Ajoneuvot
Kokeilu Läskipyörä

Sähköavusteinen läskipyörä on nykyajan mopo ja kätevä henkilökuljetin

Leveärenkainen maastopyörä sopii harvinaisen hyvin käytettäväksi taajamien ulkopuolella. Vielä houkuttelevammaksi paketin tekee sähköavusteisuus, sillä polkeminen on ratkiriemukkaan kevyttä. Siitä huolimatta kunto kasvaa, ja liikuttua tulee kuin huomaamatta.
Seppo Nykänen
Metsässä läskipyörä on omassa elementissään.

Leveärenkainen maastopyörä – tai "läskipyörä", kuten kyseistä pyörämallia hyväntahtoisesti käyttäjien keskuudessa kutsutaan – on pyörätyyppinä lyönyt itsensä läpi Suomessa parin viime vuoden aikana. Läskipyörässä yhdistyvät polkupyörä ja mönkijä, sillä leveät matalapainerenkaat mahdollistavat ajamisen vaikeassa maastossa, jopa lumessa.

Normaali maastopyörä on hyvä maastopoluilla ja yleensäkin kantavilla alustoilla. Läskipyörässä rengas toimii hieman eri tavalla, sillä leveä matalapainerengas ei uppoa pehmeäänkään alustaan – lisäksi rengas joustaa tavallista enemmän pehmentäen menoa. Kaikki edellä kerrottu kuulostaa muuten loistavalta, mutta kolikolla on myös kääntöpuoli: leveän ja karkeapintaisen renkaan vierintävastus on huomattavasti suurempi kuin normaalin maastopyörän renkaalla. Onneksi myös tähän asiaan on ratkaisu: sähköavusteisuus.

Saimme kokeiltavaksi Fanticin Fat Sport Integra -merkkisen läskipyörän, joka kirvoitti hämmästyneitä lausuntoja koeajajilta. Kokeilun ideana oli käyttää pyörää pelkän harrasteajon lisäksi myös hyötykäytössä. Käyttökohteita löytyikin paljon sen enempiä etsimättä.

Aluksi on syytä todeta, että kellään kokeiluun osallistuneista ei ollut läskipyöristä mitään kokemusta, joten mieli oli kaikilla tavoin avoin uudelle kokemukselle.

Fantic on italialainen valmistaja, jolla on valikoimissaan mopoja, moottoripyöriä ja polkupyöriä. Polkupyörät ovat käytännössä kaikki sähköavusteisia maasto- ja kaupunkipyöriä. Leveärenkaista läskipyörää on vain tämä yksi malli.

Fanticissa on saksalainen 36 voltin ja 250 W:n Brose Drive-S -keskiömoottori, jonka maksimivääntö on 90 Nm. Eturatas on 3-hampainen, takana on 11–42-hampainen pakka, vaihteita on 11. Etuputkeen kiinnitetty akku on 36-volttinen ja kapasiteetiltaan 630 Wh. Ohjaustangossa on vasemmalla puolella BMZ Sport -monitoiminäyttö, josta näkee ajonopeuden ja josta voi valita tehostusasteen. Tehostusasetuksia on kolme, joista suurimmalla saavutetaan tuo 90 Nm:n vääntö.

Etuhaarukka on jousitettu Rock Shox Bluto, joustomatka 12 cm. Runko on alumiinia, ja saatavana on kolmea kokoa (S-M-L). Rengastus on Schwalbe Jumbo 4” vanne 26”. Maastopyörissä yleensä ei ole vakiona lokasuojia, mikä on korjattavissa hankkimalla lisävarustesuojat.

Kevyesti polkee

Heti ensimmäinen tuntuma pyörään on siitä välittyvä tukevuus. Aloitin ajamisen ilman tehostusta ja pyörä liikkuu tiellä kuten tavallinen pyörä. Ensimmäisen tehostuspykälän kytkemisen jälkeen tunsi selvästi, että polkeminen helpottui merkittävästi. Kakkosella teho kasvaa huomattavasti ja kolmosella polkemiseen ei juuri tarvitse käyttää voimaa. Sähköavusteinen pyörä ei kuitenkaan kulje mihinkään, jos ei polje. Moottoripaketissa on momenttitunnistin, joka ilmoittaa moottorille koska voimaa tarvitaan.

Maastossa ajaminen on helppoa. Käytin enimmäkseen 1- ja 2-teholuokkaa, sillä 3-tasolla katoaa poljintuntuma. Moottorin huima vääntö (90 Nm), on samaa luokkaa kuin pienissä autoissa. Pienillä vaihteilla tuntuu kuin polkisi tyhjää. Tieajossa kevyempi tehostus tuntui parhaalta, täysi teho on tarpeen ainoastaan jyrkissä ylämäissä. Moottori on käytännössä täysin äänetön – tiellä kuuluu vain nappularenkaiden ääni.

