Areva Solar -aurinkoenergiaratkaisut - Sähkölasku sievemmäksi

Aurinkosähköstä on puhuttu jo vuosikymmeniä, mutta vasta viime vuosina sen tuottamisesta on tullut kannattavaa myös Suomessa, kiitos paneelien hintakehityksen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös maatilat ovat heränneet tilanteeseen, ja uusilla laitoksilla on ryhdytty tuottamaan sähköä tilan omiin tarpeisiin.

Areva Solar Oy on vuonna 2013 perustettu salolainen yritys, joka myy ja asentaa aurinkopaneeleita. Kahden yrittäjäperheen, Arevan ja Jokisen yhdessä perustama Aurinkopaneelitehdas SaloSolar aloitti tuotantonsa toukokuussa 2015 ja valmistaa aurinkopaneeleita Salossa. ”Yrityksen toiminta on lähtenyt kehittymään hyvin. Emme olisi lähteneet mukaan aurinkopaneelivalmistukseen, jos meillä ei olisi ollut luottoa alan tulevaisuuteen”, kommentoi Areva Solarin toimitusjohtaja Anu Areva. Viime vuonna SaloSolar valmisti 4 megawatin kapasiteetin edestä aurinkopaneeleita, joista 95 % myytiin Suomeen. Määrä on merkittävä, sillä viime vuonna Suomessa oli julkiseen verkkoon kytkettynä 20 MW edestä aurinkopaneeleita. Eniten paneeleita on mennyt yrityksille ja jonkin verran kuluttajille, mutta erityisesti viimeisen puolen vuoden aikana myös maatilat ovat kiinnostuneet Areva Solarin tuotteista. Varsinkin siipikarjatilat ovat olleet kiinnostuneita, kertoo Anu Areva.

Koneviesti pääsi tutustumaan kahden Areva Solarin palveluihin päätyneen tilan ratkaisuihin.

Avaimet käteen -periaate

Areva Solar on pyrkinyt tekemään aurinkosähkötuotannon aloittamisesta mahdollisimman helppoa asiakkaalle. Ensin selvitetään asiakkaan sähkönkulutus, jonka perusteella sopiva kapasiteetti valitaan. Jos kulutus on tasaista, pidetään nyrkkisääntönä, että aurinkosähköllä tulisi kattaa kolmannes vuosittaisesta sähkönkulutuksesta. Näin tuotettu sähkö voidaan hyödyntää lähes kokonaan itse.

Tämän jälkeen myyjä katsoo asiakkaan kanssa molempien näkökulmasta sopivan paikan, johon paneelit asennetaan. Paikkaan vaikuttavat esimerkiksi varjostustekijät, ilmansuunta sekä asennuskulma.

Areva Solar myös ilmoittaa sähkönsiirtoyhtiölle sähköntuotannon aloittamisesta. Asiakkaan pitää siis maksamisen lisäksi ainoastaan tehdä sähkönmyyntisopimus sähköyhtiön kanssa, sekä hakea avustuksia, – eli kotitalousvähennystä, investointitukea tai energiatukea. Kunnasta riippuen asiakas voi joutua myös hakemaan joitain lupia, joiden tarve kannattaakin selvittää hyvissä ajoin.

Paneelit omalta tehtaalta

SaloSolar rakentaa tehtaallaan varsinaiset paneelit kokonaan itse. Paneelit ovat siis täysin kotimaista työtä, ja raaka-aineistakin noin 25 % saadaan ostettua Suomesta, ja toiset 25 % Euroopan sisältä. Raaka-aineiden merkitys tuotannossa on erittäin merkittävä, sillä ne määrittelevät paneelien hintaa ratkaisevasti. Materiaalien hinnat ovatkin tulleet viimeisen kymmenen vuoden aikana rajusti alas, ja tämä on näkynyt jopa 80 % pudotuksena paneelien hinnoissa. Viimeisen kahden vuoden aikana hinnat ovat hieman vakiintuneet, sillä Kiina ja USA ovat ostaneet suuria määriä paneeleita.

Aurinkokenno koostuu valosähköisellä ilmiöllä sähköä tuottavasta monikiteisestä piistä, johtimista, pintalasista sekä alumiinkehikosta. Pii on kennon sinertävä osa, johtimet kiiltäviä. Kun kennot kytketään sarjaan, saadaan paneeli. Yksinkertaisen rakenteensa ansiosta paneelit ovat käytännössä huoltovapaita.

SaloSolar pyrkii käyttämään valmistuksessa laadukkaita materiaaleja, ja näin on päästy 16,6 % hyötysuhteeseen. Tuotteille tarjotaan 15 vuoden materiaalitakuu ja 25 vuoden tehotakuu, eli vielä 25 vuoden päästä paneelin pitäisi tuottaa vähintään 80 % alkuperäisestä kapasiteetista. Vuodessa paneeli saa siis menettää keskimäärin alle 1 % kapasiteetistaan. Yritys onkin saanut kiitosta tuotteiden tasalaatuisuudesta, sekä tehon hyvästä säilymisestä.

