Mönkijät 60 km/h

Traktorisääntöihin tuli muutos pari vuotta sitten ja sen siirtymäaika loppui 31.12.2017. Uudet traktorit ovat T3a tai T3b, T1a tai T1b, säännöt koskevat kaikkia traktoreiksi rekisteröitäviä ajoneuvoja, riippumatta niiden koosta tai painosta. Kansallisia säännöksiä ei enää ole, kaikki on määritelty EU-direktiivissä. Kansallisesti voidaan määrittää ajokortti, jolla mitäkin ajoneuvoa voi kuljettaa tieliikenteessä, ja ikä jolloin ajokortin voi suorittaa.
Testatut mönkijät vasemmalta oikealle, Yamaha 450 Kodiak, CF Moto 800 ja Trapper 750 Chaser. Yhteistä kaikille on että ne ovat T3b 60 km/h -luokan traktoreita.

Keväisessä mönkijäkokeilussa oli tällä kertaa mukana hieman erityyppisiä ja erilaisia mönkijöitä. Kokeilu jaettiin kahteen osaan, jossa ensimmäinen osa on julkaistu KV-numerossa 8. Siinä keskityttiin pelkästään 80 km/h kulkeviin traktoriksi rekisteröityihin ajopeleihin, joista mukana olivat Can-Am Outlander 650 XT ja Polaris General 1000.

Tässä toisessa osassa käsitellään kaksi järeän luokan mönkijää CF Moto 800 ja Trapper 750 Chaser sekä Yamahalta malliston pienin 450 Kodiak. Yhteistä kaikille on että ne ovat T3b 60 km/h -luokan traktoreita. Koska 80 km/h Can-Am oli yhtä aikaa paikalla, sitä käytettiin huippunopeuksien vertailuun ja käytettävyyden erojen havainnointiin.

CF Moto 800 on merkin tehokkain perusmönkijä, tosin kokeilussa ollut ajopeli on ylivuotinen. Markkinoille on jo tullut uusi malli 820, jossa on kuitenkin sama moottori ja suurin osa tekniikasta. Moottori on 800 cm3 V-twin EFI, tehoa on 63 hv. Voimansiirto perustuu variaattoriin ja aluevaihteistoon, jossa kaksi nopeutta eteen ja pakki. Neliveto on kytkettävä ja etuperän lukko on sähköinen. Alusta on erillisjousitettu päällekkäisillä A-tukivarsilla, iskunvaimentimet ovat merkin omat lisäsäiliölliset kaasuvaimentimet, joissa säätö molempiin suuntiin. Ohjaus on tehostettu. CF Moto on pitkärunkoinen ja rekisteröity kahdelle, joten siinä on hyvin tilaa myös matkustajalle. Kokeilussa olleessa yksilössä ei ollut matkustajan istuinta mukana. Vinssi on vakiona. Lisävarusteena oli ylös nostettu moottorin jäähdyttimen kenno, tätä varustetta käytetään yleisesti, jos ajetaan paljon mutaisissa olosuhteissa, jolloin jäähdytin tukkeutuu helposti.

CF Moto on jykevän oloinen ajokki, joka toimii kohtalaisen hyvin tieajossa. Perävaunumassa on noin isolle mönkijälle naurettavan alhainen – 150 kg on niin alhainen lukema, ettei niin kevyttä perävaunua ole, että siihen saisi asiallista määrää kuormaa.

CF Motossa ilmeni yllättävä vika jarruissa: noin 15 km yhtäjaksoisen maantieajon jälkeen huomattiin takajarrujen laahanneen. Jarrut kuumentuivat ja kiehauttivat jarrunesteen, mikä aiheutti jarruputken ratkeamisen. Muilta osin CF pärjäsi kokeilussa kohtuullisesti. Nopeudenrajoitin on hieman parempi kuin Trapperissa, mutta moottori pitää melkoisen äänen, kun rajoitin iskee päälle – mikä ei kuitenkaan tapahdu kerralla. Maastossa CF Moto toimii hyvin, voima riittää ja hidas nopeus on riittävän hidas. Variaattorin kytkeytyminen on hieman äkkinäistä, asian huomaa, jos joutuu tekemään tarkkaa ajoa, esimerkiksi kytkemään perävaunua.

Jytisijä

Trapper 750 Chaser on Trapperin uusin malli, jossa on mönkijämaailman järein 1-sylinterinen moottori: iskutilavuutta on 736 cm3. Näin suuren iskutilavuuden käyttäminen on harvinaista, lähimmäs pääsee Yamahan Grizzly 700 jossa on 704 cm3. Aikaisempina vuosina Trapperin tekniikka on ollut jossain määrin kopiota Yamahasta, enää sitä ole paljon jäljellä.

Chaser on pitkärunkoinen ja kaksipaikkainen, voimansiirto perustuu variaattoriin ja kaksiportaiseen aluevaihteistoon, jossa on myös pakki. Variaattorin hihna on jatkuvasti kireällä, kampiakselin päässä on erillinen keskipakokytkin, joka kytkee vedon päälle. Takana on läpivetävä perä ja edessä sähköisesti kytkettävä tasauspyörästön lukko. Ohjaus on tehostettu.

