Alfa Flame M17 -kuivuriuuni - Edullista kuivausta

Märkä syksy herätti jälleen viljankuivaajat vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön. Öljylaskun korvaajaksi löytyy tuttu kotimainen polttoaine, hake. Energiapuun tämän hetkinen hinta suosii hakkeen käyttöä, oltiinpa oman tai ostopuun varassa. Yksi ratkaisu polttotekniikaksi on kotimainen ja konttiin rakennettu Alfa Flame -biouuni.
Alfa Flamen konttiuunissa on koukkulavavarustus. Sekä pannuhuoneen että hakevaraston katot nousevat hydraulisesti.

Viljankuivurin öljypannun korvaajaksi löytyy nykyisin vaihtoehtoja. Edullisimpia ja teknisesti yksinkertaisimpia ratkaisuja ovat ilmasta-ilmaan uunit, joissa kuivuriin puhallettava ilma ajetaan tasolämmönvaihtimen läpi.

Salossa kuivuriuuneja ja hakkeen syöttölaitteita valmistava Alfa Flame Oy tekee konttiin rakennettuja uuneja sekä erillislaiteratkaisuja. Lassi Lemmelällä Tuusulassa on yhden kuivauskauden kokemukset Alfa Flamen uudesta M17-biouunista. Lemmelä asensi tälle kuivauskaudelle 800 kW:n tehoisen biouunin 500 hl:n Antti-kuivuriinsa entisen 500 kW:n öljypolttimen tilalle, tai oikeastaan rinnalle, sillä öljypannu on edelleen paikoillaan.

Monenlaista polttoainetta

Lemmelä kertoo, että öljypannu oli alun perinkin hieman liian pieni tämän kokoluokan kuivuriin.

”Aikanaan se laitettiin vähän pieneksi sen takia, että suunnittelimme puu-uunia rinnalle. Puulla olisi silloin ajettu täydellä teholla koko ajan ja huipputehot olisi tehty öljyllä.”

Ajat ja tekniikka ovat kuitenkin muuttuneet niin, että nyt tuntui järkevältä ottaa kerralla sen tehoinen uuni, että sillä yksistäänkin voi kuivata viljasatsin.

Lemmelän uunin teho on 800 kW ja uunissa on nimellisteholtaan 640 kW:n poltin. Nimellisteho saavutetaan valmistajan mukaan hakkeella, jonka kosteus on 30 prosenttia. Jos hakkeen kosteus nousee, niin teho luonnollisesti laskee.

Polttoaineeksi soveltuu hakkeen lisäksi turve, briketti, pelletti sekä viljan jäte. Periaatteessa siis kaiken esipuhdistus- tai kuivausjätteen voi polttaa kuivausenergiaksi hakkeeseen sekoitettuna. Lemmelä on kuitenkin ensimmäisenä syksynä operoinut vain puuhakkeella.

”Nyt harjoitellaan tätä hommaa. Omien puiden lisäksi on käytetty ostopuista tehtyä haketta”, Lassi Lemmelä kertoo.

Hakkeen raaka-ainetta löytyy oman tilan metsistäkin ja järeät syöt- tölaitteet ja -ruuvit nielevät mukisematta kaikenlaisen tavaran.

”Myrskytuhopuitahan ei meinaa saada myytyä millään kunnon hinnalla. Ne kannattaa hakettaa poltettavaksi tässä”, Lemmelä sanoo.

Yksinkertainen asennus

Konttiin rakennetun uuni-poltin-kokonaisuuden asennus oli yksinkertaista. Kontissa on sekä vaijeri- että koukkulavavarustus.

”Tämä on siitä hyvä, ettei rakennuslupaa tarvinnut hakea lainkaan, koska tämä on siirrettävä kone”, Lassi Lemmelä sanoo.

Asennustyö tehtiin kokonaan itse. Kontti on valmiiksi sähköistetty ja sähköt kytkettiin päälle käytännössä laittamalla pistoke seinään. Piippu on elementtirakenteinen ja pulttikiinnitteinen.

