Murska W-Max 15C -kiekkomylly - Lisävalkuaista omasta viljasta

Sateisena syksynä viljankorjuu on tuskien taivalta. Kostean kotoisen rehuviljan kuivaus syö aikaa, öljyä ja hermoja. Kuivauskustannuksia voidaan kuitenkin pienentää tai jopa jättää historiaan siirtymällä viljan murskesäilöntään. Kun rehuviljan korjuuta aikaistetaan, vähenee samalla myös ostovalkuaisen tarve.
Mikko ja Pekka Lappalainen ovat tyytyväisiä rehuviljan murskesäilöntään. Erityisesti kosteana syksynä menetelmä näyttää parhaat puolensa.

Sateisen syksyn maanantaipäivä on pilvisen harmaa, mutta poikkeuksellisesti kuiva, kun veljekset Mikko ja Pekka Lappalainen starttailevat viljan säilöntää Etelä-Savossa Rantasalmella. Asfaltoidulla rehukeskuksen pihalla odottaa kasa puintituoretta ohraa. Tilan vanhempi polvi on pellolla puimurin puikoissa korjaamassa lisää samaa tavaraa.

Mikko starttaa myllyä pyörittävän traktorin ja käynnistää myllyn. Pekka hyppää kurottajan puikkoihin ja alkaa latoa ohraa Murska-myllyn tuuttiin. Hetken kuluttua AIV2-liuoksen terästämä ja litistetty ohra lentää kuljettimen yläpäästä laakasiiloon.

Tasaus ja tallaaminen traktorilla tai kurottajalla riittää ennen seuraavan kuorman jauhamista. Kun siilo on täynnä, Lappalaiset peittävät sen samalla tavoin kuin rehusiilonkin. Lopuksi muovin päälle laitetaan suojaksi tukeva kerros kuivana murskattua viljaa.

Simppeli rakenne

Näin on Lappalaisen karjatilan sonnien viljat säilötty jo viiden vuoden ajan. Aiemmin käytössä ollut Murskan valssimylly vaihtui vuosi sitten saman valmistajan W-Max -kiekkomyllyyn. Valmistaja otti valmistusohjelmaan W-Max 15C -mallin, joka sijoittui mallistoon juuri Lappalaisille sopivasti.

Siinä missä perinteisessä valssimyllyssä on kaksi vastakkain olevaa telaa, jotka pyöriessään litistävät jyvät, on W-Max-myllyssä limittäin menevät teräskiekot. Vilja hiertyy pyörivien kiekkojen välissä niiden muodostaman kasetin läpi valuessaan.

W-Max-myllyn valssimyllyä yksinkertaisempi rakenne miellytti Lappalaisia ja kun sen soveltuvuus kauran jauhamiseen on valssimyllyä parempi, tehtiin kaupat talvella.

”Erityisesti kuivan kauran, jota jonkin verran ostamme, jauhaminen oli aika hidasta vanhemmalla mallilla. Nyt jauhaminen on nopeutunut”, Mikko Lappalainen kertoo.

Aikaisempi puinti, enemmän valkuaista

Murskeviljan suurin etu on puintikostean rehuviljan jatkokäsittelyn yksinkertaistuminen. Sopiva puintikosteusalue on laaja ja antaa viljan korjuuseen sopivasti väljyyttä. Viileän ja pitkälle syksyyn venyneen kasvukauden jälkeen murskeviljamenetelmä saattaa olla jopa koko viljankorjuun pelastaja. Kuluneen syksyn puintikosteudet ovat liikkuneet 25–35 prosentin tienoilla.

”Kovin paljon kosteampaa kuin 35 prosenttia ei oikein kannattaisi puida. 30 olisi sopivin kosteus tälle menetelmälle”, Mikko sanoo.