Alusta on erillisjousitettu päällekkäisillä A-tukivarsilla, vaimentimina on kiinalaista valmistetta olevat lisäsäiliölliset kaasuputket, joissa on säätö molempiin suuntiin. Trapper oli kokeilussa perusvarusteinen, eli keulalla on vinssi.

Trapper oli testaajille lievä pettymys, erityisesti vetomassan osalta 160 kg on niin alhainen lukema, ettei sopivaa perävaunua ole tarjolla. Saattaa tietysti olla hyväkin, ettei raskaampaa vaunua saa vetää, sillä maastossa metsäperävaunua vedettäessä vetokoukku irtosi. Toinen – jo aikaisemminkin Trapperin käyttäjille tuttu – ongelma on takelteleva vaihteensiirto. Vaihdetta ei tahdo saada vaihdettua, jos maastossa etupyörät ja takapyörät jäävät ristivetoon. Ongelmaa pahentaa moottorin taipumus sammahdella. Nämä seikat yhdessä johtavat tilanteeseen, että jos moottori on sammunut kesken ajon, ei uudelleenkäynnistys onnistu, koska startti toimii vain parkkiasennossa. Moottorissa on kyllä vetokäynnistys, mutta yksimukisen yli 700 kuutioisen 4-tahtimoottorin käynnistäminen on aikamiesten hommaa.

Trapperin ajo-ominaisuudet ovat kohtuulliset, pitkärunkoisena se käyttäytyy tiellä rauhallisesti. Nopeudenrajoittimen toiminta on melko jyrkkää se iskee päälle kuudessakympissä kerralla. Kaasualustasta huolimatta jousitus on hieman pintakova, mikä tuntuu nimismiehen kiharassa täristämisenä. Vetokoukkuongelmaan maahantuoja joutuu puuttumaan, kiinnitys on heikko. Koukun kiinnitystä on helppo vahvistaa pulttaamalla se kunnolla kiinni tukilevyjen kanssa. Trapper 750 Chaser on enemmän maantiekäyttöön ja peltokäyttöön soveltuva, maastossa se ei ole parhaimmillaan vaihteensiirron takia.

Pikku karhu

Yamaha Kodiak 450 EPS joutui isompiensa seuraan, sillä muut ovat pitkärunkoisia ja muutenkin järeämmän kokoisia. Kodiak on 450-luokan mukainen, eli runko on lyhyt ja hieman kapeampikuin 500-luokassa ja siitä isommissa. Moottori on 421 cm3:n 1-sylinterinen nestejäähdytetty 4-tahtinen SOHC (yksi kannen yläpuolinen nokka-akseli). Voimansiirto on Yammun Ultramatic, eli hihna on kireällä jatkuvasti ja veto kytketään keskipakokytkimellä. Neliveto on kytkettävä, samoin etuperän lukko, taka-akseli on läpivetävä. Alusta on erillisjousitettu päällekkäisillä A-tukivarsilla, vaimentimet ovat Kybin kaasuemulsiotyyppiä. Ohjaus on tehostettu.

Yamaha joutui traktorimönkijöiden yleistymisen myötä hieman sivuraiteelle, koska tehdas ei ollut alussa mukana asiassa millään tavalla. Uuden EU-direktiivin myötä tehdas kiinnostui myös tieliikenneversioista, syyksi ilmoitettiin selkiytynyt tyyppihyväksyntämenettely, joka on voimassa koko yhteisön alueella.

Aito Yamaha on tekniikaltaan ja tekniseltä toteutukseltaan edellä kiinalaisia kilpailijoitaan. Pienikokoisena ja kevyenä se joutui antamaan tasoitusta isommilleen, tämä näkyi vetovoimamittauksessa ja tuntui myös perävaunun vedossa. Ero ei kuitenkaan ole aivan yhtä iso kuin numeroiden valossa voisi olettaa. Tieajossa Kodiak on lyhyempirunkoisena hieman levottomampi ja jarrutuksissa sillä on ongelmia. Täydestä nopeudesta jarrutettaessa se kääntyy aina poikittain. Keula painuu voimakkaasti ja keventää perää, joka irtoaa alkaen kääntyä sivulle. Yamaha hyötyisi kaikkein eniten ABS-jarruista. Perävaunun vetomassa on Yamahalla vertailun parhaat – 335 kg jarruttomalle ja 600 kg jarrulliselle. Nämä ovat jo sellaisia painoja, että hyötykuormaakin saa kuljetettua. Yamaha on lyhytrunkoisena ketterä ja helppo ajaa maastossa. Uusi moottori on pieniruokainen, ja ero aikaisempaan on iso. Iso osa parannuksesta selittyy suuremmalla iskutilavuudella, mutta osanas on myös kehittyneemmällä moottoritekniikalla. Yamaha Kodiak 450 on näppärä kevyt mönkijä, joka soveltuu hyvin yleiskäyttöön ja on hinnaltaan kilpailukykyinen.

