Liftmac - Nerokas nostin

Suursäkkejä on aina nostettu vaivalloisesti: lenkit on pitänyt asetella käsipelillä nostokoukkuihin tai trukkipiikkeihin. Nyt suursäkkien siirtelyyn on kehitetty näppärä koneellinen apulainen.
Liftmac-suursäkkinostimen imukärsät sieppaavat nostolenkit otteeseensa imupaineen avulla.

Liftmacin tarina sai alkunsa eräässä satamassa, kun Veijo Säntti oli huoltamassa omia koneitaan. Hän kuuli kahden konekauppiaan keskustelevan, että löytyykö mitään järkevää lisälaitetta nelisankaisten suursäkkien käsittelyyn. Säntti tuumi, että ei kai se mikään ongelma ole – kyllä siihen ratkaisu löytyy. Asiat lähtivät liukkaasti liikkeelle: ”Mietin asiaa pari päivää ja tutkin aihetta, mitä netistä löytyy. Seuraavana tiistaina esitin samoille kavereille idean, jonka olin piirtänyt ruutupaperille täydennettynä luvuilla ja laskelmilla. Asia eteni asiakkaalle ja torstaina oltiin satamassa insinöörien kanssa saman pöydän ääressä. He katsoivat toisiaan ja totesivat, että kaikkea sitä on esitelty mutta ei tällaista. He kysyivät heti: Teetkö tarjouksen?”

Veijo Säntti teki tarjouksen ja satamainsinöörit tilauksen. Ensimmäinen työ laitteen valmistamisessa oli yhteisyökumppanin löytäminen. Sellaiseksi löytyi Veikko Koivisto, jonka osaavissa käsissä pyörii metallirakenteisiin erikoistunut Vemitek. Veikko kiinnostui aiheesta ja niinpä miehet tekivät ensimmäisen proton, joka meni satamatoimijalle.

Markkinatutkimus antoi heti ymmärtää, että vastaavia laitteita ei maa- ilmalla ole, vaikka suursäkeissä siirretään valtavasti erilaisia massoja.

Suomessa käsitellään vajaa kaksi miljoonaa säkkiä vuodessa, Euroopassa 50 ja koko maailmassa 250 miljoonaa säkkiä. Sikälikin yllättävä tieto on, että nelisankaisten säkkien osuus on peräti 60 prosenttia.

Tarve tällaiselle koneelle on siis ilmeinen, Veijo Säntti sanoo. Hänen keksintönsä osui suoraan hermoon. Tuote oli vain patentoitava ennen ensimmäisen koneen toimitusta, ja alkajaisiksi patentti on voimassa kaikissa Euroopan maissa.

Kysymys myös työturvallisuudesta

Suursäkkien käsittely vaatii lähes aina ihmistyötä. Käytti sitten trukkipiikkejä tai nostokoukkua, aina joku käy laittamassa lenkit paikalleen. Trukkipiikeistä lenkit saa vielä irrotettua pois luistattamalla, mutta jos käyttää koukkua, ne pitää pujotella paikalleen ja pois. Jos sen tekee kuski, hänen pitää työsyklin aikana hypätä koneesta kaksi kertaa alas. Myös työturvallisuus on noussut tärkeään rooliin säkkien siirrossa. Jos kuskilla ja lenkkien laittajalla on eri käsitykset nostotilanteesta, niin voi tulla tahattomia liikkeitä tai ajatusvirheitä, jolloin onnettomuusriski kasvaa. Toinen työturvallisuusriski on siinä, että varastoitaessa säkkejä päällekkäin on myös riski säkin päältä tippumisesta.

Työsuojeluviranomaiset ovatkin määränneet, että säkit on varastoitava yhteen kerrokseen. Apuvälineitä saa tosin käyttää, esimerkiksi siirreltäviä telineitä.

Varastointitilojen kapasiteetti on pienentynyt, sillä ennen voitiin kasata 3–4 säkkiä päällekkäin. ”Jos tämän työsuojeluasian saisi kuntoon, voitaisiin varastointikerroksia jälleen kasvattaa. Liftmacin avulla saadaan säkkien siirrossa toiminut apuhenkilö kokonaan pois ja muihin tehtäviin. Käsittelynopeus on myös aivan omaa luokkaansa kuin apumiehen kanssa”, Veijo Säntti summaa.

Vielä toistaiseksi Liftmac on Säntin sivuprojekti. Sen takia hän ei ole luopunut omasta maarakennusalan yrityksestään Veijo Säntti Ky:stä, vaan perusti suursäkkinostimen ympärille kokonaan oman osakeyhtiön, jonka toiseksi vetäjäksi ja yhtiökumppaniksi tuli Janne Nuutinen.

”Täydennämme hyvin toinen toisiamme. Molemmilla on omat päivätyönsä ja tätä pyöritetään ainakin nyt aluksi oman toimen ohessa.”

