Jokamaaston nostin - Matti Holmin Mörvelö-linjatyökone

Suomessa uusitaan ja rakennetaan huoltovarmuuden vuoksi paljon uusia sähkölinjoja. Sähkölinjat kulkevat sieltä mistä suorin reitti kulkee, maastoista riippumatta. Näissä olosuhteissa Matti Holmin toteuttama Mörvelö-linjanosturi on omassa elementissään.
Sähkölinjat kulkevat läpi kivikoiden, savikoiden ja soiden. Ainoat kohteet, missä Matti Holmin Mörvelö häviää sähkölinjoille, ovat vesistöjen ylitykset. Vajaat 40 tonnia painava kone ei kellu, mutta muuten menee sinne minne Matti sen ohjastaa.

Kun liikutaan pehmeällä tai erittäin pehmeällä maaperällä, on tela-alusta ainoa toimiva ratkaisu. Tämän on pitkällä metsäkoneurakoinnin urallaan havainnut Evijärveläinen Matti Holm. Työura alkoi 1970-luvulla Valmet Jehulla, joka oli telavarusteisena kovaa valuuttaa lumisissa olosuhteissa ja pehmeillä mailla työskenneltäessä. Jehu vaihtui myöhemmin lyhyeksi jääneeseen kokeiluun 1990-luvun puolivälissä Valmetin kumitelakoneella. “Siinä tuli kerralla riittävä kokemus kumisista teloista metsäkäytössä”, vakavoituu asiaa kommentoiva Holm. Lyhyt kokeilu riitti ja siirtyminen normaaleihin, keveisiin 1990-luvun metsäkoneisiin oli edessä.

Paluu telojen pariin

Kun vuosituhannen vaihteen jälkeen alkoi pehmeiden maiden harvennusten määrä lisääntyä (sotien jälkeisten ojitusten ansiosta), Holm päätti palata takaisin telakoneen käyttäjäksi. Tai paluu oli oikeastaan puolittainen – sillä erittäin järeillä takatelastoilla varustettu Ponsse Buffalo. Vuosimallin 1998 koneeseen rakennettiin 2006 takatelin tilalle täysrautainen telasto.

Paljon käsityötä

Telasto toteutettiin suoran raudan periaatteella, eli mahdollisimman suurelta osin omana työnä tai niin, että työtä teetettiin muilla mahdollisimman vähän. Telaston perustaksi tuli järeä kuutoskokoluokan puskukoneen perusketju. Siihen valmistettiin suorat telakengät, joihin hitsattiin kaksi pitoharkkoa. Itsevalmistetut telalaput sallivat telaston taipumisen reilusti myös sisäänpäin. Holm perustelee ratkaisua sillä, että telalappujen reilumpi taipuminen sisäänpäin mahdollistaa telalle joustavamman kantojen ylityksen.

Telarungon muodostaa kiinteä eteenpäin suuntautuva puolikas ja sen alle sijoitettu keinuteli. Kiinteän osan sisällä on hydraulinen kiristysmekanismi ja sen päässä telan taittopyörä. Alla olevassa keinutelissä on kaksi aputeliä, joissa kummassakin neljä erillistä tukirullaa. Sekä tukirullat että taittopyörät ovat umpiteräksiset.

Mekaaninen voimansiirto

Yleensä telastot ovat napamoottorivetoisia, eli telastoilla on omat hydrauliset ajomoottorit. Holm päätti toisin, vaikka ratkaisu vaatikin yhden pyöräkuormaajan elimenluovuttajaksi. Michican-pyöräkuormain sai luovuttaa taka-akselistonsa, joka sijoitettiin telaston takapäähän. Akseli kiinnitettiin koneen takarungon päähän. Voima akselistolle tulee pidennetyn Ponssen alkuperäisen kardaanin kautta. Vetorattaat piti valmistaa erikoistilauksena: “25-hampainen vetoratas olisi kyllä löytynyt, muttei Michicanin napaan sopivana.”

Siirtyminen linjatöihin

Metsätöistä Holm siirtyi myöhemmin uudelle työsaralle. Sähköverkkoyhtiöillä on paljon tarvetta vaikeiden olosuhteiden kuljetus- ja pystytyskalustolle. Holmin perinteinen 8-pyöräinen Logset 6F -kuormatraktori valjastettiin pylväiden osien kuljetukseen. Telavarusteinen Ponsse sai 2016 takatelastoa vastaavan varustuksen myös etuvaunuun, käännetyssä asennossa – keulassa olevalle akselistolle voima siirtyy kardaaniakselilla moottorin alitse. Telaston valmistanut hitsaaja sai taas koota omavalmisteisen hitsausrobottinsa ja valmistaa sarjan telakenkiä.

Koneen kuormatilaan rakennettiin samalla nosturin jalusta järeälle 92 tonnimetrin Copma-kappaletavaranosturille (nostovoima 19,4 m ulottumalla 3 t). Nosturin jalusta ja asennus vaativat todella huolellisen suunnittelun ja toteutuksen, koska kokonaisuus piti katsastaa. Nosturin omien tukijalkojen lisäksi asennettiin toiset tukijalat apurungon takapäähän. Tukijalkojen tukileveys sivusuunnassa on hurjat 9,5 metriä. Tämä on kuitenkin hyvin ymmärrettävää, sillä nosturin maksimi ulottumakin pisimmällä apupuomistolla on ällistyttävät 32 metriä. Lisää vakautta yhdistelmälle tuo kokonaisuuden paino, joka on arviolta 36 tonnia. Telastojen keinuteliin jouduttiin viime tingassa tekemään pieni muutos, jolla koneen kuljetuskorkeutta saatiin madallettua 15 senttiä.

Hurja kulkukyky

Mörvelö-nimen saaneen linjarakennuskoneen kulkukyky on hurja. Vaikka painoa on paljon, niin on myös kannattavaa telapinta-alaa. Koska telastot ulottuvat molemmissa päissä koneen rungon ulkopuolelle, kone myös ylittää melkoisia rotkoja. Tukevasti toteutetut telastot myös kestävät huoletta kivikoissa ajoa.

Voikin todeta, että minne tahansa sähkölinja pitää pystyttää, sinne Holm ja Mörvelö sen tekevät.

Aiheeseen liittyvät artikkelit
Kiinnostuitko aiheista?