Kuluneen ja uuden renkaan vertailu - Kasvaako vetoteho?

Nykyaikaisen traktorin vyörenkaat ovat kuluvaa, mutta silti kestävää tavaraa. Oikean vaihtoajan päättäminen on vaikeaa – missä vaiheessa luistosta johtuva polttoaineen kulutus ja maan rakenteen heikkeneminen kasvavat niin paljon, että rengas tulee vaihtaa pitävämpään? Selvitimme asiaa viime kesällä ja syksyllä käytännön vetovoimamittauksilla.
Mittauksen kohteena oleva rengaspari oli asennettu traktoriin, jota jarrutettiin toisella traktorilla. Mittaus toistettiin jokaisella alustalla 610 kertaa ja tulokset ovat onnistuneiden mittausten keskiarvoja.

Vuosimallia 1988 olevan Fendt Favorit 612 LSA -traktorin alla on toinen taka- ja kolmas eturengaskerta, jotka olivat kuluneet vaihtokuntoon. Traktorin tuntimittarissa on lähes 10 000 h. Nykyiset renkaat on aikanaan vaihdettu kuluneiden, alkuperäistä kokoa olevien renkaiden tilalle. Alkuperäisten renkaiden koko oli edessä 16,9R28 ja takana 20,8R38.

Fendtissä oli sekarengastus, sillä kuluneen Taurus-eturengasparin koko oli 420/70R28. Takana oli Pirelli TM 700 -renkaat, joiden koko oli 580/70R38. Renkaiden koko ja etu- ja takarenkaan vierintäkehien suhde vastasi mittauksiemme mukaan hyvin alkuperäisiä renkaita. Eturenkaat kuluvat oikeasta vetosuhteesta huolimatta huomattavasti enemmän kuin takarenkaat, koska ne ovat halkaisijaltaan merkittävästi pienemmät. Siksi Fendtissä olikin menossa jo kolmas eturengassetti ja toinen takarengaspari.

Fendtin Pirelli TM700-takarenkaat ovat olleet alla viitisentoista vuotta. Tunteja on noin 7 000, joista merkittävä osa on tullut maantieajossa.

Pirelli-merkki on vuosien saatossa vaihtunut Trelleborgiksi. TM700 on profiilisuhteeltaan 70-sarjan rengas, ts. renkaan ilmatilan korkeus on 70 % kulutuspinnan leveydestä.

Runsaasti vaihtoehtoja

Mietimme renkaiden vaihdon yhteydessä myös rengaskoon kasvattamista, mutta päätimme pysyä samassa koossa. Renkaiden halkaisijaa ei olisi voitu tilan puutteen takia kasvattaa, minkä vuoksi ainoaksi keinoksi kasvattaa renkaan kosketuspintaa olisi jäänyt vain sen leveyden kasvattaminen.

Fendt 612 on varma työkone ja erinomainen kyntötraktori, minkä vuoksi myös uuden renkaan on sovittava hyvin myös vanhempien aurojen terämallin avaamaan vakoon. Siksi päädyimme hankkimaan edelleen 70-sarjan renkaat, jotka ovat 7 senttiä kapeammat kuin vaihtoehtona olleet 650-sarjan renkaat.

Renkaiden merkkivalikoima on runsas ja hintahaarukka laaja: halvimmat vaihtoehdot maksavat vain puolet kalliimpien merkkien ja mallien hinnoista. Iso hintahaarukka johtuu pitkälti siitä, että monet uudet rengasmallit ovat valmistuskustannuksiltaan merkittävästi kalliimpia IF- tai VF-renkaita, joissa voidaan käyttää alhaisempia paineita myös maantieajossa.

Päädyimme kompromissiin ja päätimme ostaa samanlaiset takarenkaat kuin edellisellä kerralla. TM700-renkaat ovat toimineet ja kestäneet hyvin, minkä vuoksi ei ollut tarvetta vaihtaa merkkiä tai renkaan mallia. TM700-sarjan rengas on ollut tuotannossa melkein 20 vuoden ajan, joten tuotekehitys- ja muottikustannukset ovat varmasti tulleet katettua.

Vanhakin nuortuu

Vanhaa ja suosittua mallia kannattaa myös uudistaa, minkä vuoksi Trelleborg kehitti perinteisten TM700-renkaiden rinnalle uuden TM700 Progressive Traction -malliston. Sen erikoisuutena on ripakuvion juuressa oleva olkapää, joka tukevoittaa ripaa raskaassa, kovalla alustalla tehtävässä vedossa. Ripakuviossa alempi olkapää puree peltoon silloin, kun ripa uppoaa maahan koko korkeudeltaan. Valmistajan mukaan rivan olkapää vähentää kulumista maantieajossa, koska ripa elää vähemmän.

Pyörisimme päätöksemme tismalleen samanlaisten renkaiden hankinnasta, ja ostimme Trelleborg TM700 Progressive -renkaat. Ne ovat muilta osin samanlaiset kuin hyväksi havaitut, entiset takarenkaat, mutta jämäkämmän rivan pitäisi lisätä kulutuskestävyyttä etenkin maantieajossa.