Katolle tai maahan

Paneelit voidaan asentaa joko katolle, tai omille jaloille. Hintaero asennustavoilla on hyvin mitätön. Paras tuotto vuoden mittaan saadaan, jos asennuskulma on 38 astetta, ja paneelit osoittavat suoraan etelään. Valon tulosuunta vaihtelee kuitenkin niin paljon, että katolle asennettaessa kulma voi olla loivempikin, kunhan katveita ei ole.

Kattoasennuksessa täytyy kuitenkin tietää, kestääkö katto lisäkuormaa. Tämä selviää uusimmissa rakennuksissa suoraan kattotuolivalmistajan ilmoittamasta kantavuudesta, ja on muissa tapauksissa usein todettavissa jo silmämääräisesti. Katolle asennettaessa täytyy myös huomioida, voiko pöly muodostua ongelmaksi, sillä se heikentää paneelien tehokkuutta merkittävästi.

Vaihtoehtoja seurantaan

Kun sähkö on saatu johdettua paneeleista ulos, tarvitaan vaihtosuuntaaja, eli tuttavallisemmin invertteri, joka muuntaa paneelien tuottaman tasavirran sähköverkossa käytettäväksi 230 voltin vaihtovirraksi. Areva Solarin myydyin invertteri on Fronius, mutta valikoimaan kuuluu myös SolarEdgen, Huawein ja SMA:n tuotteet. Invertterin näytöltä voi seurata reaaliaikaisesti paneelien tuottoa, sekä tilastoa, jota laite kerää. Laitteisiin on myös saatavilla puhelinsovelluksia, jotka vaativat joko langallisen tai langattoman nettiyhteyden invertterille. SolarEdgellä on tarjolla myös optimointijärjestelmä, jolla voidaan seurata yksittäisten paneelien tehoa, ja voidaan näin ollen esimerkiksi löytää viallinen paneeli.

Inverttereille on erittäin tiukat standardit, jotka määrittelevät, millaista sähköä järjestelmä tuottaa omaan käyttöön ja sähköverkkoon. Sähköverkkoon tuotettaessa täytyy kiinteitöllä olla kahteen suuntaan lukeva sähkömittari, jollaisia tosin lähes kaikki mittarit jo ovat.

Invertteriä valitessa kannattaa miettiä myös mahdollinen kasvunvara, sillä se on ainut järjestelmän osa, joka rajoittaa paneelien lisäämistä. Hintaero kapasiteetin kasvaessa on suhteellisen pieni, joten uuden invertterin hankinta laajennuksen yhteydessä on selvästi kalliimpaa.

Varauksin varavoimaa

Lähtökohtaisesti aurinkovoimala ei toimi sähkökatkoksen aikana, sillä järjestelmä saattaisi päästää yleiseen sähköverkkoon virtaa, joka olisi hengenvaarallista sähköverkon korjaajille. Voimalassa täytyy siis olla järjestelmä, joka kytkee voimalan irti valtakunnan verkosta sähkökatkon ajaksi. Varavirta voidaan toteuttaa joko akuilla, tai maatiloilla yleisemmän automaattisen aggregaatin avulla.

Kannattavuus kasvanut

Viimeisen kymmenen vuoden aikana paneelien hinnat ovat laskeneet niin paljon, että aurinkovoimalaan sijoittamista voi jo Suomessakin kutsua investoinniksi. Takaisinmaksuaika ei enää parhaissa tapauksissa ole kuin kymmenen vuoden luokkaa, ja joka tapauksessa järkevästi toteutetussa projektissa jää alle 20 vuoden.

Sijoituksen kannattavuudelle on kuitenkin muutamia reunaehtoja. Ehkä ilmeisin on voimalan sijoittelu, eli paneelien täytyy voida tuottaa parhaalla mahdollisella teholla sähköä. Toinen, ja monesti vaikeammin täytettävä ehto on, että lähes koko voimalan teho tulisi käyttää talouden sisällä. Jos sähköä joudutaan myymään merkittäviä määriä ulos, laskee kannattavuus sen myötä ratkaisevasti. Sähkön hinta kun on myytäessä tällä hetkellä noin 3 senttiä, mutta ostaessa 10 sentin tietämillä, johtuen sähkönsiirtomaksuista. Vaikka pieniä määriä myytäessä ei yleensä joudu maksamaan sähkönsiirtomaksua, on sen merkitys yhtälössä silti iso.

Näin ollen paneelit kannattaa mitoittaa siten, että maksimiteho on samaa luokkaa, kuin mitä tila tai talous tarvitsee normaalisti kesäpäivänä. Jos sähkönkulutus on tasaista ympäri vuoden, on nyrkkisääntönä, että aurinkovoimala kattaisi kolmanneksen vuosittaisesta sähkönkulutuksesta. Jos taas sähköä kuluu kesällä enemmän, voidaan aurinkosähkön osuutta kasvattaa. Tämä on mahdollista, jos esimerkiksi jäähdytys- tai kuivatuslaitteet muodostavat merkittävän osan sähkönkulutuksesta pitkin kesää.