Fanticilla ajettiin pelloilla, metsäpoluilla ja sorateillä. Käyttökokemukset olivat todella erinomaisia. Erityisesti pikapyrähdykset töiden lomassa – vaikka katsomaan emolehmäkarjaa laitumelle – olivat nopeita. Mikäli läskipyörää verrataan vaikka mönkijään tai mopoon, niin liikkeelle pääsee paljon nopeammin. Ja pyörän jaksaa nostaa vaikka aidasta yli.

Liikkeelle pääsy vaatii käynnistyksen, eli virtakytkintä painetaan pari sekuntia, jolloin ohjaustangossa olevaan näyttöön ilmestyvät nopeusnäyttö, akun varaustila ja käytössä oleva tehostus. Ajaminen on polkupyörämäisen helppoa, oikealla kädellä vaihdetaan vaihteita, kuten ketjuvaihteisessa yleensäkin. Erityisesti täydellä tehostuksella kannattaa vaihtaa varovasti: täydellä poljinvoimalla ja moottorin väännöllä ketjujen käyttöikä lyhenee nopeasti.

Vauhtia piisaa

Nopeutta riittää normitilanteisiin hyvin. Tavallisella soratiellä täydellä tehostuksella ajonopeuden pystyi helposti pitämään 25 km haarukassa, riippumatta siitä ajoiko tasaisella vai ylämäessä. Lievemmälläkin tehostuksella ajonopeus oli tavallista polkupyörää suurempi, keskinopeus noin 20 km/h. Maastossa vauhti on toki hitaampaa, jos ei aja selkeitä metsäpolkuja.

Ihan joka paikkaan ei läskipyörälläkään pääse, suolla ja syvissä koneiden urissa loppuu polkimien maavara kesken. Hakkuuaukoissa ajaminen oli haastavaa, kun risut pyrkivät pinnojen väliin.

Kokeilun alkuperäinen ajatus – polkupyörän käyttö siirtymiin työmaalta toiselle – vaikuttaa toimivalta idealta. Eli otetaan pyörä aamulla mukaan, kun lähdetään liikkeelle työkoneella. Illalla töiden päätyttyä on sähköavusteisella helppo polkaista hieman pidempikin matka takaisin. Näin säästetään paljon turhaa työkoneella ajoa, minkä seurauksena polttoainetta ja renkaita kuluu vähemmän.

Maahantuoja lupaa ajomatkaksi 80 km tehostettuna, toki pyörä toimii normaalina polkupyöränä sen jälkeenkin. Mikäli tehostusta käytetään maltillisesti voi tehostettu matka olla jopa pidempi. Kokeilun aikana iskenyt ikävä kesäflunssa esti tämän asian tarkemman kokeilun. Muutaman kymmenen kilometrin ajomatkalla akku ei tyhjentynyt edes puoleen. Lisäksi täytyy muistaa, että sähköavusteinen pyörä ei lakkaa toimimasta, vaikka akku tyhjenee.

Mikäli joku epäilee, että sähköpyörällä ajaminen ei kohota kuntoa, on väärässä. Vaikka ajaminen on helpompaa, niin sähköpyörällä tulee ajettua pidempiä matkoja ja yleensäkin enemmän. Rasitus on kevyempää, mutta pitkäkestoisempaa.

Läskipyörä on kuitenkin lähtökohtaisesti maastopyörä. Mikäli haluaa ajaa enemmän tiellä, kannattaa hankkia tarkoitukseen paremmin sopiva kapeampirenkainen pyörä.

Koeajossa ollut Fantic Fat Sport Integra on hankintahinnaltaan kohtalaisen kallis (4 390 euroa), mutta rahalle saa hyvin vastinetta.

Mikä on sähköavusteinen polkupyörä?

Polkupyörä on yhden tai useamman henkilön tai tavaran kuljettamiseen valmistettu polkimin tai käsikammin varustettu ajoneuvo, joka voi myös olla varustettu sellaisella enintään 250 watin tehoisella sähkömoottorilla, joka toimii vain poljettaessa ja kytkeytyy toiminnasta viimeistään nopeuden saavuttaessa 25 kilometriä tunnissa. Kysymyksessä on siis polkupyörä jota ei tarvitse liikennevakuutta, eikä sen kuljettamiseen tarvita ajokorttia. Polkupyörällä saa liikkua maastossa jokamiehen oikeudella, näin ollen myös sähköavusteisella pyörällä saa ajaa maastossa ilman maanomistajan lupaa. Koska kyseessä on polkupyörä, myös asetta saa kuljettaa maastossa, mitä moottoriajoneuvolla ei saa tehdä.

Katso Lisämateriaali-osiosta video, miten sähköavusteinen pyörä kulki lehmälaitumella!

Kiitämme & moitimme
  • Maasto-ominaisuudet
  • Helppo käyttää
  • Voi ajaa, vaikka akku loppuu
  • Kallis hinta
Lue lisää