Mönkijä vai traktori? - Pienen metsätilan kuljetuskalusto

Suomessa on paljon pieniä metsätiloja ja niiden hoitajilla paljon kuljetustarpeita. Viimeisten vuosien aikana ovat traktorimönkijät saaneet kohtuuhintaisina suurta suosiota – mutta onko niistä perinteisen maataloustraktorin korvaajaksi metsäkuljetuksissa?

Alkusysäyksen pohdinnalle mönkijästä traktorin korvikkeena antoi markkinoiden edullisin traktoriksi rekisteröitävän mönkijän, eli Linhai 300 T3B:n, esittely KV:n numerossa 15/2017. Mönkijän alle 4 000 euron hinta on jo lähellä edullisimpia ohjaamollisia käytettyjä traktoreita – hytittömiä saa vaikka kaksi samalla rahalla.

Jos jätetään tarkastelusta pois raskaammat puunkuljetustehtävät, ollaan lähtötilanteessa samalla viivalla. Monilla metsätiloilla on hoitotoimenpiteiden ja polttopuiden kuljetuksessa sarkaa kevyemmälle varustellulle. Jos vaatimuslistalla on puiden kuljetus metsäperävaunulla, molempien vaihtoehtojen koko ja sen myötä hinta nousee ja vähäinenkin taloudellinen pohja hankinnalta katoaa.

Jos taas vaikkapa perintönä on jo olemassa vanhempi traktori, sen hyödyntäminen on yleensä taloudellisesti järkevää – varsinkin kun markkinoille on tullut kevyitä, 4–5 tonnin kantavuuden metsäperävaunupaketteja, joiden vetäminen onnistuu myös pienemmillä takavetotratoreilla.

Verotuksellisesti sama lähtökohta

Metsätilan verotus on usein ollut vaikuttimena siihen, millaista kalustoa tiloille hankitaan. Selkeästi metsäkäyttöön tarkoitetut laitteet ovat olleet verovähennyksen antaviin poistoihin kelpaavia. Mutta viime vuosina on verottaja ottanut kannan, että metsätilan traktori tai traktorimönkijä eivät ole suoraan poistokelpoisia, vaan niiden käytöstä voi tehdä vuotuisen käyttötunteihin perustuvan vähennyksen.

Tällä ilmeisesti halutaan vähentää laitteiden hyödyntämistä muussa kuin suoraan metsänomistukseen liittyvässä toiminnassa. Tosin, jos metsätila ei ole vakituiseen asuttu ja se toimii metsänomistajan tukikohtana, on yksityistalouden ja metsäyrittäjyyden raja erittäin häilyvä. Tästä syystä ennen kuljetetusvälineen hankintaa kannattaa tehdä ennakkokysely verottajalle ja perustella käyttö mahdollisimman tarkasti – oli kyseessä sitten traktori tai mönkijä.

Yksi vai useampi metsäpalsta?

Kun pysytellään hoitotoimenpiteiden – eli erilaisten raivausten ja metsänistutuksen – osalla, ovat puntit aika tasan. Traktori takakauhalla tai pienellä perävaunulla varustettuna on vahva puurtaja. Mutta siirtymien pidentyessä mönkijän edut tulevat esiin. Linhai 300 T3B:llä voi ajaa laillisesti 60 km/h, pidemmät matkat mönkijä on siirrettävissä henkilöauton perävaunulla.

Liikkumisen nopeus ja notkeus korostuvat etenkin silloin, jos omistuksessa on useampia erillisiä metsäpalstoja. Traktoriksi rekisteröityjen mönkijöiden etuna on yleisilläkin teillä perävaunun vetämisen mahdollisuus, vaikka hyötykuorma jääkin pieneksi.

Yksi mönkijän etu on myös helpompi ja monesti nopeampi liikkeellelähtö. Satunaisetkin pikaiset työt kauempana onnistuvat nopeammin kuin traktorilla liikkeelle lähtien.

Maastokelpoisuus

Vaikka traktori onkin isopyöräisenä maastokelpoisempi, sen paino ja leveys vaativat erillisien ajourien tekemisen. Etenkin taimikonhoitotöissä mönkijän ketteryys mahdollistaa kuvioiden kaukaisimpiinkin nurkkiin pääsemisen. Maastokelpoisuutta rajoittaa usein vain kuljettajan pään kestävyys, heikkotehoinenkin mönkijä etenee melkoisia mäkiä.

Talviaikaan sitten mönkijän tehokas käyttö vaatii telastojen hankinnan, mikä nostaa hintaa. Mutta hoitotöiden ajankohdat ovatkin lumettomaan aikaan. Jos tarkoitus on liikkua talvella ja tehdä esimerkiksi hankintahakkuita moottorisahan kanssa, ohjaamollinen traktori on huomattavasti parempi liikkuva tukikohta – hakkuutöissä kuitenkin joka tapauksessa tehdään ajourat, joten mönkijän ketteryyttä ei saa hyödynnettyä.

Muissa töissä selkeämmät erot

Suurin ero on metsätilan muissa töissä. Etenkin lumitöissä ja metsäteiden hoidossa traktori varustettuna kunnollisella takalevyllä tai lumilingolla on jämerä ja varma apulainen. Polttopuiden teossa on saatavana molemmille vetovehkeille sopivankokoiset varusteet.

Lopputoteamus ajatusleikistä on, että edullinen mönkijä on hyvä aloitus metsätilallisen kulkuneuvoksi, ja sen jälleenmyyntiarvo säilyy varsin hyvin. Jos mönkijä tuntuu pieneltä, sen voi tarvittaessa vaihtaa traktoriin tai järeämpään mönkijään. Monesti on kuitenkin myöhemmin hankittu traktori mönkijän kaveriksi tai päinvastoin – näin ovat molempien parhaat puolet käytettävissä.

 

Liittyvät artikkelit
Kiinnostuitko aiheista?