjan ja painaa uuden linjan aloituspainiketta, laite kysyy ystävällisesti, halutaanko vanha ajolinja tallentaa. Tosin, silloinkin kun käyttäjä on valinnut tallennuksen, joskus seuraavalla käynnistyskerralla linja on kadonnut ja tämä yhden tärkeimmän ohjelmiston toiminnon epävarma toiminta vie luottamuksen toimivuudesta.

OnTrak tyrkyttää vähiten asetuksia ja vaihtoehtoja, mutta toisaalta osaa toteuttaa sen mitä tarjoaa. Työn voi aloittaa heti kun ohjelma on käynnistetty, ja ainoa tapa perustaa pelto on laittaa pellon reunan nauhoitus päälle, ajaa pelto ympäri jompaan kumpaan suuntaan ja lähtöpisteeseen saavuttaessa on mahdollista tallentaa reuna pelloksi. Pellon reunan lisäksi peltoon voi liittyä AB-linja, mutta nämä ovat toisistaan riippumattomia tallennusvaiheessa. Koko lohkojen ja linjojen logiikan pahin aukko on se, ettei laitteen näytöllä ole “Tallenna” painiketta, vaan laite kysyy tallennetaanko linja vasta silloin, kun käyttäjä yrittää aloittaa uuden pellon ajamista – ja jos tässä vaiheessa vastaa vahingossa väärin, pellon reunaa ja AB-linjaa ei voi enää palauttaa. Päivän viimeisen pellon kohdalla pitää siis aloittaa ylimääräinen pelto, jotta ajolinja tallentuisi ennen ohjelman sammuttamista.

Lohkojen hallinta lähes mahdotonta

Vertailun opastimien työskentelylogiikoista voi ajatella, että “kai tällaiseenkin voisi tottua”, mutta perinteistä opastinta käyttäneelle kuljettajalle taka-askeleet voivat tuntua ylitsepääsemättömiltä. Voi olla, ettei vertailun laitteilla edes kannata yrittää alkaa hallinnoida lohkoja ja niillä toteutettujen töiden tiedostoja, vaan tyynesti käyttää laitetta kuin vaahtomerkitsintä, jonka muisti on yhtä pitkä kuin vaahtopallon elinikä oraspellossa.

Jos siis unohdetaan peltojen tiedostojen hallinta, tulee opastimeen suhtautua kuin vaahtomerkitsimeen, jolle jokainen käsittely on kuin uusi pelto. Kunhan kuljettaja oppii kunkin laitteen vaatimat erityiset aloitustoimenpiteet – ja miksei oppisi – tullaan asetelmaan, jossa opastin tietää missä traktorin pitäisi kulkea, kun taas kuljettajan pitäisi ymmärtää opastimen viestit ja osata toteuttaa ne. Tähän pääseminen ei ole lainkaan niin yksiselitteistä, kuin voisi kuvitella.

Opastustavoissa eroja

Opastin voi neuvoa kuljettajaa monella eri tavalla, ja testeissä tuli jonkinlaisena yllätyksenä se, miten erilaiset pienet seikat tekevät kustakin menetelmästä hyviä tai jopa aivan kelvottomia. Yksikään tablet-opastimista ei ollut uskaltanut luopua perinteisestä valonauhasta, mutta toteutustavat ovat hyvin erilaiset.

MachineryGuideApp näyttää tab-let-ruudun ylälaidassa 8 valoa vasemmalle ja oikealle. Näiden välissä lukee etäisyys ajolinjasta senttimetreinä ja kun työkone kulkee ajolinjaa pitkin, vihreä valo syttyy molemmin puolin laatikkoa. Valonauha kuitenkin päivittyy vain noin kerran sekunnissa, josta seuraa, että kuljettaja ehtii jopa tehdä pienen korjausliikkeen ja oikaista pyörät jälleen ennen kuin valonauha ehtii reagoida. Tämän seurauksena tuntuu kuin valonauha kertoisi vanhentunutta tietoa eikä pysyisi tapahtumien tasalla. Lisäksi traktorikuvion edessä on kartalla pitkä nuoli, mutta se ei kerro minne kuljettajan pitäisi ohjata, vaan osoittaa mihin suuntaan traktorin ajolinja on kulkemassa. Suoralla ajolinjalla voi pysyä siedettävästi kun keskittyy pitämään tämän nuolen kärjen ajolinjalla. Kaarevassa ajossa tämä ei tietenkään toimi, ja perässä laahaava valonauha vain pahentaa tilannetta.