Yllätyksiä

Kokeilussa tuli eteen muutamia yllätyksiä. Isoimpana niistä kiinalaisten valmistajien varovaisuus perävaunun vetopainojen kanssa. Trapper lupaa yli 400 kg painavalle traktorille vain 160 kg perävaunumassan, mikä kuulostaa hätävarjelun liioittelulta, mutta ei sitten ilmeisesti olekkaan. Sama vaiva on CF Motolla, sallittu paino vain 150 kg. Kokeilun pienimmälle Yamaha Kodiakille taas luvataan sääntöjen sallima maksimi vetomassa 600 kg. Teknisesti kiinalaiset ovat kehittyneet isoin harppauksin ja ovat pienimpien mallien osalta ottaneet vanhojen valtamerkkien etumatkaa kiinni. Kokeilussa isoista mönkijöistä löytyneet ongelmat tekniikassa olivatkin jonkinasteisia yllätyksiä. Vaikuttaa kuin isot mallit olisivat jääneet kehityksessä polkemaan paikallaan, kun penempien mallien kehitykseen on panostettu enemmän.

Perinteisistä mönkijöistä puhuttaessa Can-Am on ottanut etumatkaa muihin ABS-jarruillaan. Hätäjarrutustilanteessa lukkiutumaton jarrujärjestelmä on ylivoimainen turvallisuusvaruste: ohjattavuus säilyy maksimaalisesta jarrutustehosta huolimatta. Vaikka ABS-jarrut mahdollistavat 80 km/h suurimman sallitun ajonopeuden, olisi niistä selvästi hyötyä myös maksimissaan 60 km/h kulkevissa traktorimönkijöissä. Kaikissa 60 km/h nopeusluokan mönkijöissä oli jonkin asteisia ongelmia jarrujen kanssa. Lisäksi päätään nosti taas vanha vitsaus, Trapperin ja CF Moton nopeudenrajoittimet ovat melkoisen jyrkkätoimisia, Yamaha on tässä suhteessa parantanut huomattavasti.

Ajo-ominaisuuksiltaan pitkärunkoiset ovat vakaita tiellä ja kuudenkympin nopeus ei ollut ongelma yhdellekään niistä. Maastossa on muistettava, että akseliväli on pitkä ja se tuntuu ahtaissa paikoissa. Lyhytrunkoinen Yamaha kiertää puita eri tavalla, kääntyvyyden huomaa jo kääntöympyräkokeissa.

60 vai 80 km/h

Traktorien nopeudet on rajoitettu a-luokassa arvoon 40 km/h ja b-luokassa joko lukemaan 60 km/h tai 80 km/h. Nopeamman b traktorin tekniset vaatimukset edellyttävät ABS-jarruja, mutta silloin ei nopeudenrajoitinta tarvita direktiivin mukaan lainkaan, kuljettajasta riippuu sitten noudattaako ylintä sallittua nopeutta. Can-Amin huippunopeus on luokkaa 105 km/h.

Kokeilun aikana kaikilla mönkijöillä ajettiin suurinta sallittua nopeutta ja nopea Can-Am jätti muun ryhmän kevyesti taakseen. Mitä pidempi reissu oli ajettavana sitä isommaksi välimatka venyi. Asian painoarvo riippuu tietenkin siitä, mihin tarkoitukseen traktorimönkijä hankitaan. Jos suurin osa käytöstä on pitkän matkan ajoa, niin valinta on tietenkin nopea malli. Yksi rajoite on kuitenkin ajokortti, sillä nopea traktorimönkijä vaatii vähintään B-kortin, kun 60 km/h traktorille riittää uusien korttisääntöjen mukaan T-kortti. Nuorisolle ei kahdeksankympin traktori ole siis vaihtoehto.

Maastossa ja pikkuteillä ei korkeasta huippunopeudesta ole mitään hyötyä. Perävaunun veto nykyisillä säännöillä ei käytännössä näyttele tieajon osalta kovinkaan korkeaa roolia, sillä sallitut perävaunun kokonaismassat ovat niin alhaiset, ettei hyötykuormalle jää juurikaan sijaa.

Kokeilussa koimme ongelmaksi sen, ettei kaikkiin testin mönkijöihin saanut kytkeä edes tyhjää henkilöauton perävaunua. Toisaalta saattaa olla myös hyvä asia, ettei mönkijöillä vedetä isoja kuormia tieliikenteessä.

Teksti: Seppo Nykänen, kuvat: Seppo Nykänen, Jussi Nykänen, grafiikka: Jukka-Pekka Lindbäck, testiryhmä: Kari Collin, Mika Haapiainen (mittaukset), Antton Kelo, Jussi Nykänen, Seppo Nykänen, Janne Räisä

Liittyvät artikkelit

Textron korvaa Arctic Catin

KV 12/2018 29.08.2018
KV PLUS
Kiinnostuitko aiheista?