Iskevät 18 V akkumutterivääntimet 1/2 karalla

Testasimme kolme 18 V akkumutterinväännintä. Testin koneet kuuluvat puolen tuuman karalla varustettujen iskevien vääntimien tehokkaimpaan luokkaan ja edustavat markkinoiden myydyimpiä merkkejä.
Testissä mukana: Makita DTW1002RTJ, Milwaukee M18 FHIWF12-502X ja DeWalt DCF899P2,

Testin kolmella akkumutterinvääntimellä on paljon yhteistä: puolen tuuman vääntiö, hiiliharjaton moottori, 18 voltin ja 5 Ah:n akku, valmistajan ilmoittama noin 1 000 Nm:n maksimivääntö ja kuten sanottua, jokaisen valmistajalla on merkittävä markkinaosuus akkukoneiden myynnissä Suomessa.

Tehon puolesta nämä koneet voisivat mainiosti olla varustettu myös kolmen vartin vääntiöllä. Makita tarjoaa täsmälleen samaa konetta isommalla vääntiöllä varustettuna, sillä kyseisten merkkien ¾-tuuman kone DTW1001 on vääntiötä lukuun ottamatta identtinen. Milwaukeen mallistoon kuuluu myös 3/4 tuuman vääntiöllä oleva vaihtoehto, mutta DeWaltilta sellaista ei ole 18-volttisena saatavilla.

Pienessä puolen tuuman vääntiössä on etunsa. Yleensä tämän kokoluokan hylsyjä on kutakuinkin kaikilla kotonaan enemmän kuin kolme varttisia.

Yllättävää voimaa

Testin koneista löytyy voimaa, kun sitä haluaa, jopa niin paljon, että se yllätti testiä tehtäessä.

Kiristyskokeessa M12-pulteilla annettiin pultin kiristyä katkeamiseen saakka. Nopeimmillaan pultti katkesi 1,8 sekunnissa. Se oli sen verran lyhyt aika, ettei asiaa olisi ennättänyt edes varoa, mikäli olisi ollut aikeissa ainoastaan kiristää pultti paikoilleen järkevään momenttiin.

Tämän tyyppisen tilanteen välttämiseksi kaikissa koneissa on luonnollisesti kolmi- (DeWalt, Makita) tai neliportainen (Milwaukee) tehosäätö. Säädön ideana on kierrosnopeuden rajoittaminen, mikä vaikuttaa suoraan laitteen iskuvasaroiden lyöntivoimaan (vääntövoimaan).

Makitan käyttöohjeiden mukaan konetta suositellaan käytettäväksi kokoluokan M12 – M30 pulteille, jos kovuus on 8.8 ja M10 – M24, kun kovuus on suurempi. Milwaukeelle ilmoitetaan vain maksimikoko M33 ja DeWaltin osalta tarkempi määrittely on jätetty tekemättä.

Paino on miinustekijä

Kaikki koneet painavat yli kolme kiloa 5 Ah:n akun kanssa. Tässä kohtaa tuli samalla kerrottua tämän koneluokan pahin ongelma. Kone alkaa nopeasti tuntua käsissä turhan painavalta.

Sen seurauksena tulee mieluummin otettua pienempi ja kevyempi kone käteen, jos sellainen on olemassa ja pultin kanta on enintään 24 mm, jolloin pienemmän koneen teho yleensä riittää.

Nämä pulttipyssyt ovat omimmillaan työkoneiden ja jopa joidenkin kuorma-autojen pyöränmuttereiden tai muiden vastaavan kokoluokan muttereiden ja pulttien kanssa. Näin kookkaita pultteja ei keskimääräisessä arkielämässä tarvitse avata kovin useasti. Toisaalta silloin, kun tarvetta tulee, on tämän kokoinen mutterinväännin ilo omistaa.

Kuorma-autojen osalta soveltuvuus täytyy ilmaista varauksin, sillä 22,5 tuuman vannekoossa tyypillisten kokoisten pyöränpulttien avaaminen ei välttämättä onnistu. Keskimääräinen kiristysmomentti yleiselle M22X1,5-kierteen pultille on 600 Nm ja avaamisessa tarvitaan helposti tuplat. Myös puolen tuuman vääntiö asettaa omat rajoitteensa, kun hylsyn koko kasvaa liian isoksi.

Pultin kiristys katkeamispisteeseen

Mutterinvääntimien tehoa mitattiin kahdella testillä. Suurinta kiristysvoimaa selvitettiin kiristämällä 80 mm pitkiä M12-koon pultteja kunnes ne katkesivat. Tapahtumaan kulunut aika mitattiin.

Toisessa testissä koneilla avattiin 500 Nm -momenttiin kiristettyjä M20-pultteja 10 pultin sarjoissa ja kokonaisaika mitattiin. Näin tulokseen vaikutti sekä varsinainen kiristetyn pulttiliitoksen löysäämiseen kulunut aika sekä mutterin kierteiltä pyörittämiseen kulunut aika.

