Weckman KS-10/3 -konekatoksen pystytys - Katos kohtuuajassa

Koneet ja laitteet paranevat harvemmin ulkosäilytyksessä. Seurasimme esimerkkikatoksen pystytystä ja siitä syntyviä kustannuksia.
Konekatoksen ulkoväri määräytyi vaaleanharmaaksi viereisellä tontilla olevan asuinrakennuksen mukaan. Katoksen pystyttäminen vei yhdeltä kirvesmieheltä apumiehineen kuukauden työpäivät.

Metsäkoneyritys tarvitsi konesuojaa muun muassa lavetin ja lumen auraukseen käytettävän traktorin suojaksi. Koska yrittäjän päätyö on metsäkoneen kuljettaminen, eikä rakentaminen, päätettiin katos pystyttää siten, että omaa työtä tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Tästä syystä esimerkiksi perustuksen pilareita ei valettu paikan päällä, vaan tilattiin valmiina.

Ratkaisuksi säilytystilan tarpeeseen valikoitui tarjouspyyntökierroksen jälkeen kotimaisen Weckmanin pulpettikattoinen teräsrunkoinen konekatos 10x13 metrin koossa. 10 metriä syvässä KS-10/3-katoksessa on kolme loosia, joista jokainen on reilut neljä metriä leveä. Katoksen runko perustuu uppomaalattuun teräsputkirakenteeseen.

KS-10 on Weckmanin pulpettikattoisten, koneiden ja laitteiden varastointiin suunniteltujen katosten toisiksi suurin malli, syvin katos on 12-metrinen ja pienin 6 metriä syvä KS-6. Katoksen leveys riippuu kehien määrästä, joita teoriassa voidaan asettaa vierekkäin kuinka monta kappaletta tahansa.

Eri malleissa takaseinän korkeus ja kattokulma ovat aina samoja, muutosta tulee siis lappeen mittaan ja etuseinän korkeuteen. Leveimmän ja kapeimman katoksen kattoristikoiden vahvuudessa on eroa, KS-6-katoksessa ristikon alla on vapaata tilaa 3,3 metriä, kun leveimmässä mallissa on tyytyminen 2,8 metriin. Ristikko osuu kuitenkin pilarin kohdalle, joten oviaukosta suoraan sisälle ajettavia koneita mitta ei koske.

Kaupat tehtiin paikallisen Lantmännen Agron myyjän kanssa, sillä Lantmännen toimii Weckmanin jälleenmyyjänä niin konehallien kuin Weckmanin Tuhti-perävaunujenkin osalta.

Kompromissi syvyyden suhteen

Suurin katoksessa säilytettävä kappale on 4-akselinen kuorma-auto koneenkuljetusritilällä, jonka kokonaispituus on noin 12 metriä. Katoksen hintaan vaikuttaa olennaisesti syvyys, sillä syvyyden kasvattaminen 10 metristä 12 metriin olisi nostanut rungon hintaa noin 3 500 eurolla, pelteineen lisähintaa olisi tullut 4 315 euroa. Tästä syystä kokonaistaloudellisin ratkaisu on jättää lavetin ritilän takaosa ulkoruokintaan – onhan se pärjännyt taivasalla jo 17 vuoden ajan.

Weckmanin KS-konekatoksissa takaseinän runkokorkeus on aina samat 3,6 metriä rakennuksen syvyydestä riippumatta. Kun tähän lisätään ohjeistuksen mukainen -30 sentin lattiakorko, päästään sisällä takaseinän vieressä 3,9 metrin vapaaseen korkeuteen.

Pientä säätöä piirustuksiin

Rakennuspiirustukset katokseen tulivat suoraan Weckmanilta, valmistaja vastaa siten myös esimerkiksi tuuli- ja lumikuormien laskennasta. Piirustuksia muutettiin sen verran, että konekatoksen sijaan rakennuslupaa haettiin konevarastolle, jotta ovien asentaminen on mahdollista myöhemmässä vaiheessa. Lähtökohtaisesti pulpettikattoinen yhdeltä seinältä avonainen rakennus on aina katos.

Rakennusluvan liitteeksi vaadittu asemapiirros teetettiin talopiirtopalvelulla, joka hoiti myös muut lupa-asiakirjat.