Lietso toimii lenkkisiepparina

Liftmacin idea perustuu tehokkaaseen imupainelietsoon, joka toimii hydraulimoottorilla. Sen aiheuttama imuilma ohjautuu laitteen kulmissa oleviin imukärsiin, joissa on hydrauliikalla ohjattavat kiilalukot. Laitteessa on hydraulilohko, jotka on ideoitu ja toteutettu Seinäjoen Nestepaineella, jossa osa komponenteista on kehitetty juuri tätä varten.

Kun lukko avataan, se avaa vapaan väylän imulle, joka hotkaisee nostokorvakkeen sisälle. Lukko suljetaan painamalla kiilalukko kiinni, jolloin korvake painuu sen väliin levytarraimen tapaan. Kiilalukko tunnetusti puristaa lenkkiä sitä lujemmin, mitä enemmän siihen kohdistuu painoa, kun nostossa kitkapinnat vetävät lukkoja yhä tiukemmalle.

Protokoneen ohjaus oli viety kurottajaan kierrejohdoilla, mutta nyt kakkosversiossa on jo runsaasti ”haitekkiä”. Ohjaus tehdään radiosignaalien välityksellä ilman pelkoa kierrejohtimien sotkeutumisesta, ja laite on helppo siirtää koneesta toiseen.

”Halusimme riisua kaikki turhat pois. Nyt peruskoneesta tarvitaan vain kaksi hydrauliletkua, sekä meno että paluu. Laitteessa on oma sähköjärjestelmänsä, joka toimii hydraulimoottorilla. Se pyörittää laturia käytön aikana eli nostinta voidaan käyttää sähköttömälläkin vehkeellä, eikä akkuja tarvitse latailla yöaikaan.” Tämä oivallus tuli Vemitekin Tero Mäntykosken kautta ja sillä estetään sekin skenaario, että akun varaus loppuisi kesken työpäivän tai pahimmillaan heti aamusta.

Laitteen pohjassa on led-infopalkki, joka kertoo kuljettajalle, milloin lukot ovat auki ja kiinni ja milloin lietso on päällä. Etäällä koneesta oleva kuljettaja näkee heti tilanteen. Lisäksi koneessa on alhaalle osoittava työvalo – yleensähän hallit ovat hämäriä ja kone vielä peittää kiinnityskohdan päältäpäin, joten kuski näkee korvakkeet.

”Pelkästään lietson siipirakennetta jouduimme miettimään oikein urakalla. Löysimme siihen Fanmet Oy:n, joka kehitti alumiinisen siipipyörän. Tavoitteena oli saada siihen luja imuteho ja sellainen siipimuoto, että se käynnistyy nopeasti ja lähtee heti vetämään hyvin”, Veijo Säntti kertaa.

Suuri imuvirtaus ei tosiaankaan synny tyhjästä. Maallikon on vaikea tajuta imuilman määrää, koska se pakkautuu ja vasta vapautuessaan ulkoilmaan moninkertaistuu.

”Kuten eräskin sanoi, että kokeilepa sammuttaa kynttilä imemällä! Tämän takia se vaatii lietsolta tehoa.” Ja sitä piisaa, koska imukärsien vedolla voi nostaa tyhjiä kuormalavoja nipusta.

Liftmacin omapaino on 1 000 kiloa, joten se toimii hyvin kurottajien, pyöräkuormaajien tai isojen maataloustraktorien aisaparina. Koneen pohjapinta-ala, joka muodostuu kulmissa olevista imukärsistä, on noin metri kertaa metri, mutta sivuttaiskääntölaite tuo konetta 60 cm etäämmäksi kiinnityskohdasta. Kääntölaite on ehdoton, koska sen avulla kuski välttyy vekslaamasta ohjauspyörää turhaan ja ajolinja voi olla aika vinossa suhteessa säkkiin.

Öljyntuottoa suursäkkinostimen lietso, nostolukkojen lukitus ja akkulaturi vaativat peruskoneelta noin 100 l/min. Paineet saavat olla 200 barissa, mutta keskiarvo pyörii 160–170 barin minuuttilukemissa.

Koneen rakenne on suunniteltu 1 000–1 500 kg säkeille, joten se on rakennettu riittävän tanakaksi kestämään koviakin rytkäyksiä. Veijo Säntin mukaan Liftmacilta on tulossa kolme uutta laiteversiota, matalampi kontin kuormaamiseen sopiva laite ja erityisesti teollisuuden käyttöön säkityslinjalle suunniteltu nostin sekä nykyversio muokattuna kauhakuormaajaan sopivaksi.

Kuvat: Juhani Mäki-Teppo

Liittyvät artikkelit

Nostin halkojan avuksi

KV 15/2015 29.10.2015
Kiinnostuitko aiheista?