Metsänomistajille tarkoitetut 50-55-kuutioiset moottorisahat - Metsätilojen yleissahat

Metsänomistajille tarkoitetuissa moottorisahamalleissa jämerämmän kokoluokan muodostavat 50-kuutioiset sahamallit. Ne soveltuvat kaikkiin tilan hakkuisiin, aina ensiharvennuksesta järeiden runkojen katkontaan. Koneviesti urakoi talven aikana seitsemän tämän kokoluokan sahamallin vertailun.

Vertailun testiryhmäksi valittiin 50–55-kuutioiset sahamallit, jotka valmistaja on tarkoittanut lähinnä metsänomistajien käyttöön. Maksimihinnaksi syksyllä 2017 määriteltiin 660 euroa, mikä rajasi vertailun ulkopuolelle kalleimmat tämän kokoluokan ammattimallit. Kokeiluun sahat pyydettiin kahdella terävarustuksella: 13” harvennushakkuukäyttöä varten ja 15” terävarustuksella tukki/polttopuukatkontaan. Stigan kohdalla lyhempää laippavarustusta ei ole alkuperäisvarusteena saatavissa, se varustettiin siltä osin Oregonin terävarustuksella (joka on myös vakiolaipan valmistaja). Sahojen mukaan pyydettiin niihin tarkoitetut talviajan lisävarusteet.

Vertailuun ilmoittautui seitsemän sahamerkkiä. Käytännössä vain kaksi tämän kokoluokan merkkiä jäi pois, ne olivat Efco ja Ryobi. Osallistujista pisimpään markkinoilla ovat olleet Stihlin MS 271, sekä Husqvarnan 545 ja sen sisarmalli Jonsered 2252. Echon CS 501 on ollut parisen vuotta myynnissä. Kolme sahaa olikin todella tuoreita uutuusmalleja. Dolmar PS 550 on valmistajansa uusi malli, joka saapui Suomen markkinoille loppuvuodesta 2017, kuten myös McCulloch CS 50S. Viimeisin uutuus oli Stiga SP 526, jonka testiyksilö oli ensimmäinen Suomessa. Kattaus sisälsi siis kokeneita konkareita ja aivan uusia ja mielenkiintoisia malleja.

Kilpailu kiristyy

Vertailun sahoihin tutustuminen osoitti heti alkuun, että sahojen valmistajat ovat paneutuneet huolella varusteluun. Ilahduttavasti ovat yleistyneet esimerkiksi purukoppaan kiinnitetyt laipan kiinnitysmutterit. Sellaiset oli kaikissa vertailun sahoissa lukuunottamatta McCullochia ja Stihliä. Tankkauksen jälkeisen käynnistyksen oivallinen helpotin, eli kaasuttajan primer-esitäyttöpumppu oli Stihliä lukuun ottamatta sahoissa. Teräketjun kiristys sivulta on jo standardivaruste. Stiga SP 526 oli positiivinen yllätys – ryhmän edullisimmassa (189 euroa) sahassa oli kaikki ammattilaismallien varusteet ja jopa enemmän, sillä siinä ja McCullochissa on paikka takakahvassa yleistyökalulle. Viimeksi mainittu on pieni yksityiskohta, mutta mainio asia ja säästää aikaa sahaa metsässä huollettaessa.

Talvikäyttö oleellisessa osassa

Erillinen talvivarustelu ilmanoton suojalevy on vakiovarustuksena Husqvarnassa ja Jonseredissä. Kaikissa sahoissa on talvikäyttöä ajatellen moottori- ja kaasutintilan väliseinän lämpöluukku. Muissa se on kahteen eri asentoon asetettava muovilipare, mutta Husqvarna ja Jonsered ovat nähneet parhaaksi hoitaa asian siten, että käyttäjän pitää puhkaista tietty kohta väliseinästä ruuvitaltalla ja kesäajaksi siihen asennetaan sahan mukana tuleva kumitulppa. Joka siis pitää säilöä talteen talveksi. Stigassa talviluukun käyttö on kömpelöä, sillä asennon vaihtamiseksi on irtoruuveilla kiinnitettävä moottorikoppa avattava. Stihlissä moottorikoppa irtoaa notkeammin kolmen, kopassa kiinni olevan kierreruuvin avulla. Muissa sahoissa riittää ilmanpuhdistimen kotelon avaaminen pikalukoilla. Stihlin 271-malliin sopivat samat ilmanpuhdistimet kuin 261-ammattisisarukseen, eli musta huopakangas- ja muoviverkkopuhdistin.

