Epäsuora mittaus käytännössä

Epäsuora mittaus tarkoittaa pituusmitan ottamista kohteesta, vaikka mittaaja ja mittalaite sijaitsevat matkan päässä tästä kohtees
1. kuva: Pystysuoran seinämän korkeuden voi mitata ottamalla etäisyyden yläreunaan (1) ja sen jälkeen alareunaan (2), kun mittalaite on vaakatasossa. Tämä mittaus onnistuu, vaikka laitteessa ei ole asentokulman tunnistusta. 2. kuva: Pystysuoran kohteen korkeuden voi mitata epäsuorasti, kun etäisyydet ääripäihin mitataan (1 ja 2) ja mittalaite tunnistaa vaakatason sekä sen lisäksi kallistuskulmat ylä- ja alapisteeseen. 3. kuva: Pystysuorasta kohteesta saa selville myös osamatkan, kun mittalaite tunnistaa vaakatason ja asentokulmat etäisyyksiin (1 ja 2). Tämä – samoin kuin edellinen mittaustapa – vaatii mittalaitteen asettamista jalustaan. 4. kuva: Etäisyyden pystysuoraan seinämään saa selville, vaikka suoraa näköyhteyttä vaakatasossa ei olisi tarjolla. Silloin laite laskee kulmantunnistuksen kautta yhdellä ainoalla yläviistoon tehdyllä mittauksella vaakaetäisyyden.

Epäsuorassa mittauksessa haluttu mitta lasketaan kulmien ja jonkin/joidenkin kohteeseen osuvien etäisyysmittojen avulla. Laskenta perustuu Pythagoraan lauseeseen ja siitä johdettuihin kulman funktioihin. Niiden avulla voidaan laskea muun muassa puuttuva kolmas mitta, kun kaksi mittaa ja yksi kulma on tiedossa. Kulma-arvojen saamiseksi kehittyneet lasermittalaitteet sisältävät asentoanturin. Oheiset mittausesimerkit ovat Makitalta.

Kiinnostuitko aiheista?