Rottne F11D -kuormatraktori - Välimallin jätkä

Uusi Rottne F11D tarjoaa vaihtoehdon, jossa harvennuskoneeseen on istutettu ripaus pienillä uudistushakkuilla tarvittavaa tehokkuutta – ilman harvennustyömailla tarvittavien ominaisuuksien heikentymistä.
Pystynivel sijaitsee lähes keskellä konetta, jopa nosturia taaempana. Se merkitsee parasta mahdollista ketteryyttä, kääntökulmaakin on 45 astetta molempiin suuntiin. Vaakanivel on etuvaunun puolella, runkolukituksen sylinterit ovat rungon sisäpuolella piilossa.

Kuormatraktoreiden käyttöolosuhteet vaihtelevat maastojen mukaan ja joskus pienelläkin alueella. Joillakin alueilla kovapohjaiset ja mäkiset maastot vaativat käyttämään järeitä ja voimakkaita konemalleja, mutta jo muutaman sadan kilometrin päässä saatetaan tarvita pehmeämmillä maapohjilla ja harvennushakkuilla pienempiä konemalleja.

Kun tähän yhdistetään pienentyneiden leimikoiden vuoksi vahvistunut yleiskone-ajattelu, on koneen valinta ajoittain varmasti yrittäjälle vaikeaa. Painotus avohakkuiden ja harvennushakkuiden määrien suhteen on oleellista koneen kokoluokan valinnassa.

Kuormatraktorit on jo pitkään jaettu pääosin kolmeen luokkaan. Pieni–keskikoinen–järeä -kolmijako alkoi kuitenkin purkautua, kun Komatsu esitteli vuonna 2008 24.5“:n rengaskoolla varustetun 840tx-mallinsa. Sen jälkeen vuonna 2010 seuraan liittyi John Deere 1110E. Viime vuonna myös Rottne esitteli tämän kokoluokan konemallinsa, F11D:n.

Isonnettu F10

Rottne F11D on hyvin samankaltainen kuin sitä pienempi malli, F10D. Mitoiltaan koneet ovat hyvin samanlaiset, ja erona ovat vain suuremmilla 24.5”:n renkailla varustetut F11D:n telit, jotka nostavat koneen korkeutta ja maavaraa.

Korkeampien renkaiden vuoksi on vaakanivelen sivukallistuskulmaa molempiin suuntiin pienennetty 25 asteesta 22 asteeseen, jotta etutelin takarenkaat eivät ottaisi nosturin kääntösylintereihin kiinni. F11D on saatavissa vain leveämmillä, 710-millisillä renkailla. 22.5“:n renkailla varustettu F10D puolestaan on saatavissa 600 tai 710 mm leveillä renkailla.

Takarungon osalta F11D on tarjolla kahtena eri pituusversiona. Perusversiota 40 cm pidempi soveltuu paremmin Suomen pitkähköille puutavaramitoille – kuormatulla koneella painojakauma on etupainotteisempi. Käytännössä pidemmällä rungolla keskipituudeltaan 5-metrinen kuorma kuitenkin painottaa suoraan takateliä eikä kevennä etuvaunua. Jos puutavara on pääsääntöisesti lyhyempää, kuten monissa Euroopan maissa, on lyhyellä takarungolla varustettu kone ketterämpi.

Ketteryyden takia F11D on selkeä harvennushakkuiden kone. Keskinivelen sijainti on lyhyellä takarungolla varustetussa mallissa vain parikymmentä senttiä eturungon puolella, eli käytännössä etu- ja takatelin pyörät kulkevat samaa uraa. Pidemmällä takarungolla varustetulla mallillakin oikaisu on vielä kohtuullinen.

Isommat telit isompine renkaineen tekevät F11D:stä pikkuveljeään hieman painavamman. D-malliston uudistuksessa kantavuudeltaan 10 tonnin luokkaan nousseen F10D:n ilmoitettu peruspaino kohosi 14 tonniin. Kantavuudeltaan 12-tonnisen F11D:n ilmoitettu paino on jo 16,2 tonnia. Painoa ovat nostaneet myös 4-tason päästömääräysten vaatimat moottorin lisälaitteet.

Päästöpäivitys vaatinut tilansa

Uudet D-sarjan Rottnet ovat nyt viimeisimmän, 4-päästötason täyttäviä. Moottorina on edelleen John Deeren tuotteet, ja kahdessa pienimmässä mallissa käytetään samaa nelisylinteristä 4045-mallia. Molemmissa se antaa tehoa 125 kW.

Moottoripäivitys on edellyttänyt myös urealisäaineruiskutuksen ja sen vaatimien apulaitteiden lisäämistä koneeseen. Suurin osa komponenteista on saatu ahdettua moottoritilaan, mutta äänenvaimentaja on jouduttu sijoittamaan vasemman astinlaudan päälle. Lisäainesäiliö on ruostumattomasta teräksestä valmistettu ja se sijaitsee moottorin oikealla puolella.