Tehoa katkontaan

Vertailun sahojen teho sijoittui välille 2,1–3,0 kilowattia. Pienitehoisin oli 2,1 kilowattinen McCulloch, suuritehoisin 55-kuutioinen ja tasan 3 kilowattinen Dolmar. Muu testiryhmä asettui tasaisesti tehoalueelle 2,3–2,6 kilowattia. Tehoa vaaditaan silloin kun hakataan tukkikokoista puustoa, katkotaan halkoaihioita tai pätkitään motohakkuun lumppeja. Näissä tilanteissa 50-kuutioiset sahat ovat voimakkaita, mutta eivät kuitenkaan liian painavia.

Kevein sahoista oli Echo, vain 5,6 kiloa (13” terävarustuksella tankit täynnä). Painavin taas 6,8-kiloinen Dolmar. Kun vertailukohdaksi otetaan tehopainosuhde, Echo on selkeä ykkönen 2,3 kilollaan kilowattia kohden. Voimakas Dolmar oli aivan sen kannassa, 2,4 kg:n lukemallaan.

Moottorin säätöjen osalta vain Husqvarna ja Jonsered oli varustettu sähköisellä säätöjärjestelmällä. Muissa sahoissa oli joko perinteinen ruuvisäätö, tai erikoisavaimella tapahtuva säätö. Viimeksi mainituissa myös tyhjäkäynnin säätö hoidetaan talttapäisellä ruuvimeisselillä.

Kahvojen muotoilu määrittää käytettävyyttä

Moottorisahan metsäkäytössä kahvojen muotoilulla on merkittävä osuus sahan käytettävyyteen. Kun kahvat istuvat kuin rukkaset käsiin, työskentely on turvallista ja nopeaa.

Kahvojen muotoilussa havaittiin hyvin poikkeavia ratkaisuja. Äärimmäinen esimerkki oli Jonsered, jonka etukahvan asento on perinteinen – etukahva on kokonaisuudessaan 90 asteen kulmassa sahan runkoon. Yksi testaajista piti ratkaisua hyvänä, jos sahalla tehdään paljon katkontatyötä. Etukahvalla olevan käden asentoa ei tarvitse sahausliikkeen aikana muuttaa. Myös Echossa etukahva on vain vähän vinossa asennossa.

Toisessa ääripäässä oli Jonseredin kanssa samaan moottorirunkoon perustuva Husqvarna, jossa etukahvan asento on reilusti vinoon käännetty. Ratkaisun avulla käsien asento karsinnassa muodostuu luontevammaksi.

Kahvojen mitoitus, onko eroa?

Koska vertailussa oli mukana lähes kaikki merkit, päätettiin selvittää kahvojen mitat ja suhde laipan asentoon. Mittaukset paljastivatkin mielenkiintoisia tuloksia. Valmistajat ovat viime vuosina muuttaneet kahvojen mitoitusta – matalammalla etukahvalla pyritään helpottamaan karsintaa, sillä mitä pienempi on etu- ja takakahvan korkeusero suhteessa laipan asentoon, sitä pienemmällä käsien liikkeellä saa laipan kärjen ylittämään karsittavan rungon. Mittausten perusteella pienin kahvojen ja laipan välinen kulmaero oli Husqvarnassa ja Stigassa, 17 astetta. Jonsered mitattiin 18 asteiseksi. Stilin matala takakahva vaikuttaa laipan asentoon ja sen kulmaeroksi muodoistui 25 astetta. Myös Echossa oli yllättävän suuri kulmaero, 23 astetta. Dolmarin 20 astetta ja McCullochin 21 astetta asettuivat välimaastoon.