Pohjatyöt pienellä vaivalla

Konekatoksen tontti oli korvamerkitty rakentamiskäyttöön jo useita vuosia sitten. Metsän hakkaamisen jälkeen rakennuspaikalle kuljetettiin täytemaata läheisiltä rakennustyömailta, näitä kustannuksia ei huomioitu kustannuksissa. Pohja koostui kivennäismaasta ja oli valmiiksi ympäröivää aluetta korkeammalla, joten perustustöissä selvittiin lähinnä pintamaan kuorinnalla. Salaojitus asennettiin perustuspilareiden ulkopuolelle riittävään syvyyteen.

Maa kuorittiin vaateriin ja korko tarkastettiin laserin avulla kohdalleen. Perustuspilareiden alle tehtiin murskepeti, joka tiivistettiin huolellisesti oikeaan korkoon ennen perustuspilareiden asettamista paikalleen. Perustustuspilareiden asettamisen ja huolellisten ristimittojen jälkeen pohja täytettiin välillä tiivistäen noin 20 cm kantavalla kerroksella 0–63 mm mursketta perustuspilarin jalkaosan yläreunan tasolle.

Tämän jälkeen levitettiin suodatinkangas koko pohjan alalle. Routimattomasta maasta johtuen routaeristeet asennettiin vain perustuspilareiden kohdalle. Pintakerros tehtiin rengasystävällisemmästä 0–32 mm murskeesta.

Pohjatöiden, eli maansiirron ja salaojien asentamisen, murskeiden ja perustuspilareiden asentamisen osuus loppulaskusta oli palkat ja tarvikkeet huomioiden verottomana noin 3 500 euroa. Mikäli pilarianturoita olisi ryhdytty valamaan paikan päällä, olisi lisää kustannuksia aiheuttanut arviolta pari päivää vievät muottien teko ja purku.

Tarvikkeet paikalle kahdella kuormalla

Katosta tilatessa valmistajalta saatiin toimitusaikataulu, joka piti hyvin paikkansa. Valmiiksi katkotut katto- ja seinäpellit sekä katoksen runko tarvikkeineen tulivat paikalle yhdessä kuormassa. Puutavara, aluskate ja loput tarvikkeet tuotiin toisessa kuormassa.

Toimitukseen kuuluivat rungon pystytykseen ja orsien kiinnitykseen tarvittavat pultit ja mutterit sekä peltiruuvit.

Runko pystyyn päivän talkoilla

Runko koottiin omin voimin, vaihtoehtona olisi ollut käyttää valmistajan yhteistyökumppanina toimivaa yritystä. Rungon pystytys sujui neljän miehen voimin työpäivän aikana pienistä vastoinkäymisistä huolimatta. Keskimmäiset perustuspilarit olivat lipsahtaneet epähuomiossa 180 astetta väärin päin, sillä pultit olivatkin elementin toisessa reunassa, eikä keskellä. Tästä kuitenkin selvittiin parin tunnin lapiosulkeisilla ja hienosäädöllä.

Runko kasattiin siten, että pystypilarit nostettiin paikoilleen ja säädettiin sekä lukittiin pystysuoraan. Näin runko oli suorassa joka suuntaan kattoristikoiden pulttaamisen jälkeenkin. Rungon nostoon tarvitaan nosturi, jonka ulottuma riittää nostamaan kattoristikot paikalleen. Painon puolesta melko pienikin nosturi riittää, sillä yksi kehä painaa koottuna noin 500 kg.

Ammatikseen katoksia pystyttävät kokoavat koko kehän ensin maassa valmiiksi ja nostavat sen sitten kokonaisena paikalleen. Ennen seinäorsien asentamista reunimmaisten pystypilarien väliin hitsattiin vielä paketin mukana tulleet jäykistelatat.

Määrämittaista puutavaraa

Kun runko oli pystytetty, siirryttiin katto- ja seinäorsien katkontaan ja asennukseen. Puutavara oli helppo katkoa valmiiksi määrämittaan katoksen mukana toimitetun puutavaralistan mittojen mukaan. Katto-orsiksi asennettiin 7-tuumaiset limittäin pultatut lankut, puskuun pultatut seinäorret syntyivät kakkosnelosista.

Orsien asentaminen oli suoraviivaista toimintaa: lankku paikalleen tartuntalapun päälle, reiän poraus ja pultin kiinnitys. Kunnolliset telineet ja akkukäyttöiset työkalut jouduttivat tätä työvaihetta huomattavasti.

Orsien asennukseen kului katkontoineen kaikkineen noin kolme työpäivää. Puutavaran osuus kokonaiskustannuksista jäi varsin pieneksi. 10x13 m katoksen menekki on noin 350 metriä 7-tuumaista ja 250 metriä 4-tuumaista puutavaraa.

