Kaisla kaatuu kunnon kalustolla - Maisemointia ja ympäristönhoitoa

Kaislanpoistourakoitsijalle tulee tilauksia yhtä hyvin yksityisiltä asiakkailta, kaupungeilta kuin järvienhoitoyhdistyksiltäkin. Vaihtelevat kohteet hoituvat kokemuksella ja monipuolisesti toimivalla kalustolla.
Kaisla pitää poistaa kolmena kesänä peräkkäin, jos haluaa saada pysyvämpää jälkeä aikaiseksi. Kevyt amfibiokone on monikäyttöinen vaihtelevissa työskentelykohteissa.

Naantalin kupeessa käy helteisenä kesäpäivänä vilkas veneliikenne asuinalueen ja pienvenesataman välissä. Merelle avautuvaa näkymää peittää tiheä kaislakasvusto, joka on levittäytynyt laajalle alueelle. Kaislikon reuna kuitenkin ohenee melkoista vauhtia, kun ruotsalaisvalmisteinen amfibiokone Truxor DM 5 000 kaataa kaislaa nopealla tahdilla (laite on esitelty tarkemmin KV:n numerossa 11/2012).

Taustalla odottaa vuoroaan kevytrakenteinen alumiinivene, jonka keulassa on liikuteltava puomi ja sen päässä perinteistä heinäharavaa muistuttava rakennelma. Kun riittävä määrä kaislaa on kaatunut, laskee alumiinivene etupuominsa alas ja käy työntämässä vedessä kelluvan kaislamaton rannan tutumaan, ettei se ajelehdi satamasta lähtevien veneiden kulkuväylälle.

”Kaisla pitää poistaa kolmena kesänä peräkkäin, jos haluaa saada pysyvämpää jälkeä aikaiseksi. Tässäkin kohteessa kaislat leikataan kaksi kertaa saman vuoden aikana. Leikkaus kannattaa tehdä silloin, kun ruoko on täydessä pituudessaan ja ottanut juuristaan kaiken kasvuvoiman irti. Silloin ravinne ei kulje enää juureen takaisin, ja kasvi kuolee helpommin”, kertoo kaislanpoisto.fi-yritystä luotsaava Janne Lehto.

Kaislaruoko on sitkeä kasvi, jonka juuret saattavat olla reilusti yli metrin syvyydessä sitkeässä savessa.

”Saaristomerellä ruoko on välillä niin paksua, että parhaimmillaan siihen voisi hakata melkein linnunpöntön kylkeen kiinni”, Lehto naurahtaa.

Amfibiokone työskentelee monipuolisesti

Kaislankaatoon valjastettu Truxor on palvellut yrityksen käytössä kymmenen vuoden ajan. Ihan halvasta investoinnista ei ole kyse: laitteen hinta pyörii lähes 100 000 euron tienoilla varustelusta riippuen. Erilaisten kaislaleikkureiden ja kerääjien lisäksi Truxor-koneisiin on saatavilla muun muassa kaivuri, öljynkeruulaitteita, murskaimia ja imuruoppauspumppuja.

Kevyellä amfibiokoneella pääsee kätevästi pienempiinkin mökkirantoihin ympäristöä turmelematta. Liikkuminen tapahtuu koneen alla kulkevien lapatelastojen avulla. Lehdon koneessa on asennettu vielä siipiratas taakse tuomaan lisävoimaa.

”Hankalampia ovat kivikkoiset rannat, sillä laitteen telasto on muovirakenteinen. Sen kun ajaa rikki, saattavat hommat seisahtaa pitkäksi aikaa.”

Kaislanpoistossa kovimmalla rasituksella ovat leikkuuterän mekanismit. Pieniä laakereita saa vaihtaa viikoittain. Merivedessä haasteena on myös pienien osien ruostuminen.

”Melko pitkälle olen itse pystynyt hoitamaan perus laakeri- ja hydrauliikkaosien vaihdot, eikä varsinaisia seisokkiaikoja ei ole juurikaan tullut. Osien tilaaminen Ruotsista on vienyt tosin joskus parikin viikkoa, johon ei sesonkiaikana olisi oikein varaa. Toivottavasti Truxorin uutena maahantuojana aloittanut Kaakon Rantavaruste tuo helpotusta tähän ongelmaan.”

Kasvavaa kysyntää

Kaislanpoistoyrityksen asiakaskunta on monipuolista. Tilauksia tulee yhtä hyvin yksityisiltä asiakkailta kuin kaupungeiltakin. Kaislanpoiston ohella yritys tekee myös kosteikkojen hoitotöitä ja siivouskeikkaa esimerkiksi ruoppaustöiden jälkeen.

”Kaislanpoiston osalta säädöksissä on mielestäni ainoastaan yksi hankala asia: ELY-keskukselle pitää ilmoittaa monta viikkoa etukäteen tehtävästä kaislanpoistotyöstä. Keikalle ei siis voi lähetä tuosta vain. Käytäntö on toki siinä mielessä hyvä, että tiedetään, kuka tekee töitä missäkin, jos vaikka irtokaislaa on päässyt vesistöön ajelehtimaan.”

Käsillä olevalla työmaalla kaupunki kuljettaa itse aineksen kaatopaikalle. Yksityisillä asiakkailla ruoko jätetään yleensä sopivaan paikkaan maatumaan, koska kuljetuskustannukset tulisivat turhan kalliiksi.

”Mielestäni kaislanpoisto on asiakkaalle melko halpa hinta merinäköalasta, kun sen saa lisättyä kotitalousvähennykseenkin. Samalla tämä on myös ympäristöstä huolehtimista. Siistityt rannat ruoppaantuvat osin myös itsekseen, kun kaislamassa ei ole rannassa haittaamassa veden vaihtuvuutta.”

Lehto on innostunut myös leikkuujätteen mahdollisesta hyötykäytöstä.

”Leikattua kaislamassaa käytetään jo nyt biovoimaloiden polttoaineena ja Ruotsissa valuma-alueilla imetysmateriaalina. Kuivattuna sitä voisi hyödyntää esimerkiksi öljyntorjunnassa merellä tai miksipä ei vaikka lämmön- tai äänieristeiden materiaalina. Potentiaalisia käyttökohteita on varmasti lukemattomia.”

Liittyvät artikkelit
Kiinnostuitko aiheista?