Haketusvaunu helpottaa hommia - Pellonmetalli Oy:n hakkurivaunu

Hakelogistiikka vaatii normaalisti voimakoneita sekä haketukseen että hakkeen kuljetukseen. Hirvensalmelainen Koneurakointi Ripatti Oy käyttää räätälintyönä teetettyä hakkurivaunua haketukseen ja hakkeen lähikuljetukseen, joten yksi mies ja yksi traktori selviytyvät urakasta.
Farmi Forestin laikkahakkuri puhaltaa hakkeen suoraan perävaunun konttiin.

Hirvensalmen kirkonkylä on malliesimerkki kotimaisen ilmastoystävällisen energian hyödyntämisestä. Eteläsavolaisessa pikkutaajamassa on kolme haketta polttoaineenaan käyttävää lämpölaitosta, joihin maakunnassa ja paikkakunnalla toimiva Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo toimittaa paikallisista metsistä korjatusta energiapuusta tehtyä haketta.

Haketus ja hakkeen kuljetus lämpölaitoksille on ulkoistettu ja urakoitsijana toimii Koneurakointi Ripatti Oy. Tammikuun kuulaana pakkaspäivänä haketustyömaalta tavoitettu Hannu Ripatti kertoo, että hakelämmitys on ikään kuin tahtolaji.

”Täällä on haluttu, että paikkakunnan lämpölaitoksilla käytetään paikkakunnan metsistä korjattua puuta”, Ripatti sanoo päivän urakan lomassa.

Paikallinen päätöksentekokoneisto on pitänyt myös lämpöverkoston ja lämpölaitokset omissa näpeissä, Hirvensalmen Energia Oy on kunnan omistama energiayhtiö.

Räätälintyönä tarpeeseen

Koneurakointi Ripatti Oy on urakoinut Hirvensalmella haketta parin vuoden ajan. Aiemmin käytössä oli kahden traktorin kombo – toisessa traktorissa oli hakkuri ja toisessa perävaunu hakkeen kuljetusta varten.

Ratkaisuja hakelogistiikkaan pohdittiin ja kesän näyttelyreissulla sellainen lopulta löytyi. Reilu vuosi sitten käyttöön saatiin Pellonmetalli Oy:n rakentama hakkurivaunu, joka vähensi traktoritarpeen yhteen.

”Satuimme Okra-näyttelyssä Pellonmetalli Oy:n osastolle ja esitimme idean hakkurivaunusta. Siitä se lähti liikkeelle”, Ripatti sanoo.

Koneurakointi Ripatin hakkurivaunuun on yhdistetty reilun 30 kuution vetoinen kippiperävaunu ja sen aisalle kiinteästi asennettu laikkahakkuri. Vetotraktorina on Valtra 191N ja kuormaimena Kesla 305T.

Hakkuriksi valittiin Farmi Forestin järeämmän pään malli, 381, joka soveltuu jo urakointikäyttöönkin. Laikkahakkuri vaatii pituussuunnassa tilaa, sillä puun syöttösuppilo on asennettu vinottain hakkurinlaikkaan nähden. Rumpuhakkuri mahtuisi pienempään tilaan, mutta euro toimii tehokkaana konsulttina. Urakkahinta ei Hannu Ripatin mukaan salli ihan mitä tahansa investointia, mikäli yrittäjä mielii päästä palkoille.

Valmiille alustalle

Pellonmetalli Oy:n Antti Tarsia kertoo, että Koneurakointi Ripatti Oy:n tilaus erikoisvaunusta sopi Pellonmetallin toiminta-ajatukseen erinomaisesti.

”Meidän kaltaisemme pieni toimija ei voi pärjätä tekemällä bulkkituotteita”, Tarsia sanoo.

Haketusvaunun teko ei kuitenkaan ollut aivan helpoin nakki. Mallia ei oikein löytynyt mistään, ellei sellaisiksi lasketa Euroopassa käytössä olevia pieniä, noin kymmenkuutioisella perävaunulla varustettuja versioita aiheesta.