Lisäksi katos varustettiin aluskatteella, sillä paljas peltipinta hikoilee aina sen verran, että vettä tippuu sisälle sään lauhtuessa.

Nopea pellittää

Katto- ja seinäpellit kuuluivat katoksen pakettihintaan. Lisävarusteeksi otettiin lisäksi oviaukon yläpuoleinen otsapellitys. Peltien asennus oli sujuva toimenpide, sillä takaseinän pellit tulivat valmiiksi katkottuna, kaksi miestä asensi pellit alle kolmessa tunnissa. Asentajien tehtäväksi jäi kiinnittämisen lisäksi yhden pellin kaventaminen toisella nurkalla ja lovien tekeminen kattotuolien kohdalle.

Peltien leikkausta varten hankittiin akkukäyttöinen Milwaukee-peltileikkuri, joka toimii peltisaksien periaatteella. Laite toimi hyvin suorilla ja tasaisilla osuuksilla, mutta päätypeltien viistäminen oli tuskaista pellin pokkausten vuoksi. Nävertäjä-tyyppinen leikkuri olisi toiminut paremmin taitosten kohdalla, mutta tehnyt huomattavasti enemmän sotkua.

Kulmahiomakoneella peltejä ei kannata katkoa, sillä pyörivä laikka kuumentaa katkaisukohdan ja polttaa maalin, mikä tarjoaa otolliset olosuhteet korroosiolle. Päätypellit olivat pakkauksessa esikatkottuna, asentajien tehtäväksi jäi viisteiden tekeminen oikeisiin kohtiin. Peltien viistoaminen oli työläin vaihe pellityksessä.

Kattopeltien asennus sujui myös jouhevasti, suurin haaste oli saada yli 6-metriset pellit ehjinä katolle. Kaikkia peltejä jäi asennuksen jälkeen yksi ylimääräinen kappale, joten virheellinen katkaisu tai yhden pellin vaurioituminen ei olisi vielä aiheuttanut katastrofia.

Oviaukon yläpuolinen otsapellitys asennettiin mahdollista tulevaa ovien asennusta varten ja tekeväthän otsapellit rakennuksesta myös viimeistellymmän näköisen. Otsapeltejä asennettaessa ihmetystä aiheuttivat oviaukoissa olevien pystytolppien tartunnat, jotka eivät vaikuttaneen sopivalta tähän tarkoitukseen. Otsapeltien orret saatiin kuitenkin asennettua kulmarautoja apuna käyttäen.

Pystytyksen ja pellittämisen jälkeen työlistalla olivat enää viimeistelytyöt, jotka sisälsivät muun muassa räystäslautojen ja nurkkapeltien asennuksen. Tulevana kesänä katosta täydennetään vielä sivuräystäiden räystäslaudoilla, jotta katto-orsien päät eivät paista näköisällä.

Neliöitä kohtuuhinnalla

Konekatoksen pystytykseen kului perustuksen kaivusta nurkkapeltien asennukseen kalenterikuukausina kaksi kuukautta. Täysiä ja vajaita työpäiviä yhdeltä kokeneelta kirvesmieheltä kului kaksikymmentä. Rungon pystytyksessä työvoimaa oli enemmän, muutoin kirvesmies teki työn yhden apumiehen kanssa, joka oli paikalla satunnaisesti vajaita päiviä. Apumiehen palkkoja ei huomioitu laskelmissa.

Konekatoksen kokonaiskustannukset olivat verottomana noin 20 800 euroa, neliöhinnaksi muodostuu siten 160 euroa. Hinnasta noin kaksi kolmasosaa muodostui konekatoksen rungosta ja tarvikkeista perustuspilareineen. Pohjatöiden osuus kokonaiskustannuksista oli vain noin 14 %, sopiva maapohja säästi tässä tapauksessa rahaa.

KS-10/3-konekatos lunasti sille asetetut odotukset varsin hyvin. Budjetissa pysyttiin hyvin ja pystyttäminen sujui suunnitellussa ajassa. Pienistä ongelmista huolimatta pystyttäminen oli suoraviivaista toimintaa, jossa ei ilmennyt suuria odottamattomia ongelmia.

Projektin etenemistä voit seurata KV:n nettisivuilla olevien timelapse- eli aikaviive-videoiden avulla.

kuvat: Hans Gummerus, Tapio Vesterinen, katoksen pystytys: Hans Gummerus, Heikki Hänninen, Pasi Kauppinen, Marko Kokkinen

Liittyvät artikkelit
Kiinnostuitko aiheista?