Heinät kuivaksi auringon voimalla

Loimaalainen kuivia heiniä ja olkea tuottava Pollenpaali Oy hankki vuoden alussa ensimmäisen 10 kWp aurinkovoimalansa. Suomen epävakaan kesäsään vuoksi heiniä joutuu kuivaamaan suurissa heinän kylmäilmakuivureissa, jotka vaativat tehokkaita sähkötoimisia puhaltimia kuivaamiseen. Puhaltimet pyörivät kesällä ja ainoastaan päivisin, sillä ilma on liian kosteaa öisin. Näin ollen paneeleille optimaalinen sää on paras myös heinänkuivaukseen.

Paneelien maahan sijoittamista harkittiin, mutta savimaahan pystytettyjen porapaalujen pystyssä pysyminen suuren peltoaukean keskellä ei ollut suunnittelijoiden mielestä riittävän varmaa, ja sopiva kattokin tilalta löytyi. Paneelit osoittavat hieman lounaaseen, mikä ei omistaja Kalevi Kuuselan mukaan ole ongelma, sillä näin menetetään lähinnä aamuaurinkoa, josta ei kuivaamisessa ole ilmankosteuden vuoksi hyötyä. Pölystäkään ei asvalttipihojen ansiosta ole haittaa.

Helmikuussa asennettu laitteisto tuotti maaliskuussa 890 kWh, huhti–toukokuussa 3 000 kWh, ja kesäkuun 21. päivään mennessä oli kuun aikana tullut 1 000 kWh. Voimalaan hankittiin jo valmiiksi 20 kW invertteri, jotta paneelien määrä voidaan tarvittaessa kaksinkertaistaa. Parhaimmillaan paneelit ovat tuottaneet 14,5 kW teholla sähköä. Noin 10 000 euron laitteistolle on laskettu takaisinmaksuajaksi noin 13 vuotta. ”En tiedä, missä ajassa tämä oikeasti itsensä suoraan takaisin maksaa, mutta ei siitä heinäkaupassa varmasti ainakaan haittaa ole, että voi myydä aurinkoenergialla kuivattuja heiniä”, pohtii Kuusela.

Kuusela kiittelee Areva Solarin toimintaa, sillä avaimet käteen -periaate toteutui varsin hyvin, ja prosessi oli ostajan kannalta erittäin vaivaton. Yritys teki kaksi erilaista tarjousta lähtötietojen pohjalta, joista sai valita mieluisamman. Myös kotimaisuus on Kuuselalle tärkeää. Aurinkoenergian periaatteetkin ovat hänen mielestä järkeviä: ”Kun miettii, että onko aurinkoenergiassa mitään järkeä, niin kannattaa kääntää näkökulma toisin päin. Jos maapalloa katsoo auringosta, niin me olemme vain häviävän pieni piste, ja silti auringosta saadaan näin paljon energiaa. Kyllä se siis on valtava voimavara.”

Omaa sähköä broilerihalliin

Oripäässä sijaitseva Lankisen tila hankki vuosi sitten ensimmäisen 28,8 kWp voimalan, ja tänä keväänä tilalle asennettiin toinen, 30,4 kWp laitos. Kolme broilerihallia kuluttavat 90 000 kWh sähköä, ja neljän lihakarjakasvattamon kanssa tilan kokonaiskulutus on 150 000 kWh vuodessa. Ensimmäinen voimala tuotti vuoden sisällä 28 500 kWh, joka pystyttiin käyttämään lähes kokonaan oman tilan tarpeisiin. Kesäkuumalla tilalla kuluu yli 30 kW teholla sähköä, lähinnä broilerihallien ilmanvaihtoon.

Molemmat Lankisen paneelit on asennettu maahan, sillä näin saadaan isäntä Tarmo Lankisen mukaan optimaalinen asennuskulma, ja kaikki hyöty irti myös alkukeväästä ja loppusyksystä. Lisäksi paneeleita on tarvittaessa helppo huoltaa, eivätkä tuotantorakennuksista tuleva pöly ja lumi jää niin helposti paneelien pinnalle. Lankinen on talvella kuitenkin muutamaan kertaan käynyt paneelit puhdistamassa lumesta lehtipuhaltimella, että talviaurinkokin saataisiin talteen. Uudet paneelit asennettiin 250 metrin päähän tilasta, sillä näin saatiin katveet pois paneelien tieltä. Maakaapeloinnin kustannus ei ollut merkittävä suhteessa siitä saatavaan hyötyyn.

Myös Lankiselle kotimaisen työn tukeminen oli tärkeä osa valintaa. Vaikka hankintapäätös oli taloudellisesti perusteltu, on ympäristöystävällisyyskin Lankisen mukaan pelkkää plussaa ja yksi osa valintaa. ”Harkitsimme jossain vaiheessa myös tuulivoimaa, mutta tämä tuntui kuitenkin lopulta parhaalta ratkaisulta meidän tilalle”, kertoo Lankinen.

Kiinnostuitko aiheista?