Tasaisesti teloilla - Entisajan yksinkertaista tekniikkaa

Suunnilleen 5 000 vuotta sitten keksitty pyörä palvelee monessa asiassa, mutta 1800-luvun loppupuolella sen ominaisuuksiin haluttiin parannuksia. Pyörien ympärille vedetyt telat tekivät liikkumisesta vakaampaa – ne lisäsivät pitoa ja kantavuutta siinä määrin, että maansiirtoon, maastokuljetuksiin ja ennen kaikkea sodankäyntiin tuli kokonaan toinen meininki.
Venäläisen F.A.Blinovin (1831–1902) kehittämää höyrytraktoria pidetään ensimmäisenä telakoneena. Amerikassa oli tehty aiemminkin joitakin yrityksiä, mutta vuonna 1896 Saratovin näyttelyssä ensiesittelyn saanut 20 hv:n telavetäjä oli toimivin. Kummallekin telalle oli oma höyrykoneensa ja toisen tehoa vähentämällä traktori saatiin kääntymään. Ohjaaja sai olla herroiksi puukopissa, masinisti istui takana raakaöljyllä lämmenneen pannun äärellä.

Teloilla varustetuista höyrykoneista uutisoitiin jo 1800-luvun puolivälissä, mutta useimmat jäivät suunnitteluasteelle. Varhaisin telahöyrytraktoria esittävä valokuva on vuodelta 1869. Massiivisen kahdella vetotelalla ja yhdellä ohjaustelalla varustetun koneen rakensi pennsylvanialainen George Minnis. Nykymuotoisen telaston keksijänä pidetään venäläistä Feodor Abramovitš Blinovia, jonka patentti rekisteröitiin vuonna 1881.

Ensimmäinen yritys hyytyi

Blinov ihasteli vetureita, mutta piti rautatietä kalliina ja rajallisena. Balakovin kaupungissa, Volgan rannalla, muun muassa palopumppuja tehnyt Blinov kehitteli systeemiä, jossa vaunun pyörien ympärillä olisivat eräänlaiset taipuisat rautatiet, jolloin sillä voitaisiin ajella myös heikosti kantavilla alueilla. Ensimmäisessä testissä vuonna 1877 teloilla varustettuun vaunuun lastattiin kuormaa 550 puutaa (9 009 kg), eli 2 000 tiiltä ja 30 ihmistä. Parihevosten vetämät vaunut liikkuivat helposti, pyörillä samanlainen kuorma olisi pysynyt paikallaan maapohjaisella kadulla.

Kattilan ja höyrykoneen istuttaminen tela-alustan päälle ei ollut kummoinen operaatio, mutta ohjaus mietitytti enemmän. Blinov asensi kummallekin telalle omat höyrykoneensa, joista toisen painetta vähentämällä saman puolen tela hidastui ja kone alkoi kääntyä. Höyryvetäjää esiteltiin Saratovissa vuonna 1896, mutta kaikin puolin toimiva laite ei venäläisiä kiinnostanut, läntisessä Euroopassa tai Amerikassa markkinat olisivat olleet varmemmat. Jatkossa Blinovin paja keskittyi palopumppuihin ja polttomoottoreihin.

Toukka

Pohjois-Amerikassa oli runsaat metsävarannot, mutta puiden kuljetus uittoväylien tai rautateiden varteen oli työlästä. Mainelainen seppä Johnson Woodbury oli suunnitellut tela-alustaista veturia. jota voitaisiin käyttää tukkirekien vetämiseen. Woodbury esitteli piirustuksiaan sahakoneikkoja tehneelle Alvin Lombardille, joka sen kummempia kyselemättä patentoi telakoneen omiin nimiinsä. Ensimmäinen koeajo tehtiin kiitospäivänä v.1900. ”Log Hauler” osoittautui toimivaksi ja Lombard aloitti niiden sarjatuotannon. Lopullisessa versiossa molemmilla teloilla oli Blinovin tapaan omat höyrykoneensa, kääntymistä varmennettiin vielä eteen asennetuilla ohjausjalaksilla.

Kalifornialainen Benjamin Holt teki suuria hinattavia puimureita, joita vedettiin muulivaljakoilla. Monikymmenpäisen lauman ohjastaminen onnistui vain ammattilaisilta, mutta näillä huippuajureilla oli ikävänä tapana rentoutua sunnuntaisin sikäli perusteellisesti, että maanantaista tuli rokulipäivä. Holt kokeili höyrytraktoreita puimureiden vetämiseen, mutta pehmeillä mailla tai rinnepelloilla pyörä ei pitänyt. Niinpä Holt kävi vakoilemassa Lombardin konetta ja sovelsi teloja omiin höyrytraktoreihinsa. Koeajolle päästiin 24.11.1904. Kolmisen kuukautta myöhemmin valokuvaaja Charles Clements otti työkuvia koneluetteloa varten. Katsoessaan liikkuvaa telaa kameran läpi, hän totesi: ”If that don´t look like a monster caterpillar”, eli eikö se näytäkin jättiläistoukalle. Holt päätti, että kone olisi siitä lähtien Caterpillar. Kuultuaan Holtin telakoneesta Lombard alkoi vaatia korvauksia, joihin Holt auliisti suostui, mutta tiettävästi ne jäivät maksamatta.

Pian telakoneille keksittiin muutakin työtä kuin tukkirekien ja puimureiden vetäminen. Kaivinkoneet voitiin siirtää kiskoilta telojen päälle, mikä kasvatti niiden käyttöastetta lähes rajattomasti. Puskulevyvarustuksella telatraktorista tuli tehokas maansiirtokone, ensimmäisessä maailmansodassa telakoneita hyödynnettiin tykinvedossa ja lopulta hyvinkin rauhanomaisesta keksinnöstä vääntyi kokonaan uudenlainen sotakone – panssarivaunu.

Kiinnostuitko aiheista?