Koneiden erot tulevat esiin vasta voimansiirrossa. F11D:n vetovoimaksi ilmoitetaan peräti 167 kN ja pienemmälle F10D:llekin 145 kN. Nämä ovat kokoluokkiensa selkeästi kovimmat arvot eli vetovoiman puutteesta koneen liikkuvuus ei ainakaan ole kiinni.

Levyrakenteiset kehtopankot

Suuremman rengaskoon lisäksi F11D erottuu pikkuveljestään kuormatilan koon osalta. D-mallisarjan molemmissa koneissa on levyrakenteiset kehtopankot, nyt siis myös F10D:ssä. Niiden pystykarikat ovat tasamittaiset ja sisäänpäin kallistetut. Kallistuksella vähennetään kallistuvan koneen osumista harvennushakkuilla pystyyn jääviin puihin.

Kuormatilat näyttävät pienikokoisilta, sillä korkeat ja kallistetut karikat hämäävät silmää. Kuormatilan poikkileikkauksen pinta- ala on kuitenkin 4,5 m2 (F10D:ssä 3,8 m2). Kuormatila on alhaalta maksimaalisen leveä, sillä se ulottuu koneen renkaiden ulkopuolelle. Myös kuormatilan alaosa on avara ja sinne mahtuu kolmekin kourallista puutavaraa. Ratkaisulla koneen painopiste on saatu matalalle ja sen myötä kone on kuormattuna ajettaessa vakaa.

Riski nosturi

Rottne esitteli jokin aika sitten uuden nosturimallin, RK 105:n. Se on suunniteltu järeytyneeseen F10D:hen, mutta erityisesti F11D:ssä se on tarpeellinen. Nostomomenttia on nostettu 105 kNm:iin, joka on 20 kNm enemmän kuin edeltävässä RK 85 -mallissa.

RK 105 -nosturi on suurelta osin uusi malli, sillä lisääntyneen kääntövoiman takia myös puomiston sivusuuntaista kestävyyttä on pitänyt vahvistaa. Kyse on Keski-Euroopan asiakkaiden vaatimuksiin vastaamisesta – nosturi varustellaan siellä usein Palfingerin kaksijatkeisella taittopuomilla, jolla ulottumaksi saadaan 9,7 metriä. Kyseisen jatkeen sivusuuntainen jäykkyys on suurempi kuin pohjoismaihin toimitettavassa Cranabin 9,3 metrin versiossa. Sivusuuntaisen jäykkyyden tarve korostuu Keski-Euroopan rinnemaastoissa työskenneltäessä.

Pikaisessa kokeilussa lapualaisella uudistushakkuulla nosturi tuntui koneen kokoluokkaan nähden huomattavan voimakkaalta, tukkikuorman purussa täydet kahmarilliset nousivat nikottelematta. Koneessa olleen 0,25 m2 kahmarin voisi huoletta vaihtaa 0,28 m2 versioon.

Ohjaamo vaativaankin makuun

Rottne käyttää kuormatraktoreissaan samaa ohjaamoa läpi koko mallisarjan. Ohjaamo on avara ja sen sivu- ja takalasit kallistuvat reilusti sisäänpäin yläosistaan. Näkyvyys kuormatilaan on hyvä ja nosturin liikkeiden havaitseminen ahtaissa puuväleissä on helppoa.

Jutun kone oli varustettu myös lisävarusteena saatavalla ohjaamojousituksella, joka vakauttaa ohjaamoa kuormaustilanteessa. Pehmeän ja kuljettajaa hellivän kyydin viimeistelee penkin nelisuuntainen vaakajousitus, jolla on alaselän nikamien rasitusta merkittävästi vähentävä vaikutus.

Kannokossa ajettaessa koneen liikkeet välittyvät kuljettajalle hyvin, mutta terävät iskut loistavat poissaolollaan. Harvennuskäytössä mainioita varusteita ovat myös takasivulasien pyyhkimet, joita hallitaan käyttövipujen paneelin kertapyyhkäisynapilla.

Välikokoluokalle kysyntää

Rottne F11D:n kokoluokan koneiden tarve on ilmeinen meilläkin, sillä ensimmäisistä viidestä valmistuneesta koneesta kaksi on jo Suomessa. Etenkin Pohjanmaalla, jossa on paljon suoalueita ja harvennushakkuita, on jämerämpi pieni kone usein käytännöllisin – molemmat toimitetut koneet työskentelevätkin siellä.

Rottne F11D pärjää telavarusteilla suurillakin harvennuskuvioilla, mutta ajaa tehokkaasti myös niiden läheiset pienet, järeäpuustoiset uudistusalat.

Liittyvät artikkelit

Termit haltuun

Metsä KV 16/2018 14.11.2018
Kiinnostuitko aiheista?