Turvallisesti kotieläintiloilla - Turvallisuuskortti 8

Kotieläintuotannossa kaksi tärkeintä koneellistettua työvaihetta eläintenhoitotöissä ovat ruokinta ja lannanpoisto. Näissä työvaiheissa sattuu kotieläintiloilla myös suhteellisesti eniten koneiden käyttöön liittyviä vakavia tapaturmia. Kotieläintilan tuotantorakennuksissa on paljon töitä, joissa koneellistetut työvaiheet tulee sovittaa sujuvasti yhteen muiden työtehtävien kanssa. Tärkeää on myös ennakoida eläinten käyttäytymistä – miten eläimet esimerkiksi suhtautuvat koneisiin ja erityisesti koneen käynnistymiseen.
Perehdytä työntekijöiden lisäksi myös eläimet uuteen teknologiaan.

Esimerkkejä:

”Olin pesemässä lypsimiä karjakeittiössä. Aukaistaessani kuumavesihanan, siinä ollut kumiletku pyörähti käsissäni ja kuumaa vettä ryöppysi oikealle jalalleni. Seurauksena paha palovamma.”

”Käyttäjä poisti ruokkijan ja maton väliin kertynyttä rehua, kun haalarin hiha tarttui mattoruokkijan kääntöpyörään, joka veti käden maton ja kääntöpyörän väliin.”

”Painepesurilla navettaa pestessä likavettä lensi silmiin.”

”Hakija kompastui karjakeittiössä vesiletkuun ja loukkasi jalkansa.”

”Ruuvikuljettimella ruuviin tuli tukkeuma ja kääntäessäni sitä yläpäästä tukkeuma aukesi yllättäen. Etusormeni jäi kuljettimen hihnan väliin ja sormi leikkautui irti.”

”Lypsyrobottia käyttöönotettaessa yksi lehmistä vastusteli. Kun yritin ajaa sitä robotille takaperin, kompastuin puhdistusrobottiin ja lennähdin päin seinää.”

”Korjattavana oli lantapuristimen hydraulisylinteri, joka oli luonnollisesti märkä ja likainen. Ahtaassa lantakuilussa sylinteriä nostaessa ote lipesi ja sormet ruhjoutuivat.”

Vaarojen välttämiskeinoja

Tärkeimmät!

• Ennakoi eläimen käyttäytyminen esim. koneen käynnistämisen tai muun poikkeavan tilanteen yhteydessä. Totuta eläimet käytössä oleviin koneisiin.

• Odota että kone on varmasti sammunut ja koneen sisällä olevat pyörivät osat ovat pysähtyneet, ennen kuin alat selvittää tukkeumaa. Tue mahdollisuuksien mukaan liikkuvat osat paikoilleen.

• Koneiden kanssa työskennellessä tarkista, etteivät hiuksesi tai vaatteissa roikkuvat osat pääse tarttumaan koneen pyöriviin osiin.

Muita!

• Lähesty varovasti hätääntynyttä eläintä ja tarkkaile mistä hätäännys johtuu. Pyydä apua ja odota eläimen rauhoittumista, jos mahdollista.

• Opasta koneen käyttö kaikille työntekijöille. Pidä käyttöohje helposti saatavilla.

• Käytä konetta vain sellaisiin töihin, joihin se on tarkoitettu.

• Käytä koneita rauhallisesti eläinten lähellä.

• Huolehdi, että koneen korjauksen voi tehdä turvallisesti ja rauhassa ilman häiriötekijöitä (ei eläimiä ympärillä).

• Käytä sopivia, kunnossa olevia hengityssuojaimia pölyisissä töissä (esim. rehujen käsittely, eläinsuojan puhdistus, kuivikkeiden levittäminen).

• Muista ilmanvaihto, kun koneen käytössä syntyy pakokaasuja tai pölyä ilmaan.

• Paloturvallisuus – käytä asianmukaisia sähkölaitteita ja poista käytöstä tai korjauta vialliset laitteet viipymättä.

Riskit kuriin kotieläintilalla

Sujuva konetyö eläinsuojissa vaatii, että koneet on perushuollettu hyvin, ilmanvaihto on kunnossa ja sähkölaitteet viattomia. Henkilönsuojaimia on tarvittaessa käytettävä (kuulo, silmä, hengitys, kädet) ja paloturvallisuuden on oltava kunnossa. Osana edellisiin liittyy ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma. Kotieläintiloilla työtä tehdään usein parina tai muutaman henkilön ryhminä. Työskentele rauhallisesti ja ota eläimet ja alueella olevat toiset ihmiset huomioon, varsinkin jos työssä joudutaan käyttämään koneita.

Suurimmat riskitekijät

Tapaturma-altteimpia kotieläintilan työtehtäviä Melan tapaturmatilastojen mukaan ovat koneiden asennus ja huolto, eläinten kuljetus ja siirto, lypsytyö ja maidon käsittely, viljan ja rehun varastointi, eläinten ruokinta ja rakennusten korjaus. Vaarallisia tilanteita ovat myös koneiden vikaantumiset, kun eläimet pelästyvät rikkoontuvan koneen ääntä.

Kotieläintilan töiden riskien seurantaa

Maatalouskoneiden työtehtävien turvallisuusriskitekijät voi tunnistaa ja jaotella kuuluviksi mekaanisiin (liikkuvat terät, nielut, lentävät kappaleet, alas romahtamiset ym.) tai sähköön, lämpöön, meluun, tärinään, säteilyyn, materiaaleihin, ergonomiaan, käyttöympäristöön, käyttäjään, häiriötapahtumiin, sivullisten vahingoittumiseen liittyviin riskitekijöihin ja näiden yhdistelmiin. Eri riskitekijöiden tunnistaminen ja jäsentäminen helpottaa tapaturmien ennaltaehkäisyä.

Lisätietoja ja lähteitä

Leppälä ym. 2016. Maatalouskoneiden turvallisuusriskien hallinta. Luobio 43/2016. Luonnonvarakeskus. Helsinki. Mela 2017. Mata-tilastot. Kallioniemi ym. 2015. Opas turvalliseen karjanhoitoon. Luobio 34/2015. Luke. Leppälä ym. 2008. Maatilan turvallisuuden johtaminen – maatilan riskien tunnistamisen ja arvioinnin kehittäminen. Maa- ja elintarviketalous 126: 110 s.

Liittyvät artikkelit
Kiinnostuitko aiheista?