Lännen Tractors jatkaa suomalaisen konevalmistuksen perinnettä - Sokeritehtaan konepajasta se alkoi

Aluksi oli ulkomainen lisenssituote Hydro-Master, jonka pohjalta alettiin vähitellen luoda täysin suomalaiseen suunnitteluun pohjautuvaa työkonemallistoa.
Valtra UM 475 oli malliston järein vastapainokaivuri 1970-luvulla. Peruskoneena on Valmet 1112 -teollisuustraktori. Koneessa oli Lännen kehittämä runkorakenne, johon kaivulaite, vastapainot, öljysäiliö ja pohjapanssari kiinnitettiin. Valmetin suuret myyntimäärät ja kattava myynti- ja huoltoverkosta takasivat Valtra-merkin alla myydyille Lännen tehtaiden tuotteille hyvän menekin.

Helsinkiläinen konepaja Työstö- Valu Oy hankki 1957 amerikkalaisen Hydro-Master-kaivulaitteen lisenssin. Konepajan omisti autojen maahantuonnista tunnettu Korpivaara Oy.

Omistaja ei nähnyt konepajan toimintaa itselleen kannattavana ja myi sen kahden vuoden päästä Säkylässä toimivalle Länsi-Suomen Sokeri Oy:lle (myöhemmin Lännen Tehtaat Oy). Ostaja jatkoi Hydro-Masterin valmistusta omassa konepajassaan Säkylässä. Valmistetut Hydro-Masterit myytiin asiakkaille Korpivaaran omistaman Kone-Diesel Oy:n kautta.

Hydro-Master oli kevyt kaivulaite, joka sopi hyvin sen aikaisiin maataloustraktoreihin. Sen valmistus jatkui 1970-luvun alkuun ja kaikkiaan niitä valmistui noin 1 000 kappaletta.

Suuremmalle urakointiin soveltuvalle kaivulaitteelle oli kysyntää, joten Länsi-Suomen Sokeri alkoi heti 1960-luvun alussa kehittää sellaista. Uuden Ukko Mestari -nimen saaneen kaivurin esittely oli helmikuussa 1962 Kone-Diesel Oy:n näyttelytiloissa Helsingin Autotalossa.

Varsinaisesti ensimmäiset Ukko Mestari 3t -mallit tulivat myyntiin 1963. Sitä seurasi pienempiin traktoreihin tarkoitettu 2t vuonna 1965.

Länsi-Suomen Sokerin strategiana oli päästä myymään kaivureitaan mahdollisimman monen konekaupan kautta. Kone-Dieselin ohella Ukko Mestareita saattoi ostaa Valmetin myyntiverkostojen kautta. Kesko tuli uudeksi myyntikanavaksi 1970-luvulla.

Alkuvaiheessa Ukko Mestari -yhdistelmäkoneissa oli etukuormaajana tavallisesti Lankisen Konepaja Oy:n valmistama Vilske 2000.

Menestysmallit UM 352, 355 ja 475

Traktorivalmistajien tuodessa vuosina 1965–67 markkinoille uudet tehokkaammat mallit oli luonnollista, että myös kaivulaitteiden työtehoa kasvatettiin. Vuosikymmenen lopussa tulleet uudet Ukko Mestari -mallit 352, 355 ja isommat 365 ja 475 olivat tehokkaita ja vahvoja kaivureita.

Valmet teki ratkaisun, että se varustelee traktoreitaan Valtra-työkoneiksi käyttämällä kotimaisten konevalmistajien työlaitteita. Niinpä Valtran saattoi ostaa Valmet-myyntiverkoston kautta varustettuna joko Lännen Sokeri Oy:n (vuodesta 1973 alkaen Lännen Tehtaat Oy), Syväsen Konepaja Ky:n tai Lankisen Konepajan työlaitteilla.

Ukko Mestari -nimi lyhennettiin 1970-luvulle tultaessa muotoon UM. Lännen Sokeri alkoi 1970 käyttää Leylandia omien traktorikaivureidensa peruskoneena.

UM-kaivureiden jälkeen seuraava tärkeä vaihe Lännen konetuotannossa oli vuonna 1982 lopussa markkinoille tullut nelivetoinen C 8-4. Valmistaja kutsui tätä komponenttirakenteiseksi kaivurikuormaajaksi. Kone sai nopeasti merkittävän osuuden markkinoista.

Suomalainen teollisuus joutui myllerrykseen 1980-luvun aikana. Konepajateollisuus oli tässä tilanteessa kaikkein suurimpien uudelleenjärjestelyjen ja mullistusten kohteena.

Lännen Tehtaat Oy pääsi mukaan talousuutisten otsikoihin, kun 1984 Lokomon konetuotannon 15 vuotta aikaisemmin ostanut Rauma-Repola ilmoitti myyvänsä Lokomo-maanrakennuskoneet Lännen Tehtaille. Tässä yhteydessä myös ARA-kaivinkoneet tulivat Lännen tehtaille.

Pian tämän jälkeen Lännen tehtaiden valmistamien koneiden myynnistä ja huollosta vuodesta 1981 alkaen vastannut Machinery Oy ilmoitti ajautuneensa talousvaikeuksiin ja supistavansa toimintojaan, jossa yhteydessä se tulisi lopettamaan Lännen koneiden edustuksen. Lopputuloksena Lännen koneet siirtyivät Hankkijan myymälöihin. Lokomot olivat olleet siellä jo ennestään.

Säkylästä Loimaalle

Seuraavana vuonna Lännen tehtaat teki suomalaisen konevalmistuksen kannalta ajateltuna ehkä merkittävimmän kauppansa ostamalla loimaalaisen Syväsen Konepaja Oy:n. Syväsen James-koneilla oli vahva maine ja osittain siitä syystä niiden myyntiä jatkettiin entisellä nimellä vielä muutama vuosi kaupan jälkeen.

Lännen Tehtaat siirsi konepajatoimintansa Säkylästä Loimaalle 1990-luvun alussa. Samaan aikaan Lännen Tehtaat osti vielä Vammaskosken Tehtaalta Vammas-kaivureiden tuotannon.

Lännen tehtaat luopui Länsi- Suomen Sokerin konepajasta alkunsa saaneesta konepajaliiketoiminnasta vuonna 2004 tehtyään päätöksen keskittymisestä einesruokiin. Konetuotantoa lähti jatkamaan uusi yritys nimeltä Lännen Tractors Oy.

Kuvat: valmistaja

Liittyvät artikkelit
Kiinnostuitko aiheista?