Öljypannu työnnettiin vähän sivuun ja ilmakanaali kytkettiin suoraan kuivuriin. Kymmenen vuoden ikäinen kuivuri muuttui kuitenkin tällä ratkaisulla alipainekuivurista ylipainekuiviriksi.

”Entinen ratkaisu oli tietysti vähän siistimpi”, Lemmelä toteaa, mutta ilman puhaltimia kontin muu käyttö olisi estynyt.

Pölyisemmän kuivaamon vastapainoksi saadaan kuitenkin melko tuntuva kuivauskustannusten säästö. Lemmelä kertoo, että aiemmin kuivauskaudella on polteltu noin 30 000 litraa öljyä kahdessa kuivurissa. Nyt hän arvelee entisen parinkymmenen tuhannen euron polttoainelaskun puolittuvan hakkeen käytön ansiosta.

”Tehoreserviä tässä on hyvin ja huonommallakin hakkeella saadaan riittävästi lämpötehoa kuivaukseen”, Lemmelä sanoo.

Lemmelä aikoo siirtää uunikontin talveksi halliin. Kontti olisi helppo siirtää muuallekin lämmitystyöhän, mutta tehoa on niin, ettei soveltuvia paikkoja välttämättä helposti löydä.

”Pitää olla aika iso halli, johon tämän lämpötehon saisi käytettyä, vaikka lämmitystehon saakin säädettyä aika pieneksi”, Lemmelä toteaa.

Simppeli ohjattava

Alfa Flamessa on logiikkaohjattu ohjauskeskus, jossa on kosketusnäyttö. Sen käyttö on yksinkertaista ja helppo oppia. Palopään sytytys tehdään ajamalla haketta palopäähän ja laittamalla kuumailmapuhallin palopäässä sitä varten olevaan aukkoon.

”Tämä on ihan halpahallista ostettu puhallin”, Lassi Lemmelä esittelee puhallinta.

Kun hake syttyy, ottaa automatiikka ohjat ja lämmitysprosessi lähtee toimintaan. Kontin järjestelmässä on oma säätöautomatiikka palotapahtumalle, mutta kuivurin ohjausautomatiikka on asennettu säätämään kuivaus- ja jäähdytysvaiheiden alkamista.

Alfa Flamessa on vakiona palopään ylläpitoautomatiikkakin, mutta Lassi Lemmelä sammuttaa ja sytyttää palopään yksinkertaisuuden vuoksi joka kuivauserän välissä. Varsinkin kuluneen syksyn oloissa sammuttaminen oli itse asiassa varmistus paloturvallisuudelle, kun puintipäivien välissä saattoi olla useampi välipäivä.

Hakesiilossa on vaihteella käytettävä nelilapainen jousipurkain ja kahden vaihdemoottorikäyttöisen siirtoruuvin välissä on ilmatiivis lokerosyötin. Turvallisuutta tuovat sammutusjärjestelmä sekä 6 muuta turvallisuusjärjestelmää.

Maltillinen investointi

Palopää on liikkuva-arinainen ja palopään ensiö- ja toisioilmapuhaltimissa on taajuusmuuttajat eksaktin palotapahtuman säädön saavuttamiseksi. Kattilan alipainekin säädetään savukaasuimurin taajuusmuuttajalla optimaaliseksi. Tuhkanpoisto on automatisoitu.

Lassi Lemmelä kertoo, että investoinnin laskennallinen kustannusarvio oli noin 80 000 euroa. Avustusta saatiin 40 prosenttia, joten nettorahamenot olivat varsin kohtuulliset.

”Kyllä tämä itsensä maksaa. Ilmapannu on aika paljon edullisempi investointi kuin mitä vesikiertoisella lämmönvaihtimella varustettu olisi ollut”, Lemmelä toteaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit
Kiinnostuitko aiheista?