Pienin korkeusero kahvojen välillä oli Husqvarnassa, 11 senttiä. Suurin korkeusero oli Stihlissä, 14 senttiä. Stihlissä korkeuseron tekee matalammalla oleva takakahva, molemmissa sahoissa etukahvan korkeusero laippaan nähden oli lähes sama. Kokonaisuutena sahojen mitoitus oli hyvin lähellä toisiaan. Ketterimmäksi arvioidun Echon kohdalla ketteryyden tunnetta lisäisi muita sahoja lyhyempi kokonaispituus.

Kahvojen tartuntakohtien etäisyys sahan keskilinjan kohdalla mitattiin myös. Mitä lyhyempi väli on, sitä pienemmällä liikkeellä laipan kärkeä saa liikutettua. Vastaavasti taas pidemmällä välillä sahasta tulee tarkemmin hallittava. Kahvavälin osalta mitat olivat parin sentin eroilla samat. Suurin kahvaväli oli Stihlissä ja Stigassa, 31 senttiä. Lyhyin oli Echossa ja McCullochissa, 29 senttiä. Vaikka ero kuulostaa pieneltä, etenkin Echossa asian huomasi myös käytössä.

Talvi haastoi sahat

Sahavertailun aikana saatiin oivalliset testiolosuhteet luonnonolojen osalta. Talvi oli luminen ja lumen koostumus oli hyvin irtonainen. Irtonainen, pölyävä lumi tunkeutuu inhottavasti moottorin jäähdytysilman mukana moottorin sisälle. Lumen ja moottorin lämpimien osien kohtaaminen muodostaa kosteutta. Kun kosteus imeytyy kaasutintilaan ja ilmanpuhdistimelle, tuloksena on usein ongelmia.

Ensimmäisenä ongelmat tulevat esiin tyhjäkäynnin heikkenemisenä. Se johtuu ilmanpuhdistimen kankaan tai muoviverkon jäätymisestä, jolloin moottori käy liian rikkaalla. Toinen ongelma on kostean ilman kuuraantuminen kaasuttimen kurkun sisälle, mikä sekoittaa ilman virtausta ja tukkii kaasuttajan kanavia.

Kokeilun aikana Stiga kärsi kaasuttajan kuuraantumisesta. Vaiva ilmeni tyhjäkäynnin katoamisena tankillisen puolivälissä. Sahan pitäminen hetken pystyasennossa ja puolikaasu päällä päästi kaasuttimeen lämmintä ilmaa, jolloin jää suli. Tyhjäkäyntiongelmaa oli myös McCullochilla. Sen ilmanpuhdistimena on pienikokoinen muoviverkkopuhdistin, joka alkoi vähitellen jäätyä. Jäätymistä edesauttoi se, ettei sahassa ole talvikäytön avattavaa ilmaluukkua, jonka kautta tuleva lämmin ilma vähentää jäätymis- ilmiötä.

Säästä sahaa lumelta

Koska lumitilanne oli oivallinen, tehtiin sahoille koe lumen imeytymisen ja lämpöluukun toiminnan osalta. Sahat käytettiin lämpimiksi ja ne painettiin pikaisesti lumen sisään moottorin käydessä keskialueen kierrosluvulla. Sen jälkeen avattiin välittömästi kaasutintila ja tarkisteltiin lumen kulkeutumista. Tämä koe simuloi tilannetta, jossa kaadon aikana sahan käynnistinlaitteen päälle putoaa puun oksistosta lunta.

Oli hyvin ymmärrettävää, että vakiona ilmanoton talvisuojilla varustetut Husqvarna ja Jonsered imivät vähiten lunta kaasutintilaan. Mutta niissäkin ilmanpuhdistimen alapinnan verkot kostuivat selvästi, mikä olisi tiennyt esimerkiksi yön maastosäilytyksen jälkeen ongelmia moottorin ilmansaamisessa.