Hakeurakoitsijan tarve oli kuitenkin reilumman kokoinen kontti, jolla haketta kulkisi kerralla kunnon kasa haketusterminaalista lämpölaitokselle. Haketettavaa on vuositasolla reilusti toistakymmentä tuhatta irtokuutiota ja kuljetusmatkaa terminaalista laitoksille on 2–3 kilometriä, joten tieajoa yhdistelmällä tulee vuositasolla aika tavalla. Maastoajoa yhdistelmälle ei tule lainkaan.

Pellonmetalli valmistaa pintalevittimien vetoalustoja, erilaisia räätälöityjä perävaunuja sekä maansiirto- ym. lavoja metsäperävaunuihin. Tuoteperhettä kasvatetaan koko ajan asiakkaiden tarpeiden mukaan. Pellonmetalli Oy tekee itse paljon suunnittelua työn toteutuksen lisäksi, joten Koneurakointi Ripatin haasteeseenkin uskallettiin tarttua.

Yleensä yhtiö rakentaa vaunujen rungot itse, mutta tässä tapauksessa turvauduttiin tukevaan puolivalmisteeseen.

”Rakensimme yhdistelmän kuorma-auton perävaunun akselistolle, jolla saatiin riittävä nopeus luokitus haketusvaunulle”, Tarsia kertoo.

Pari pientä ongelmaa

Koska hakevaunulla liikutaan pääsääntöisesti raakapuuvaraston ja lämpökeskusten välillä yleisillä teillä liikenteen seassa, nousivat vaunun tieliikenneominaisuudet tärkeäksi tekijäksi vaunun suunnittelussa.

Akselistoksi valittiin kuorma- auton perävaunussa käytetty tyyppi, joka täyttää Tarsian mukaan kaikki nykyiset ja tulevat tieliikennemääräykset. Esimerkiksi akseliston nopeusluokitus on 102 km/h, joka jättää vetokaluston nopeuksien kasvulle varaa.

Aisapainon hallinta oli haastavaa, koska vaunun eturunkoon sijoitettu hakkuri on jo yksin varsin painava. Oikea painojakauma löytyi kuitenkin yllättävän helposti, aisapaino kasvaa vain joitain satoja kiloja vaunun ollessa kuormattuna, Antti Tarsia sanoo.

Toinen mietinnän paikka oli voimansiirrossa hakkurille. Kun hakkuri on kärryn aisalla, on se tavallista korkeammalla eikä suoraa nivelakselia voinut ajatella. Ratkaisuksi löydettiin 1:1-välityksellä oleva voimansiirto, jossa 3-rivinen ketju on öljykylvyssä.

Suurin haaste oli kuitenkin riittävän järeän voimansiirtolinjan rakentaminen traktorilta hakkurille. Hakkurin booritappi sijaitsee noin metrin ylempänä kuin traktorin ulosottoakseli sekä lisäksi epäkeskeisesti siihen verrattuna. Valmista ratkaisua ei markkinoilta löytynyt, joten Pellonmetalli valmisti tarvittavat osat itse.

Ketterää kulkua

Antti Tarsia kehaisee pitkän vaunun olevan juuri telin sijoituksen takia yllättävänkin ketterä. Hannu Ripatti yhtyy kehuihin ja toteaa oikeiden ajolinjojen löytyneen nopeasti. Haketustyö on hänen mukaansa nyt huomattavasti helpompaa kuin aiemmin, kun työhön piti lähteä kahden traktorin voimin.

Alkuperäinen kustannuslaskelmakin näyttää pitävän paikkansa – vaunu hankkii hintansa nopeasti, kun toinen puoli kalustosta voitiin laittaa myyntiin. Antti Tarsia kertoo, että kiinnostusta hakkurivaunuun on ilmennyt jonkin verran niin kotimaassa kuin ulkomailla ja se onkin otettu Pellonmetalli Oy:n tilaustuotantolistalle.

Liittyvät artikkelit
Kiinnostuitko aiheista?