Kylmäpihatto robottilypsyyn - Onnellisia lehmiä kuivikepatjalla

Kustannusjahti on arkipäivää kotieläinrakentamisessa. Mikkeliläiset Nikulaiset hakivat kustannussäästöjä kestokuivikepohjan avulla.
Uusi kylmäpihatto on ympäristötöitä vaille valmis.

Mikkeliläiset Jaana ja Tero Nikulainen suunnittelivat uuden navettarakennuksen rakentamista muutamia vuosia. Ajatuksena oli yhden robotin navetta, sillä aiemmin käytössä ollut parsinavetta oli käynyt ahtaaksi ja tuotannon laajentaminen siinä ei ollut järkevää.

Tutustumalla jo valmiisiin rakennuksiin ja vertailemalla rakennuskustannuksia Nikulaiset päätyivät kylmäpihattoon, jossa on kestokuivikepohja. Ratkaisussa ei tarvita erillisiä makuuparsia, vaan eläimet saavat vapaasti etsiä paikkansa kuivitetulla makuualueella.

Kuiviketta tosin kuluu enemmän, mutta kokonaisuutena työmäärä on Nikulaisten mukaan vähäisempi. Nykyisellään turvetta lisätään tarvittaessa ja kuiviketta käännetään vanhalla kultivaattorilla.

Uudisnavetta on kokonaispinta-alaltaan 1 000 m2. Se jakautuu sisätiloissa kestokuivikemakuuosastoon, jota on pihatto-osasta noin puolet, sekä ruokintapöytään ja lantakäytävään. Lantakäytävä pidetään puhtaana vaijerivetoisella raapalla. Lantakäytävältä tuleva lietelanta ajetaan silppuavalla uppopumpulla 1 200 m3:n lietesäiliöön.

Rehu jaetaan ruokintapöydälle apevaunulla. Ilmanvaihto tapahtuu katon harjalla olevan katetun aukon kautta. Lämpimillä ilmoilla ikkunoiden virkaa toimittavat valolevyt laskeutuvat tarpeen mukaan automatiikan ohjaamana alas.

Lypsyrobotti on rakennuksen päädyssä, jossa on myös huoltotilat. Robottitilaa ei ole eristetty, vaan sen pihaton puoleinen sivu on auki. Sosiaalitilat ovat erillisessä kontissa pihaton päädyssä.

Kylmäkoe

Uusi pihatto joutui heti kovaan kylmäkokeeseen, sillä lähes heti eläinten sisäänoton jälkeen alkoi pakkaskausi, jota kesti kuukauden verran. Ongelmia toki oli, mutta olisi voinut olla enemmänkin, kertovat Nikulaiset.

Robottitilaa jouduttiin lisälämmittämään sähköpuhaltimella pitkiä aikoja. Kuivikekerroksen kanssa ei ollut ongelmia, vakka kerros jäi melko ohueksi ja oli pelkkää turvetta.

Joitakin parannuskohteita tuli kuitenkin esiin. Lantaraapalle olisi hyvä saada lämmitettävä asemapaikka. Kovilla pakkasilla sitä piti ajaa käsikäytöllä, sillä automatiikkaa ei uskallettu käyttää. Juottokuppien pitäisi olla lämmitettäviä, nyt ainoa toimiva juomapaikka oli pihaton ”lämpimässä” päädyssä.

Tulevalle talvelle on tarkoitus laittaa robotille muoviliuskaseinä, nyt sitä ei vielä uskallettu laittaa siinä pelossa, että lehmät eivät ehkä osaa mennä lypsylle opetteluvaiheessa.

Nikulaiset eivät jättäneet vanhaa parsinavettaa joutokäynnille, sillä siellä jatketaan lypsyä. Uuteen navettaan sopii kerrallaan 65 lehmää lypsyyn ja vanhaan kolmisenkymmentä. Ajatuksena on nostaa kokonaislehmämäärä 85–90 lypsävään, riippuen kuinka peltoa on saatavissa tulevaisuudessa.