Avarimmilla ilmanottoaukoilla varustetut Dolmar ja Stihl imaisivat moottoriin lunta reilusti. Stihlissä lunta ei kaasutintilaan olisi kulkeutunut paljoakaan, mutta tulpanhatun yhteydessä olevan tiivistekumin välistä lunta puhaltui kaasutintilaan. Dolmarissa taasen ilmaluukku sijaitsee tulpan vieressä ja tulppaan osuva lumi ohjautuu suoraan ilmaluukusta kaasutintilaan.

Kokonaisuutena on todettava, että vaikka sahassa olisi erilaisia talvivarusteita, vähimmillä harmeilla sahaaja pääsee, kun työskentelee huolellisesti. Etenkin pölyävän lumen aikaan sahaa ei kannata edes tyhjäkäynnillä laskea lumen päälle, vaan sammuttaa se ensin. Ja pienikin teippaus käynnistinkotelon alimpien ripojen kohdalla vähentää lumen imeytymistä sahan sisään.

Varustelu helpottaa työskentelyä ja huoltoa

Päivittäinen työskentely metsässä sisältää useita tankkauksia ja paljon käynnistyksiä. Niitä helpottamaan ovat valmistajat toteuttaneet erilaisia ratkaisuja.

Erilaisia vipstaakeja

Käynnistyksen apulaitteista parhaimmaksi arvioitiin Husqvarna ja Jonsered. Niiden yhdistelmävipu ei piittaa risujen osumista, eikä alaspäin tapahtuva pysäytystoimintokaan ole kosketusarka. Myös primerpumppu on näppärästi peukalolla käytettävissä ja puolipuristinkin suojassa moottorikopan aukon alla. Seuraavaksi parhaiksi arvioitiin Dolmarin ja Stihlin ratkaisut. Dolmarin kevytkäyttöinen yhdistelmäkatkaisin on hyvin suojassa ja sen palautuvan sammutustoiminnon lisänä oleva lukitusasento on hyvä turvaominaisuus. Stihlin vivun käyttösuunta on päinvastainen muihin nähden, mutta vipu on helposti peukalolla käytettävissä.

Echon erillinen metallinen sammutinkatkaisin oli napakan käytettävyytensä vuoksi yhden testaajan mieleen. Rikaistin/puolikaasuvipu taasen oli turhan pieni. Stigan rikastin/puolikaasivipu on käännettävä nuppi, jonka sijainti käynnistinkahvan takana ei kehuja kerännyt. Vertailun loppuaikana Stigan palautuva keinuvipumallinen sammutinkytkin vaati reilua painamista. McCullochin rikastin/puolikaasuvipu taasen töröttää turhan lähellä kaasukahvalla olevaa kättä.

Tankkauksen helpotukset

Valmistajat ovat viimeisten vuosien aikana kehittäneet tankkauksen helpottamiseksi erilaisia korkkimalleja. Korkit joutuvat käytössä koville, sillä tankkauksia tulee päivän aikana useita ja korkit on kiristettävä tiukkaan.

Stihlin pikalukkokorkit saivat selkeän selätyksen muista versioista. Kevytkäyttöisyys on selkeä plussa ja kun öljysäiliötä ei täytä liian täyteen, lukittuminen on varmaa. Hyvänä kakkosena olivat Husqvarnan kääntölipalliset kierrekorkit, lähes yhtä hyviksi arvioitiin Dolmarin jämerät korkit. Jonseredin kohdalla ihmettytti korkkien malli, joka periytyy suoraan 1980-luvulta. Echon korkit ovat hyvät, mutta täyttöaukon vino asento vaatii sahan asettelua polttoaine- ja öljysäiliön täyttöjen välissä. Stigan korkit ovat pienet ja niiden avaus vaatii usein yleistyökalun käyttöä – joka tosin kulkee mukana, takakahvan alla.

Huolto voi sujua helposti

Huollettavuudessa sahat jakautuivat kahteen leiriin. Toisen puolen muodostivat yhtenä osana irtoavalla moottorikopalla varustetut sahat, joiden huoltaminen oli helppoa. Toinen osa taas oli varustettu erillisellä ilmanpuhdistimen kannella ja moottorin puhdistamiseksi pitää ruuveilla avata erillinen kotelo.

