Nopeaa rakentamista - Teräshalli muutamassa päivässä

Nykyaikaisessa maataloudessa ei ole aikaa pitkiin rakennusprojekteihin. Asiakkaiden tarpeet tunnetaan ja vaihtoehtoja nopeasti pystytettäviksi varasto- ja konehalleiksi löytyy markkinoilta jo hyvin. Paikan päällä koottava teräskaarihalli on yksi varteenotettava vaihtoehto nopeaa rakentamista haluavalle.
Oviaukko sijoittuu luonnollisesti päätyyn. Riku-Sippo Uotila valitsi oveksi pressuoven. Ulkona oleva hakekasa päätyy talveksi katokseen.

Kangasalla broilereita kasvattava Riku-Sippo Uotila halusi varastohallin pystyyn nopealla aikataululla. Uotila päätyi Kaarirakenne Oy:n markkinoimaan teräskaarihalliin, joka tehdään paikan päällä rullatavarasta.

Riku-Sippo Uotila kertoo, että maatilalla tarvittiin varastoa pääasiassa hakkeen varastoksi. Uotilan broilerikasvattamot lämpiävät hakkeella eikä polttoainetta kannata säilyttää taivasalla

”Oikeastaan suunnitelmissa oli tuotantopanosvarasto, jossa kuitenkin pääasiassa säilytetään haketta”, Uotila kertoo.

”Lisäksi hallissa säilytetään lannoitteita, siemeniä, turvetta, hiekoitushiekkaa ja tämän tapaista tavaraa.”

Halliksi mietittiin ensin perinteisen mallista ratkaisua ja vaihtoehtona sille oli nyt toteutettu teräskaarihalli.

”Jostain lehdestä tai ilmoituksesta tämä kaarihalli löytyi. Soitin ja pyysin tästä tarjouksen”, Riku-Sippo Uotila kertoo.

Erityisesti teräskaarihallissa miellytti sen nopea pystytys. Koska halli tehdään paikan päällä valmiiksi asti, ei kovin isoja osaurakoita voi omalle kontolleen ottaa. Toimivalla maatilalla on nykyisin kyllä riittävästi töitä ilman rakennusprojektejakin.

Seinät betonielementeistä

Kaarirakenne Oy pystyy toimittamaan asiakkaan niin halutessa myös seinäelementit kaarihallin perustukseksi. Uotilan hallin kolmen metrin korkuiset betonielementit antavat halliin tukevuutta ja hyvän lisän seinäkorkeuteen.

Varastohallin koko määrittyi käytännön sanelemien mittojen mukaan. Harjakorkeus on 8 metriä ja siinä mahtuu järeämmälläkin kärryllä nostamaan kipin pystyyn.

”Nuo minun kärrini taitavat nousta seitsemään metriin”, Uotila sanoo.

Hallin leveys puolestaan valikoitui 14 metriksi oikeastaan hinnan takia. Tämän levyisen hallin voi vielä tehdä ohuemmasta pellistä, mutta pari metriä leveämpi halli olisi vaatinut jäykempää terästä, joka olisi taas nostanut hintaa. Pituutta hallilla on 28 metriä.

”Nyt kyllä tuntuu, että olisi sitä voinut tehdä muutaman metrin pidemmän”, Riku-Sippo Uotila naurahtaa.

Tukeva pohja

Uotilan hallin rakennuspaikka oli aivan parhaasta päästä. Broilerikasvattamon viereen oli tehty jo aiemmin reilun kokoinen asfalttipiha kaikenlaista tavaran käsittelyä silmällä pitäen. Asfalttikenttä oli pysynyt jo tovin tukevasti routimattoman sorapohjan päällä, joten siihen uskalsi suunnitella halliakin.

”Ensin meinasin, että halli tehdään suoraan asfaltin päälle. Kenttä kuitenkin nousi vähän siltä kohdalta, mihin hallin takanurkka tulisi, joten päädyimme tekemään vähän kaivutöitä”, Uotila kertoo.

Asfalttia leikattiin tulevan hallin sokkelin kohdalta ja kaivurilla kaivettiin pohja niiltä osin tasaiseksi. Kaivantoa syvennettiin sen verran, että anturan sivuille saatiin puolisentoista metriä routaeristettä varmistukseksi. Pohjatöissä aikaa vierähti noin 7 päivää.

Koska pohja oli karkeaa soraa, voitiin kaikki kaivumaat hyödyntää sokkelin ulkopuolisissa täytöissä.

Pystytys kolmessa päivässä

Kun pohjatyöt oli saatu tehtyä, tuli paikalle seinäelementtitoimitus kolmella lavetilla. Pitkän päivän aikana elementit oli asennettu paikoilleen kahden miehen ja nosturin voimin.

Itse hallin pystytys vei kolmen miehen työryhmältä kolme päivää. Asennusporukalla on oma prässäyskone, jolla kaariprofiili ajetaan suorasta pellistä ja taivutetaan kaaren muotoon.

Kolme kaariprofiilia saumattiin maassa yhteen ja nostettiin sen jälkeen pystyyn. Betonielementtien päälle oli asennettu ensin vesipelti, johon kaaret kiinnitettiin tukevilla ruuveilla. Pystyyn nostetut kaaret saumattiin akkukäyttöisellä saumauskoneella toisiinsa.

Kun kaaret oli asennettu, tehtiin päädyt samalla profiilikoneella kuin kattokaaretkin. Saumaus tehtiin yksi kerrallaan pystyssä. Päätyjen asennuksen jälkeen asennettiin viimeiset kattokaaret päätyjen päälle. Toiseen päätyyn jätettiin oviaukko, johon Uotila asensi kiskoilla liikkuvan pressuoven.

Pala Amerikkaa omassa pihassa

Riku-Sippo Uotila on erittäin tyytyväinen vaivattomasti sujuneeseen rakennusprojektiin. Omaa työtä käytettiin muutaman päivän ajan pohjatöissä, mutta muuten katseella seuraaminen riitti isännän rooliksi työmaalla.

Jutun tekohetkellä halli oli ollut pystyssä reilut pari viikkoa ja tekemättä oli enää hallin reunanvierusten asfaltointi. Siihenkin oli jo urakoitsija tilattu.

Rakennushankkeen kokonaiskustannusarvio oli hieman yli 100 000 euroa, johon saatiin avustusta 30 prosenttia ja korkotukilainaa 50 prosenttia.

”Suurin yksittäinen hankinta oli hallipaketti, mutta voi olla, että jäädään niukasti alle kustannusarvion”, Uotila laskeskelee.

”Todelliseen kustannukseen pitää tietysti laskea mukaan tuo pohjakin, joka oli kylläkin tehty jo aiemmin.”

Uotila naurahtaa, että osa kaarihallin historiasta kuuluu miehen musiikkiharrastukselle. Uotila tunnetaan kovana kantrimiehenä ja matka on usein vienyt rapakon taakse musiikkilajin syntysijoille.

”Aika usein on tullut käytyä Tennesseessä, Alabamassa ja Georgiassa. Siellähän tällaisia näkee, joten ei tämä vieraalta tuntunut.”

Sen verran suomalaiselle maalaisperinteellekin tehtiin kunniaa, että hallin väritykseksi valittiin perinteisen punamullan punainen väri.

”Nostihan se vähän hintaa, mutta viittaa kuitenkin perinteiseen rakentamiseen”, Uotila toteaa.

Liittyvät artikkelit
Kiinnostuitko aiheista?