AgriBus-NAVI:n perusopastus on vielä edellistä sekavampi. Valoja on palkissa toistakymmentä molemmin puolin keskilinjaa ja levottomasti liikkuvat valot vaeltavat muutaman valon ryhmänä pitkin palkkia. Valoryhmän väri muuttuu liikennevalojen skaalalla riippuen siitä, miten kaukana linjalta ollaan ja lopputuloksena kokonaisuus on melko sekava. Valonauha päivittyy liian harvoin (noin kerran sekunnissa) ja traktorin sekä peittokartan animaatio kartalla tulee vielä kaukana perässä, joten vaikka poikkeama tarkoitetulta linjalta tulee selväksi, ei oikeaa linjaa ole helppo löytää valonauhan eikä animaation perusteella. Pahinta on, että kaarreajossa opastin vähän väliä sammuttaa useiksi sekunneiksi valonauhan kokonaan, tilannetta pohtiakseen, joten kaarreajon tällä opastimella saa unohtaa – ainakin testissä käytetyllä uudella edullisen hintaluokan tabletilla.

OnTrak on opastuslogiikaltaan yksinkertaisin, mikä osoittautui vahvuudeksi. Ainoat linjatyypit ovat suora AB-linja ja päisteajo. Tabletin näytöllä ei ole valonauhaa, vaan kirkkaat ledit on sijoitettu traktorin konepeiton päälle tulevaan paikanninlaitteeseen. Kolme punaista palavaa tai vilkkuvaa valoa kummallakin puolella keskimmäistä vihreää valoa kertovat kuinka kaukana linjalta ollaan. Keskimmäinen vihreä muuttuu kaksin verroin kirkkaammaksi silloin, kun linja on löytynyt. Vieressä oleva punainen vilkkuu jos ollaan vain hitusen sivussa, ja palaa jos poikkeama on suurempi. Valot reagoivat ohjaukseen nopeasti, mutta liikkuvat kuitenkin levollisesti. OnTrak on myös vertailun ainoa laite, joka tarjoaa opastuksen herkkyyden säätimen. Liukupallon oletusasennossa keskellä valot vastaavat poikkeamaa noin 25 sentin askelin, ääriasetusten ollessa 10– 100 cm. Ainoa testiryhmää häiritsevä seikka oli, että valot osoittavat poikkeuksellisella tavalla mille puolelle työkone on ajautunut, joten kuljettajan on ohjattava valoja vastaan eikä sinne, millä puolella valot loistavat. Ilmiö on tietokonepeleistä tuttu ohjaussuunnan dilemma, ja käytännössä käänteiseen logiikkaan tottuu nopeasti. Silti tuntuu omituiselta, että kun poikkeukselliseen ratkaisuun on päädytty, ei käyttäjälle ole tarjottu mahdollisuutta valita valojen kätisyyttä peilikuvaksi.

Teknisten tietojen perusteella oletimme kaarevan ajolinjan puutteen olevan OnTrakin heikkous. Kun se kuitenkin suoriutui suoran ajolinjan opastamisesta mallikkaasti ja muiden opastimien kaarevat ajolinjat olivat pitkälti käyttökelvottomia toimintoja, kääntyi johtopäätökseksi paremminkin, että OnTrak hoitaa sen vähän minkä lupaa, kun toiset kompastelivat hiomattomien toimintojen kanssa.

Pieniä puutteita käytettävyydessä

Oli kyseessä tietokoneohjelma, verkkosivusto tai työkone, on selvää, että hyvää käytettävyyttä ei saa ilmaiseksi. Vertailun opastimista löytyi monta kourallista huonoja ratkaisuja, ohjelmointivirheitä ja viimeistelemättömiä yksityiskohtia. Osa näistä liittynee ohjelmiston ja tabletin käytännön yhteensopivuuteen, esim. tabletin prosessoritehoon, jota valmistaja ei voi ratkaista muulla tavalla kuin tarjota listan yhteensopivista laitteista. Kuitenkaan esim. MachineryGuideApp ei kertonut mikä olisi heidän suositusmallinsa – koska tablet-mallit uudistuvat nopeaan tahtiin kuin puhelimet.

AgriBus-NAVI:n maalaustoiminnon kytkeminen päälle ja pois on toteutettu pienellä sivuttain liikkuvalla painikkeella näytön alakulmassa. Painikkeesta ei näe, onko työkoneen tarkoitus olla toiminnassa vasemmalla vai oikealla. Lisäksi maalaus toteutuu niin suurella viiveellä, että välillä joutuu arvailemaan, onko painike oikeassa asennossa vai ei. Ylimääräistä jännitystä tuottaa myös havainto, että tabletin huomatessa uuden sähköpostin saapumisen kesken AB-linjan tallentamisen, tallennus keskeytyy, ohjelma pitää käynnistää uudelleen ja A-piste on unohtunut. AgriBus-NAVI edellyttää siis, että samaan aikaan tabletilla ei tehdä mitään muuta ja Internet-yhteys on katkaistu.

