Laidunnusta ilman aitoja - eShepherd Australiasta

GPS-paikannukseen pohjautuva eShephed mahdollistaa laitumen jaon osiin ja eläinten liikkumisen tarkkailun sekä ohjailun. Virtuaalinen aidan pystytys ja siirto hoituu kätevästi ilman fyysistä aidan pystytystä tai maahan kaivettuja antureita.
Hei, me ollaan netissä! Lehmien paikka ja liikkeet ovat lähiverkon ja tukiaseman kautta seurattavissa älylaitteella. Lisäksi itse virtuaaliaitaus hoituu järjestelmällä myös.

Virtuaaliaitaus toteutetaan asentamalla eläinten kaulaan GPS-paikannin, lähetin sekä ohjaavan ääni- ja sähköpulssin antava kaulus. Järjestelmä ei tarvitse mobiiliverkkoyhteyttä, sillä kaulusten tieto välittyy järjestelmän tukiasemalle radiosignaalilla. Tukiaseman on kuitenkin oltava kiinni internetissä, jotta etähallinta ja muut ominaisuudet ovat esimerkiksi kännykällä tai tabletilla hallittavissa.

Asia toimii käytännössä niin, että hallintaohjelmalla määritellään halutulle laidunlohkolle alue, jonka sisällä karjan on pysyttävä. Aluetta voidaan koska tahansa muotoilla ja siirtää esimerkiksi isomman laidunlohkon sisällä. Ohjelmalla kontrolloidaan myös kauluksien kuntoa, ja järjestelmä näyttää, jos eläimiä kuitenkin harhautuu omille retkilleen.

Karja on ensin opetettava eShepherd -systeemiin. Viisainta on ottaa ensin laumanjohtaja ”koulutukseen”. Kun eläin lähestyy virtuaalista rajalinjaa, antaa kaulus äänimerkin. Tällöin eläin yleensä pysähtyy ja kääntyy takaisin. Ohjelmalla voidaan määritellä, annetaanko yksi tai useampia äänisignaaleja ennen kuin viimeisenä pisteenä tulee lievä sähköimpulssi, jolloin viimeistään tilanne selviää kovapäisemmällekin eläimelle.

Eläimet oppivat virtuaaliaitaukseen nopeasti, vahvistaa Sally Haynes Agersens yhtiöstä. Järjestelmän käytettävyystestaukset on jo suoritettu ja varsinainen markkinointi on vauhdissa.

Mielenkiinto on ollut suurta varsinkin Uuden-Seelannin ja Australian suurilla pinta-aloilla, jossa laidunnuksen rooli on merkittävä.

Intensiivisempää laidunnusta

eShepherd tarjoaa mahdollisuuden vaivattomaan laidunalueiden hoitoon. Karjaa voidaan kierrättää juuri halutusti siirtämällä virtuaaliaitaa eteenpäin. Kun kiertoa nopeutetaan ja tehostetaan, vähenee hylkylaikkujen osuus ja laitumilta saatava rehuyksikkömäärä kasvaa.

Aitauskulut vähenevät ja ihmistyön osuus aitalinjojen pystyttämisessä ja huollossa alenee myös. Kosteikkomailla, jossa aitaus olisi muutoinkin hankalampaa, virtuaaliaita korvaa kokonaan perinteisen aitauksen.

Kauluksen kestoikä (patterin kesto) on testeissä todettu olevan 5–10 vuotta. Kauluksessa on aurinkokenno ylläpitämässä riittävää jännitettä.

Järjestelmää on jo testattu yhteistyökumppani CSIROn toimesta (Australian yleistutkimusjärjestö). Koeryhmä koostui kuudesta Angus-hiehosta ja tutkimuksessa todettiin järjestelmän toimivan. Eläimet oppivat uuteen virtuaaliaidan paikkaan reilussa 4 tunnissa (ääni- ja sähköimpulssi olivat käytössä). Eläimet pysyivät liki 97 prosenttisesti säädetyllä alueella. Hyvin nopeasti eläimet myös oppivat reagoimaan jo pelkkään äänisignaaliin, jolloin ”kovapäisille” tarkoitettua sähköimpulssia ei tarvittu lainkaan.

Järjestelmään on tulossa lisääkin GPS-paikannusta ja IoT-tietoa hyödyntäviä ominaisuuksia, joten ”täsmäeläintenhoito” on tullut jäädäkseen. Markkinointi on jo alkanut Australiassa ja 2018 alue laajenee mm. Eurooppaan. Yhden kauluksen hintaluokka on noin 70 euroa.

Lisätietoa: http://www.mdpi.com/2076-2615/7/9/72

kuvat: Argensens Ltd

Aiheeseen liittyvät artikkelit
Kiinnostuitko aiheista?