Dolmar, Husqvarna ja Jonsered on varustettu yhtenäisellä kopalla, joka kiinnittyy kolmella pikalukolla. Stihlissä on ruuvit, joissa on kuitenkin reilu kanta, eivätkä ne irtoa kopasta. Echossa ja McCullochissa erillinen ilmanpuhdistimen koppa avautuu sormiruuvilla, Stigassa pikalukolla.

Laippavarustus käytön mukaan

Sahat varustettiin vertailua varten sekä 13”, että 15” terävarustuksella. Tämän kokoluokan sahoissa 15” laippa puoltaa paikkaansa järeämpien runkojen kaadossa ja esimerkiksi polttopuiden katkonnassa. Alkuperäisenä pidemmällä 15” laipalla toimitetaan McCulloch, Stiga ja Stihl.

Vertailussa testaajat sahasivat vuorotellen molemmilla terävarustuksilla. Dolmarin kohdalla todettiin, että saha on parhaimmillaan pidemmällä laipalla – lyhyellä laipalla saha on turhan takapainoinen. Myös Stihl on vakaampi ja tasapainoinen pidemmällä laipalla. Echo ja tietyissä käyttöolosuhteissa McCulloch ovat enemmän lyhyemmän laipan sahoja.

Kaatamisen suuntaukseen tarkoitettujen viivojen osalta parhaaksi arvioitiin Dolmarin, Husqvarnan ja Stihlin toteutukset. Niissä viivat ovat lähellä etukahvaa ja viivat kiertävät koko sahan ympäri.

Voimaa voi olla monella tavalla

Koska vertailun kokoluokan sahoja hankitaan järeidenkin puiden katkontaan ja kaatamiseen, sahojen voimat selvitettiin tarkasti. Sahan ilmoitettu voima ei aina tarkoita suurta tehokkuutta, kokonaisuus ratkaisee. Osassa sahoista maksimikierrosten ja suurimman tehon välien kierrosluku on vain 2 000 k-min, osassa laaja ja parhaimmillaan jopa 4 000 k-min.

Kierroksilla karsitaan

Puun karsinnassa kiihkeä moottori on elementissään. Nopea kiihtyvyys rivakoittaa työskentelyä, etenkin harvaoksaissa männyssä ja koivuissa. Vertailun kiihtyvimmäksi sahaksi havaittiin Stihl. Ensihuollossa tehdyn säädön jälkeen siitä paljastui kipakasti kiihtyvä saha. Toinen vastaava kierrossaha oli Echo. Sen perinteisen kaksitahtimoottorin ilmava kiekuminen kuullosti hyvin tutulta 1980-luvulla työuransa aloittaneille metsureille – saha ottikin mittauksissa eniten kierroksia, peräti 13 880 k-min. Yllättäen vertailun ainoa 55-kuutioinen saha, eli Dolmar oli myös herkkävireinen.

Lievä pettymys olivat Husqvarnan ja Jonseredin ominaisuudet. Niiden moottorit ovat rakenteellisesti perinteisempiä kuin samaan runkoon toteutetut 550XP ja 2253 -ammattimallit. ”Ihan kuin jotain puuttuisi”, oli testaajien kommentti. Molemmat sahat kyllä kiihtyvät kohtuullisesti, mutta esimerkiksi kelien muutoksiin sahat reagoivat hitaasti. Vaikka sahoille tehtiin automaattisäätyvyyttä nopeuttava ”kiekotus”, ei armotonta räväkkyyttä löytynyt. Ero ammattiversioihin – joista testaajilla on kokemusta – oli selkeä.

Stiga ja McCulloch olivat matalampien maksimikierrosten myötä verkkaisempia. Stigassa mielenkiintoinen ominaisuus oli välitön kierrosherkkyys kylmänäkin. Se johtunee katalysaattorimoottorista, ilmahuuhtelumoottoreille ominaista kiihtyvyysongelmaa ei ole.