Mikäli halutaan hyödyntää kaikki murskesäilöntämenetelmän tarjoamat edut, kannattaa puintiajankohtaan kuitenkin kiinnittää huomiota. Murskeviljaa oikea-aikaisesti säilöttäessä Lappalaiset ovat huomanneet, että viljan valkuaistaso on jonkin verran korkeampi kuin kuivassa viljassa. Selitys on luonnollinen ja liittyy viljan tuleentumisasteeseen.

”Kun puinti saadaan tehtyä pari viikkoa ennen normaalisti kuivattavan viljan puintia, niin valkuaista on viljassa hyvin. Aina kun tämmöinen siilo otetaan syöttöön, niin olemme huomanneet, että lisävalkuaisen voi pudottaa pois appeesta”, Mikko kertoo.

Kun rehuviljan valkuaisessa on päästy lukemiin n. 140 g/kg:ssa kuiva-ainetta, on voitu ostettu rypsirouhe jättää ruokinnassa pois. Vuoden mittaan kertyvä kulusäästö on tällöin tuntuva.

Vuodessa myllyn läpi kulkee Lappalaisen karjalle tuoretta ja kuivaa viljaa noin 600 tonnia. Kuivaa viljaa ostetaan ympäri vuoden ja sitä jauhetaan sitä mukaa.

”Murskeviljaa tehdään niin paljon kuin siiloihin saadaan mahtumaan. Loput omista viljoista kuivataan”, Pekka kertoo.

Kuivan viljan syöttö on hyvä vaihtoehto erityisesti kesäaikana. Murskevilja pyritään syöttämään kylmempänä vuodenaikana, jolloin riski avonaisen siilon lämpenemistä poistuu kokonaan.

”Vaikka kyllä monet tilat syöttävät murskeviljaa läpi vuoden”, Pekka mainitsee.

Yksinkertainen säilöntä ja käsittely

Nykyinen mylly antaa vaihtoehtoja tilan sisäiseen viljalogistiikkaan. Tällä hetkellä kaikki viljan jauhatus tehdään tilakeskuksessa.

”On katsottu parhaaksi, että myllymies voi olla tässä kotona ja jauhaa ja tallata sen jälkeen siilon. Tällä myllyllä voisi kyllä olla pellollakin, jolloin voisi jauhaa suoraan puimurista kärriin”, Mikko sanoo.

15C-myllyn käytännön teho on liki 20 tonnia tunnissa, mikä takaa sen, ettei puimamiehen tarvitsisi kovin kauaa odotella puimurin säiliön tyhjentymistä.

Lappalaiset irrottavat murskeviljan siilosta kurottajalla, jossa on kahmarikauha. Kostea vilja on mukava käsitellä, sillä se ei pölyä.

”Kun kuivaa viljaa jauhetaan ja lastataan vähän tuulisena ja tihkusateisena päivänä, niin kaikki kalusto on aikamoisen talman peitossa. Tässä ei sitä ongelmaa ole”, Mikko sanoo.

W-Max-mylly säätyy helposti eri kokoiselle jyvälle verrattuna vaikeammin säädettävään perinteiseen valssimyllyyn. Kiekkojen välys säädetään W-Maxissa eripaksuisilla teräsnauhoilla.

”Jauhamistulokseltaankin tämä on meidän mielestämme hyvä. Kaikki jyvät ovat rikkoutuneet eikä kokonaisia jyviä löydy”, Mikko sanoo murskeviljaa hypistellessään.

AIV2-liuosta laitetaan noin 4 litraa viljatonniin pumppuhapottimella jauhatuksen yhteydessä. Vilja syötetään sonneille apevaunun kautta ja maittavuusongelmia ei ole näyttänyt olevan.

”Ei murskevilja ainakaan huonompaa ole maittavuudeltaan kuivaan viljaan verrattuna. Sanoisin että jopa maittavampaa, mutta sen todentaminen appeesta on hankalaa”, Mikko kertoo.

Liittyvät artikkelit
Kiinnostuitko aiheista?