Tarkoituksena on pitää vanhassa navetassa poikivat lehmät ja lypsää ternimaitovaihe siellä. Myös robotille sopimattomia lehmiä aiotaan pitää vanhalla puolella. Tämäkin on osa Nikulaisten kustannusjahtia – koska vanha navetta on vielä hyväkuntoinen, halutaan se hyödyntää täysimääräisesti.

NHK:n ja Weckmanin yhteishanke

Rakennus koneineen oli NHK-Keskus Oy:n ja Weckmanin ensimmäinen yhteisprojekti, jossa kokonaissuunnittelu sekä kaikki koneet ja kalusteet tulivat NHK:lta. Itse rakennustyön toteutti virolainen Kalmer Uipo.

Nikulainen teki itse kaikki tarvittavat maansiirtotyöt, mikä laski navetan kokonaishintaa. Avaimet käteen -periaatteella otettuna navetan hinta olisi todennäköisesti ollut huomattavasti kalliimpi maansiirtotöiden ja rakentajan riskivakuuden takia. Nikulaiset ovat hankkeeseen erittäin tyytyväisiä, aikataulu piti lähes täydellisesti.

Pihaton ympäristötyöt ovat vielä kesken, mutta kunhan ne on saatu tehtyä, pääsevät lehmät ulos noin hehtaarin suuruiselle alueelle ympäri vuoden. Nävetan päätyyn asennetaan oviaukkojen eteen muoviliuskesuojat, joista lehmät voivat vapaasti mennä halutessaan ulos.

Jaana Nikulaisen huomion mukaan lehmät ovat pihatossa erittäin rauhallisia ja kesyjä, ne tulevat mielellään luokse haistelemaan ja rapsuteltaviksi.

Suurimmaksi muutokseksi Nikulaiset arvelevat eläinten olosuhteissa hallin valoisuuden, sillä päivällä valoa tulee isoista valoseinistä. Lisäksi pihatossa on Lelyn uudet automaattiset led-valot, joissa valo säätyy automaattisesti ulkoa tulevan valon mukaan. Automatiikka hoitaa myös yöaikaan punertavan yövalaistuksen päälle.

Uudet rutiinit

Hoitajien kannalta iso muutos on työmäärän vähentyminen, vaikka eläinmäärä kasvaakin reilusti. Eläinten vointia seurataan sekä silmämääräisesti että reaaliaikaisesti Lelyn T4C-tuotannonhallintaohjelmalla. Parsinavettaan verrattuna uutta on muun muassa se, että ohjelma hälyttää, jos eläin lopettaa märehtimisen. Työtä vähentää myös ohjelman automaattinen kiimatarkkailu, joka helpottaa otollisimman siemennysajankohdan valintaa.

Tavoitteena oli tehdä uudisnavetta mahdollisimman edullisesti. Kustannusarvio oli 700 000 euroa ja siinä pysyttiin hyvin. Juttua tehdessä ei tarkka loppusumma ollut vielä tiedossa, mutta jos ylitystä tulee, niin vain vähän.

Rahoituspäätös tuli odottelun jälkeen viime vuoden puolella ja rakentamaan päästiin syksyllä. Sateinen kesä ja syksy toivat rakennustyöhön omat haasteensa. Märkyys haittasi kaivumaiden siirtoa rakennusalueelta ja teetti ylimääräistä työtä valuvaiheessa. Toisaalta lämmin loppusyksy edesauttoi valutöitä ja ne saatiin tehtyä ilman suurempia ongelmia. Eläinten sisäänotto viivästyi viikolla tammikuun loppupuolelle.

Nikulaiset vakuuttivat olevansa todella tyytyväisiä uuteen pihattoonsa. Rakennusratkaisu näytti Nikuliasten mielestä heti toimivuutensa, sillä joutuihan se heti aloituksessa kovaan testiin, josta se selvisi lähes ongelmitta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit
Kiinnostuitko aiheista?