MachineryGuideAppin oikeassa reunassa olevan työkalupalkin ylin nappi on maalauksen kytkentä, mutta sen symboli on hieman epäselvä, eikä ole ilmeistä, kertooko symboli nykyisen tilan vai mitä napin painaminen aiheuttaa. Lisäksi jos sormi liikahtaa hieman sivuun, vilahtaa koko valikko piiloon. OnTrak on ratkaissut maalauksen kytkennän siten, ettei nappia ole lainkaan, vaan sormen tökkäys mihin tahansa kartta-alueelle aloittaa tai lopettaa maalauksen. Lisäksi traktorikuvan työkonepalkin väri muuttuu selvästi, kun maalaus kytketään, joten onnistuneesta tökkäyksestä saa nopean palautteen.

OnTrak vaatii iPadin tai iPhonen toimiakseen. Testasimme ohjelmaa eri ikäisillä iPad-laitteilla. iPad 2 (2011) ei toimi, koska bluetooth piiri on liian vanha. iPad 3 (2012) -laitteella ohjelma toimii, mutta ohjelma kaatui pari kertaa odottamatta. Uudemmilla iPad-malleilla toiminta oli moitteetonta. Jos ohjelma kaatuu, käytössä olleet reunat ja AB-linja katoavat. Paikantimen täysi johdottomuus on selvästi tietoinen valinta ja vaatinee käytännössä laitteen säilyttämistä latausjohdon päässä öisin. Akun kestoksi luvataan 24 h ja akun lataaminen täyteen kestää USB-liittimestä useita tunteja. Lisäksi tulee ottaa huomioon, ettei OnTrak sovellu puimuriin tai nokattomiin ajettaviin ruiskuihin, sillä valonauha pitää saada konepeiton päälle näkökenttään etuikkunan ulkopuolelle.

Tyhjää parempi

Vertailun tablet-pohjaiset opastimet eivät tarjonneet varsinaisesti alle 1 000 euron hinnan lisäksi mitään uutta, mitä ei täysiverisistä opastimistakin löytyisi. Käteviä ominaisuuksia ja ärsyttäviä yksityiskohtia löytyi, mutta niitä on suuremmankin rahan laitteista. Tallennustietojen hallinnan vaikeus pudotti vertailun laitteet vaahtomerkitsimien kategoriaan, ja siihen tarkoitukseen jokainen kokeiltu laite oli sentään parempi kuin “vanha kunnon” vaahtopallojen piilottaja, josta siitäkin ajoittain taisi käyttöaine päästä loppumaan kesken työn.

Tablet-pohjaisten opastimien toimivuuteen vaikuttaa tablet-mallin, ohjelmiston ja GPS-laitteen yhteensopivuus. Vanhassa iPadissa saattaa olla liian vanha bluetooth-piiri, tai Android-tabletissa ei riitä prosessoriteho sille tasolle, mitä ohjelmiston tekijä on ajatellut. Tässä testissä valitsimme Android-tabletiksi uuden yleisesti saatavilla olevan edullisen 7” laitteen, jonka hintaluokka sopii yhteen alkuperäisen idean kanssa. Käyttökokemus riippuu tablet-mallista ja on oletettavaa, että 400 euron tehokkaalla 10” Android-tabletilla tai iPad Prolla olisi saatu erilainen ajokokemus. Kuitenkin, koko järjestelmän hintalappu liikkuu silloin jo hyvin lähelle edullisimpia perinteisiä ajo-opastimia, jotka ovat olosuhteiden kestävyydeltään aivan eri tasolla.

Jos vaahtomerkitsimen korvaaminen halvimmalla mahdollisella vaihtoehdolla on ainoa tavoite, voi tablet-opastin olla perusteltu ratkaisu. Pienikin aavistus kasvavasta ruokahalusta kohti tarkempia paikantimia, lohkojen hallintaa tai mitä tahansa muuta laajennettavuutta on jo riittävä syy unohtaa tabletit ja perehtyä tunnettujen merkkien laitetarjontaan, joko uutena tai käytettynä.

Teksti: Johannes Tiusanen, Timo Oksanen

Liittyvät artikkelit
Kiinnostuitko aiheista?