Apua rehunkorjuun laadun tarkkailuun - Rehun pika-analyysi

Moderni ja tehokas säilörehun korjuuketju pitää sisällään myös riskin laatutappioista. Etenkin karhotuksessa täytyy seurata mahdollista maa-aineksen ja pölyn kulkeutumista rehun joukkoon. Tilanteen seurantaan ja hallintaan löytyy onneksi jo hyviä työkaluja.
Tässä kulminoituvat rehunkorjuutekniikan haasteet. Ihmisen kuuluisi kyetä jäljittelemään laiduntavan eläimen itse keräämän rehun ominaisuuksia, mutta tekemään se tehokkaasti. Molemmilla on myös puutteensa. Niin lehmä kuin traktori joutuvat kulkemaan osittain korjuuseen tulevan rehun päällä!

X-NIR-pikamittarilla saadaan rehun normaalien laatuarvojen (kosteus, valkuainen, N- ja ADF-kuidut, rasva ja tuhka) ohella selville myös haitallisen maa-aineksen pitoisuus – tosin epäsuorasti.

Kun mittarilla seurataan rehun tuhkapitoisuutta, niin juuri ennen niittoa tuhkapitoisuus kuvaa rehussa olevien kivennäisaineiden pitoisuutta. Korkea arvo on rehussa tietenkin toivottava ominaisuus. Korkea taso ei kerro yksittäisten mineraalien pitoisuutta, mutta on kuitenkin suuntaa antava arvo.

Kun samasta kohdin otetaan näyte myös niiton ja karhotuksen jälkeen, ei tuhkapitoisuus saisi olla kasvustosta mitattua korkeampi. Jos arvo on kuitenkin kohonnut, on se merkki maa-aineksen joutumisesta rehun joukkoon. Tähän voi olla monia syitä.

Harvaksi jäänyt nurmi, liian syvään säädetty karhotin, pellon epätasaisuudet, tai pureva rengaskuvio voivat aiheuttaa ongelmaa. Samoin, jos karhon leveys ja traktorien raideleveydet eivät ole synkronissa. Tällöin osa rehusta tulee tallotuksi korjuun yhteydessä.

Rehun laatuun vaikuttaa toki moni muukin tekijä, eikä pieni maa-aineksen joutuminen säilörehuaumaan välttämättä aiheuta mitään ongelmaa. Säilörehun normaali laatuseuranta ei myöskään kerro isosta ongelmasta, mutta ainahan voidaan parantaa. Hevosheinän tuottajilla tilanne lienee vaativampi, koska sekä eläin itse että rehuun liittyvä kauppatapahtuma asettavat omat vaatimuksensa.

Rehun laatu seurannassa

Keinoja rehun laadun parantamiseksi löytyy runsaasti. Perinteinen korjuuaikapalvelu (nykyään D-arvolaskuri) auttaa määrittämään kasvustojen yleistilannetta eri puolilla maata, mutta sen tarkkuus yksittäisellä lohkolla ei välttämättä ole riittävä. Sekä lämpösumman että nurmen lajikoostumuksen ja tuotannon intensiteetin osalta erot voivat olla merkittäviä.

Tähän saumaan sopisi välittömän tuloksen antava pikamittari, kuten X-NIR. Jo muutaman näytekerran jälkeen voidaan laatia tarkka omakin ennuste oikeasta korjuuajankohdasta. Omia mittauksia voidaan myös hyödyntää osana D-arvolaskurin käyttöä.

Rehun D-arvon laskenta perustuu juuri samoihin perusarvoihin, joita X-NIR-mittarillakin mitataan. Yhtälössä on mukana sulava raakavalkuainen (proteiini), sulava raakakuitu (NDF), raakarasva (crude fat) ja väkirehujen osalta vielä typettömät uuteaineet. Näillä tiedoilla lasketaan myös rehun energia-arvo (ME-arvo) kertomalla saatu D-arvo kokeellisesti määritellyllä kertoimella.

Periaatteessa X-NIR-mittarin näyt- töön voitaisiin rakentaa suora D-arvon ja ME-arvon tuloste. Näin ei käytännön syistä ole tehty, koska rehuarvolaskennassa maakohtaisia eroja.

Keräämme parhaillaan kokemuksia X-NIR-mittarista ja palaamme aiheeseen jatkossa.

Huomio nurmen kuntoon

Osana rehun laadun kontrollia kannattaa myös nurmilohkoilla tehdä ns. Peltomaan laatutesti. Sellaisen teko kuuluu myös ympäristöohjelmaan, (tehtävä kerran sopimuskauden kestäessä).

Laatutestille on olemassa myös ohje (ks. linkki), joka on varsin yksityiskohtainen. Testissä yksinkertaisesti avataan lohkolle lapiolla kuoppa, jonka rakennetta tarkastellen selviää useampikin pellon kasvukuntoon vaikuttava tekijä. Täydellisessä testissä osatekijöitä on useampikin ja taitaa olla, että aivan kaikkia ei käytännössä suoriteta, mutta jo perussuoritus on parempi kuin ei mitään! Ohessa muutama kuva mallisuorituksesta, tekijänä Marjo Piirainen ProAgria Kainuu.

Linkkejä

Lohkokohtaisen satotason määrityksen laskin löytyy täältä, (”Nurmesta kaikki lähtee, KARPE”-hankkeen kotisivu)

www.karpe.fi/nurmisato.php

www.mtk.fi/liitot/pohjoissavo/hankkeet/kohtitulevaa

Kiinnostuitko aiheista?