Lumikenttien voimanpesät - Leveät erillisjousitetut

Viime keväänä esiteltiin kaksi uutta 50 cm leveällä matolla varustettua moottorikelkkaa – Polariksen Titan ja Yamahan Viking Professional EPS. Yhteistä uutuuksille on niiden tehokas moottori ja erillisjousitettu alusta, joten vertailuryhmäksi koottiin muitakin samaan katekoriaan kuuluvia kelkkoja.

Koneviestin tämänvuotiseen vertailuun valittiin leveällä matolla varustettuja kelkkoja, joita on uutuusmallien lisäksi markkinoilla koko joukko. Miksi valmistajia edelleen kiinnostaa leveätelaiset kelkat, kun suuntaus on ollut jo vuosia kapeisiin ja pitkätelaisiin syvänlumen ajokkeihin? Vastauksena on, että tämäntyyppiselle kelkalle on yhä yllättävän paljon käyttäjiä. Maailmalla retkeily korven keskellä on erittäin suosittua. Entä tarvitaanko näissä kelkoissa todella 150 hv:n moottoria? Hyvä kysymys, johon kokeilussa haettiin vastausta.

4- ja 2-tahtisia

Kelkkavertailun uutuuksista etenkin Polariksen Titan oli yllättävä veto, sillä edellinen leveätelainen Widetrak oli parikymmentä vuotta vanha malli ja oli jopa epäilyksiä, että uutta mallia ei enää tule. Yamaha puolestaan on vähän kerrallaan uudistanut nelitahti-Viikinkiään ja nyt oli vuorossa ohjauksentehostimen tuonti hyötykelkkaan. Kaksitahtisista saatiin mukaan Lynx Commander 800R ja Polaris Axys 800 H.O Titan. Nelitahtinen Arctic Catin Bearcat 7000 XT GS tuli mukaan Groomer versiolla. Ski-Doolta ei ollut kokeiluaikaan saatavilla ryhmään kuuluvaa koeajolaitetta, sen korvasi Lynxin 5900 ACE 900 -moottorilla.

Erilaisia kelkkoja

Kokeilun aikana kelkoista selvisi eroja, kuten ennakkoon jo aavisteltiinkin. Itse asiassa eroja ajokäyttäytymisessä ja vetokyvyssä oli kohtalaisen paljon. Vertailulle ei julistettu yhtä absoluuttista voittajaa, vaan pyrittiin selvittämään kelkkojen ominaisuuksia ja niiden sopivuutta erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Koska kyseessä ovat markkinoiden tehokkaimmat leveätelaiset kelkat, joita voi myös hyvällä syyllä kutsua hyötykelkoiksi, niin kokeilussa perehdyttiin huolellisesti myös matka ajo-ominaisuuksiin.

Mittauksia

Kokeilussa mitattiin polttoaineenkulutusta tuntikulutuksena ja kulutuksena litraa per 100 km. Lisäksi kulutusta mitattiin erikseen raskaassa ajossa. Ohiajon melumittaukset tehtiin molempiin suuntiin ajaen 40 ja 60 km/hnopeudella ja 7 m etäisyydeltä. Lisäksi mitattiin kuljettajaan kohdistuva melu nopeudella 20 km/h.

Ajopaino punnittiin täysin tankein ajon jäljiltä, ilman telaston puhdistusta. Kaikilla vertailun kelkoilla ajettiin ennen punnitusta sama matka ja samalla uralla.

Kelkkojen vetovoimaa mitattiin hinaamalla raskasta jarrukelkkaa 20 km/h nopeuteen, jonka jälkeen jarrutettiin, kunnes vetävä kelkka pysähtyi telan pidon loputtua. Hinausköydessä olleella venymäliuska-anturilla saatiin vetovoima kiloina. Kääntyvyyttä mitattiin ajamalla ympyrä molempiin suuntiin ilman kuljettajan vartalon painon siirtoa.

Lisäksi mitattiin vielä suljetulla radalla kelkkojen kiihtyvyydet, huippunopeudet sekä jarrutehot V-Box-mittalaitteella.

Ajo-ominaisuuksia arvioitiin sekä reitillä että maastossa, siihen olikin erinomainen tilaisuus, koska Kuusamossa oli kokeilun aikaan lunta enimmillään noin 80 cm. Veto-ominaisuuksia arvioitiin noin 500 metrin mittaisella uralla metsässä, jossa hinattiin noin 500 kg tukkikuormaa parireessä. Koeajon suoritti 2 kuljettajaa ensin pehmeällä vasta poljetulla uralla, sekä seuraavana päivänä kovettuneella jäljellä.

Havaintoja matkan varrelta

Kokeilun aikana kelkkoihin kertyi noin 400 km, mikä ei kuulosta kovin paljolta, mutta iso osa kokeiluajasta käytettiin mittauksiin ja maastossa ajoon, jossa ei kilometrejä kerry kuten reittiajossa. Kelit suosivat tällä kertaa, vain kahtena päivänä oli kovempaa pakkasta.

Erot testin kelkkojen välillä ovat isoja ja jakolinja on selvä 2-tahtisten ja 4-tahtisten välillä. Raskas moottori keulalla tekee nelitahtisista reitillä selvästi heikompia ajettavuudeltaan. Raskaassa työkäytössä 4-tahtiset pärjäävät paremmin, etenkin polttoainetalouden puolesta. Kokeilun lopputuloksissa kannattaa katsoa kokemuksien lisäksi mittaustuloksia, jotka kertovat paljon kelkan luonteesta.

Vastauksena jutun alussa esitettyyn kysymykseen – mihin tarvitaan 150 hv hyötykelkassa – voi vertailun kokemuksella sanoa, että on tilanteita, jossa tehosta on hyötyä. Pulverilumessa rinteillä voimaa tarvitaan telamaton pyörittämiseen. Jos vauhti putoaa voiman puutteen takia, uppoaa kelkka ja matkanteko muuttuu kaivuhommiksi.

Yksi asia selvisi vertailussa vastaansonomattomasti: testiryhmässä ei ollut yhtään huonoa kelkkaa. Kaikki ovat tekniikaltaan ja laadultaan erinomaisia ajopelejä. Moottorikelkan käyttäjillä on erilaisia tarpeita, sopivan kelkan valinta lähtee aina omista tarpeista. n

Testissä mukana: Kari Collin, Mika Haapainen (tekniset mittaukset), Jukka Malvila, Jussi Nykänen, Seppo Nykänen, Uolevi Oristo, Janne Räisä, Anssi Vainio

Teksti: Seppo Nykänen, kuvat: Jussi Nykänen, Seppo Nykänen

Liittyvät artikkelit
Kiinnostuitko aiheista?