Katkonnassa tarvitaan vääntöä

Sahojen kiekkotestissä moottoreista paljastui toinen elämä. 3 kilowattisen Dolmarin leveä ketju ja matalammat maksimikierrokset eivät tehneet siitä muita ylivoimaisempaa. Sen kanssa samaan tulokseen pääsivät hieman pienempitehoiset kierrossahat Echo ja Stihl. Echo kapeamman ketjun, Stihl taasen agressiivisemman ketjun ja vähän Echoa paremman väännön ansiosta.

Katkonnassa vain vähän Dolmarista jäivät kapeaketjuiset Husqvarna ja Jonsered. Matalampikierroksissa sahoissa yllätys oli McCullochin Stigaa parempi tulos. McCulloch vääntää laajemmalla alueella, minkä ansiosta sahaus sujuu tasaisemmin. Stigalla sahattaessa on käytettävissä oleva kierrosalue varsin rajattu.

Saha tarpeen mukaan

Vertailussa mukana olleet sahat antoivat hyvän kuvan tämän hetkisestä moottorisahojen tarjonnasta metsänomistajakäyttöön. Vertailun sahat ovat se edullisempi vaihtoehto puhtaille ammattisahamalleille.

Vain McCulloch todettiin olevan enemmän pihapiirin saha, metsäkäytössä sen rakenneratkaisut ja etenkin ailahteleva tyhjäkäynti ovat ongelmallisia. Plussaa oli joukon kevein käynnistinlaitteen toiminta. Stigasta oli vertailun yllätys, sillä hyvin edulliseksi hinnoiteltu saha ei käyttöominaisuuksissaan paljon eronnut vertailun muista sahoista. Mutta se on ns. ”halpahallisahoja” paljon parempi ja tarjoaa hyvän vastineen rahalle. Stiga soveltuu hyvin myös metsäkäyttöön.

Muut vertailun sahat osoittivat suoriutuvansa hyvin tasavahvasti vertailun töissä. Niiden osalta on valinnan hetkellä mietittävä tarkkaan millaiseen käyttöön saha tulee. Pääsääntöisesti tukkimetsissä ja järeiden runkojen katkonnassa vahvasti puurtavat jämerät Dolmar ja Stihl – Echo on taas ketterä ja ärhäkkä harvennusmetsien saha. Husqvarna ja Jonsered tarjoavat kevyttä käytettävyyttä kaiken kokoisten metsien hakkuutyöhön.

Tasainen viisikko kärjessä

Pisteytys muodostui testaajien antamien pisteiden keskiarvoista, sekä leikkuutestissä saadun kymmenen kiekon sahauksen kiekkokohtaisen keskiarvon perusteella lasketusta suhdeluvusta.

Vertailu kertoi hyvin, että vaikka sahat eroavat muotoilullisesti toisistaan, ovat viisi kärkisahaa hyvin tasavertaisia. Husqvarnan ykkössija tuli pienten yksityiskohtien ja monipuolisen varustelun perusteella. Seuraavat neljä sahaa ovat pisteissä todella lähellä toisiaan. Edullisempien sahojen, Stigan ja McCullochin, välisessä vertailussa Stiga oli ominaisuuksiltaan selkeä ykkönen.

Yksittäisiä huippusuorituksia olivat Stihlin moottorin kiihtyvyys ja hyvät tankkauspisteet, Dolmarin väkevä vääntö sekä Husqvarnan muotoilu, teräketju ja painopiste. Pisteiden perusteella keskiverroin saha oli viidenneksi sijoittunut Dolmar, keskiarvolla 2,99 p. Eli se kertoo, että kaikki viisi kärkisahaa ovat hyviä perussahoja. Sahaa valitessa on syytä huomioida myös jälkimarkkinoinnin toimivuus siellä missä sahaa tullaan käyttämään – kaikki koneet kun tarvitsevat varaosia ja huolenpitoa.

Grafiikka: Jukka-Pekka Lindbäck

Testiryhmä: Pasi Haavisto, Tommi Hakala, Timo Kaakkolammi, Ian Knibbs

 

Liittyvät artikkelit
Kiinnostuitko aiheista?