Progressive- ja perussarjan TM- 700-renkaiden käyttöpainealue ja kantavuudet ovat tismalleen samat.

Paraneeko vetokyky?

Vertasimme uusien ja kuluneiden renkaiden vetokykyä kesän ja syksyn 2017 aikana. Ensimmäiset mittaukset tehtiin kesän melko kuivissa olosuhteissa.

Teimme kolme mittausta eri alustoilla: leikatulla kesantonurmella, viljan sänkeen kultivaattorilla tehdyllä mulloksella ja kuivalla hiekkatiellä. Mittauksia jatkettiin syksyllä mittaamalla vetovoima samalla sänkipellolla, josta muokatulla mulloksella verrattiin vetokykyä kesällä. Nyt sänki oli syksyn sateiden jälkeen todella märkää, maalaji on multavaa savea. Mittaustulokset on esitetty oheisissa kuvissa.

Kaikki mittaukset tehtiin samalla 1,5 barin ”yleispaineella”, jotta paine-ero ei vaikuta mittaustuloksiin. Vetokyky oli ollut pellolla parempi, mikäli olisimme laskeneet paineet alle 1 barin, mihin renkaiden tekniset ominaisuudet suhteessa vetokoneen painoon olisivat riittäneet.

Kulunut rengas toimii kuivalla

Vetovoimien erot olivat kuivalla nurmella, mulloksella sekä tiellä hyvin pieniä, kuten oheisista vetovoiman ja luiston suhdetta kuvaavista kaavioista selviää.

Sileällä renkaalla pärjää hyvin myös kuivalla, mutta kuitenkin jäykällä savimulloksella. Muokattu savipelto on niin ”jämäkkää”, että renkaan koko kosketuspinta saa siitä hyvin otteen eikä tukkeudu. Mikäli mullos olisi ollut pehmeämpää, niin korkeakuvioisempi rengas olisi todennäköisesti vetänyt paremmin, koska sen ripa painuu syvemmälle.

Kulunut rengas vetää hyvin myös kuivalla soratiellä, jonka pohja on niin kova, että uuden renkaan ripa ei uppoa koko matkaltaan siihen.

Kulunut rengas toimii hyvin myös kuivalla ja kovalla nurmella, koska renkaan rivat uppoavat peltoon vain vähän. Nurmella on pakko ajaa pienellä luistolla, jotta kasvusto ei vaurioidu.

Maantielle tarkoitettu riparengas käyttäytyy kuivissa olosuhteissa samalla tavalla kuin matalaharjaiseksi kulunut riparengas.

Kunnon renkaat märkiin olosuhteisiin

Käytettyjen renkaiden vetokyky ei märällä sängellä kasva enää sen jälkeen, kun luisto kasvanut n 25 %. Uusien renkaiden vetokyky säilyy hyvänä siihen asti, että luisto on noussut 35 %:iin.

Kuluneet renkaat kasvattavat kiinnijäämisen riskiä esimerkiksi jyrkässä ylämäessä, vaikka olosuhteet olisivat hyvät.

Uusi rengas näytti kyntensä vasta kostealla pellolla. Kuluneen renkaan luisto nousi noin 25 prosenttiin, mikä jälkeen pito menetettiin nopeasti. Sen sijaan uuden renkaan vetokyky kasvoi siihen asti, että rengas menetti pitonsa vasta noin 35 % luistolla.

Uusien renkailla saavutettiin noin 35 kN vetovoima, mikä on kolmanneksen enemmän kuin kuluneilla renkailla saavutettu suurin vetovoima. Uusi rengas oli saman verran parempi myös optiomallisella 10 % luistolla.

Metrin leveämpi lautasmuokkain samalla traktorilla

Uusien ja kuluneiden renkaiden vetokyky oli kuivissa oloissa, alustasta riippumatta samaa luokkaa. Yllättävää kyllä, kulunut rengas veti märällä alustalla lähes yhtä suurella voimalla kuin kuivalla, kunnes luisto kasvoi 25 prosenttiin.

Uusi rengas veti märällä sängellä jopa paremmin kuin kuivalla nurmella, koska ripa upposi hyvin peltoon saaden maksimaalisen pidon.

Toisaalta harjan korkeudella ei ole kuivissa olosuhteissa merkitystä, koska rengas vetää koko kosketuspinta-alaltaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että käytetyt renkaat pitävät hyvissä oloissa lähes yhtä hyvin kuin uudet renkaat. Luiston pitäminen kohtuullisissa lukemissa on hiukankin kostealla kelillä mahdotonta. Uusien renkaiden ominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa, kun olosuhteet ovat vaikeat.

Vetovoimien eroa voi havainnollistaa siten, että uusilla renkailla voidaan vetää 4 metriä lautasmuokkainta, mutta kuluneilla renkailla on tyydyttävä 3 metriseen – äärioloissa vain 2,5 m leveään koneeseen.

Liittyvät artikkelit
Kiinnostuitko aiheista?