Vuosisadan traktorit - Kehitystä jokaisella kymmenluvulla

Traktori on kehittynyt sadassa vuodessa alkeellisesta ja epävarmasta kokeilukoneesta huipputekniseksi työvälineeksi, jonka hallinnassa riuskat otteet ovat vaihtuneet hipaisuiksi. Samalla traktori on muuttunut auran ja äkeen vetäjästä, sekä puimakoneen pyörittäjästä yleiskoneeksi, jolla on tärkeä rooli kaikkialla, missä on elämää.
Elimäen Mustilaan vuonna 1908 ostettu englantilainen Saunderson Universal A oli Suomen ensimmäinen traktori. Kolmella pyörällään vetänyttä, 50 hv:n ja painoltaan 4,3 tonnin konetta piti käyttää maantiekuljetuksiin ja muokkaustöihin, mutta se ei soveltunut kumpaankaan. Moottorissa oli jatkuvia ongelmia, avonaiset hammaspyörät kuluivat nopeasti ja varaosat piti tehdä itse. Traktori romutettiin vuonna 1914.

Osa suomalaisista asui 1900-luvun alussa savupirteissä ja eli kuten keräilijätaloudessa eletään, mutta mikään keisarikunnan takamaa Suomi ei kuitenkaan ollut. Ne jotka pystyivät, seurasivat kehitystä hyvinkin tiiviisti ja uudistivat elämänmenoa samaan tahtiin kuin muukin maailma.

Edinburghissa tehty Annikki- maantieveturi kiskoi kymmenien tonnien malmi- ja tukkilasteja pohjoissavolaisella tiellä niinkin aikaisin kuin vuonna 1871 ja vajaat 30 vuotta myöhemmin Hollolassa ja Kärkölässä saatiin kummastella höyryvoimalla kyntämistä. Vuosisadan vaihteen jälkeen ammattilehdissä alkoi näkyä kirjoituksia ja hämäriä kuvia maanviljelysautomobiileistä ja moottoriauroista.

Käynnistyskammesta ajotietokoneeseen

Ensimmäiset Suomeen ostetut kolme moottorivetäjää olivat täysin epäonnistuneita hankintoja. Prototyyppivaiheessa olleet koneet olivat tehottomia ja heikkorakenteisia. Kovin paljon parempia eivät olleet 1910-luvullakaan tulleet traktorit, mutta asioihin enemmän paneutuneiden maahantuojien ja jälleenmyyjien ansiosta niille oli olemassa jo jonkinlaista varaosahuoltoakin.

Traktoreista alkoi olla todellista hyötyä ja niitä alettiin oikeasti tarvita vasta 1920-luvulla, kun suurtilojen töitä ei voitu enää laskea torppareiden taksvärkkien ja kenkkipäivien varaan. Traktorit olivat jo melko luotettavia ja aiempiin verrattuna helppokäyttöisiä, vaikka mistään mukavuudesta ei voitu vielä puhua. Toisen maailmansodan kynnyksellä Suomessa oli päälle 6 000 traktoria ja kaikki täällä myydyt merkit olivat tasokkaita suurten valmistajien tuotteita.

Toinen kehityskausi alkoi sotien jälkeen ja se toi mukanaan kumipyörät, sähköstartin, hydrauliikan ja dieselmoottorin. Uusia merkkejä tuli runsaasti ja viljelijä ei voinut taaskaan olla täysin varma ostoksensa laadusta. 1950-luvun mittaan huonot merkit karsiintuivat ja uusi vuosikymmen toi mukanaan riippumattomat voimanotot, ohjauksentehostimet, tasauspyörästönlukot ja kymmenluvun lopuksi vielä pakollisiksi tulleet turvaohjaamot.

1970-luvulla ohjaamoista tuli olosuhteiltaan siedettäviä, 100-hevosvoimainen traktori ei ollut enää kovin suuri ihme ja neliveto alkoi yleistyä. Useammassa merkissä oli jo synkrovaihteita ja lähes kaikkiin sai jonkunlaisen pikavaihteen ainakin lisävarusteena. 1980-luvulla alettiin toimintoja sähköistää, alkeellisia ajotietokoneitakin alkoi olla saatavilla. Lähes kaikki uutena myydyt traktorit olivat jo nelivetoisia.

Moniportaisten pikavaihteiden ja powershiftien myötä kytkinpolkimesta tuli 1990-luvulla aina vaan tarpeettomampi varuste. Lähes kaikissa osakomponenteissa alkoi olla elektroniikkaa, kokonaan mekaaniset traktorit alkoivat olla harvinaisia. Monilta asiantuntijoilta oli vuosikymmenien mittaan kyselty, millaisiksi he kuvittelivat 2000-luvun traktorin, eivätkä heidän ennustuksensa poikenneet paljoakaan todellisuudesta. Keskitehot keikkuivat jo reilusti yli 100 hevosvoimassa, traktorit tekivät työtä jokseenkin automaattisesti, kuljettajalla oli kuitenkin vielä roolinsa, vaikka sateliittiohjattuihinkin koneisiin oli jo valmiudet.

Seuraavassa esitellään kolme suomalaisen maatalouden kannalta merkittävimmäksi katsottua traktoria jokaiselta 1900-luvun vuosikymmeneltä. Valitut traktorit ovat olleet yleisiä, edistyksellisiä, soveltuneet hyvin Suomeen tai niillä on ollut joku erityisrooli kansantalouden kasvattamisessa. Joihinkin traktoreihin ovat ehkä sopineet kaikki mainitut kuvaukset.

 

Kiinnostuitko aiheista?