Testeissä koneiden keskinäinen järjestys tuli selväksi. DeWalt oli tässä ryhmässä heikkotehoisin. Makitan ja Milwaukeen ero ei ollut kiristyksessä merkittävä, jälkimmäinen oli hieman tehokkaampi. Avaamisessa koneiden keskinäinen järjestys säilyi samana.

Mikä on todellinen kiristysmomentti

Selvitimme myös koneilla aikaan saatavaa suurinta todellista kiristysmomenttia. Absoluuttisen tuloksen saaminen asiasta on monella tapaa hankalaa emmekä lähteneet sitä edes yrittämään.

Akkumutterinvääntimen iskutekniikasta seuraa se, että käytännössä liian moni tekijä vaikuttaa lopputulokseen. Näitä ovat muun muassa pultin ja hylsyn koko, erityisesti hylsyn massa, pultin kannan ja hylsyn keskinäinen välys samoin kuin karan ja hylsyn välys.

Myös kierteen nousukulmalla on suuri merkitys, mutta suurimmat ja vaikeasti määritettävät vaikutukset lähtevät välyksien mahdollistamasta tyhjäliikkeestä. Pahimmillaan tyhjäliike voi eliminoida lähes kaiken koneen tuottaman voiman.

Tämä tuli hyvin esiin momenttisauvan käyttöä kokeiltaessa, kun sauvan virittymiseen tarvittava liikematka oli liian pitkä suhteessa mutterinvääntimen karan iskun liikematkaan.

Kokeissamme esimerkiksi normaalinousuiselle M20-pultille saatiin syntymään kiristysmomentit välille 380–430 Nm. Vaihtamalla pulttikokoa muuttuivat tulokset sekä koneiden keskinäinen järjestys, joten tällä perusteella ei ole järkevää lähteä arvostelemaan testin koneita.

Tärkeää on huomata, että iskutekniikalla toteutettu vääntömomentti ei ole kovin hyvin ennakoitavissa eikä siis missään nimessä riittävän tarkka takaamaan turvallista kiristystä. Riittävä pultin kireys on koneellisella pultinvääntimellä tehdyn kiinnityksen jälkeen varmistettava momenttiavaimella tai vähintään vääntövarrella.

Näistä pienistä rajoitteista huolimatta tämän kokoluokan akkumutterinväännin on hyödyllinen työkalu, mikäli sopivan kokoluokan pultinkiertämistä on tarjolla. Jo pelkästään työkoneiden renkaanvaihdot voivat nopeutua siinä määrin, että takaisinmaksua “investoinnille” alkaa kertyä säästyneenä työaikana.

Virtaa riittää 5 Ah:n akusta niin pitkälle, että esimerkiksi äkeen kärkilappujen vaihto onnistuu helposti akkua lataamatta.

Paineilma vai akku?

Jos pultteja pitäisi kiertää pitkin päivää ja se tapahtuisi paikassa, jossa paineilmaa olisi saatavana, käyttäisin varmaan ensisijaisesti nykyaikaista kevyttä komposiittirunkoista paineilmapyssyä. Jos taas työ olisi enemmän satunnaista ja sijoittuisi välillä kotiverstaan ulkopuolelle, akkukone olisi ehdoton valinta.

Tässä kokoluokassa kannattaa myös vakavasti harkita 3/4 tuuman vääntiöllä varustetun laitteen hankkimista, jos sellainen on mallistossa tarjolla. 3/4 tuuman hylsyjä on paremmin saatavilla suuremmille muttereille ja pulteille. Lisäksi vääntimille ilmoitetut vääntömomenttilukemat osuvat paremmin 3/4 tuuman hylsyjen kokoluokkaan. Pieniin hommiin, kuten henkilöauton renkaanvaihtoon näistä koneista ei painavina ja pienimmillä tehoillaankin pultin aivan liian tiukalle vääntävinä ole.

Akkutyövälineiden hankinta on sikäli erikoinen tapahtuma, että varsin suurella todennäköisyydellä ensimmäinen hankittu akkukone sanelee siitä lähtien hankittavien koneiden merkin. Kun tietyn merkin akku on talossa, ei toiseen merkkiin siirtyminen tunnu taloudellisesti mielekkäältä. Varsinkin Makitan ja Milwaukeen välillä valinnan voi suhteellisen hyvillä mielin tehdä mahdollisesti olemassa olevien akkujen mukaan.

Yhden 5 Ah:n akun hinta on vajaan sadan euron tietämissä. Tässä testissä olevia mutterinvääntimiä myydään ilman akkua hyvin yleisesti noin 300 euron hintaan.

Kuvat Mikael Sammatti, Jussi Laukkanen; Tapio Vesterinen

Liittyvät artikkelit
Kiinnostuitko aiheista?