Ajoneuvot
Scania

Scania-Vabiksesta Scaniaan — Scania-kuorma-autot Suomessa 70 vuotta

Scanian maahantuontiyhtiö täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Samalla tulee kuluneeksi 60 vuotta Scania-Vabis 75 -mallin tulosta markkinoille. Tämä uusi auto loi pohjan Scanian suosion kasvulle Suomessa. Kymmenessä vuodessa Scania pääsi raskaiden kuorma-autojen luokassa eniten myydyksi merkiksi ja kolmen myydyimmän joukossa se on pysytellyt siitä alkaen.
Valmistaja
Scania LS111 tuli myyntiin vuonna 1974. Se korvasi aikaisemman 110-sarjan. Tekniset erot sarjojen välillä eivät kuitenkaan olleet suuria. Nokallinen ohjaamo oli tähän aikaan suosittu erityisesti maansiirtoautoissa ja sen lisäksi nokallinen ohjaamo valittiin usein muun muassa säiliöautoihin tai puutavaran ajoon. Scania 111 muodostui ajan oloon eräänlaiseksi legendaksi.

Liikemiehet Harald Zetterström, Sven Fazer ja Soini Holopainen perustivat helmikuussa 1949 Oy Scan- Auto Ab -nimisen yhtiön. Sen tarkoitukseksi merkittiin muun muassa autojen ja niiden osien maahantuonti.

Perustajista Harald Zetterströmillä oli jo pitkä työura kuorma-autokaupan parissa ja hän oli varsinaisesti se osapuoli, joka neuvotteli yhtiölle Scania-Vabiksen edustuksen. Soini Holopainen valittiin toimitusjohtajaksi.

Yhtiön alkuvuosina varsinaista autojen maahantuontia ei juurikaan pystytty harjoittamaan tuontisäännöstelyn takia. Pääasiallinen toiminta oli varaosien myyntiä suhteellisen harvalukuisille Scania-Vabis-käyttäjille, kuten kunnallisille liikennelaitoksille ja palolaitoksille. Varaosakaupan ohessa pyrittiin panostamaan erillismoottoreiden myyntiin. Scania-Vabis-dieselmoottoreita kaupattiin muun muassa erikoisajoneuvojen, vetureiden, laivojen ja varavoimalaitosten voimanlähteiksi.

Kuorma-autot olivat pieniä

Suomen kuorma-autokanta ja kuorma-automarkkinat olivat 1950- luvulla vielä hyvin kehittymättömät. Autot olivat kevyitä – 50-luvun lopussa vain alle prosentissa autoista kantavuutta oli 8 tonnia tai enemmän. Valtaosa-autoista oli kaksiakselisia. Harvalukuisista kolmiakselisista autoista iso osa oli sodan jälkeen liittoutuneiden ylijäämävarastosta hankittuja jokapyörävetoisia General Motorsin valmistamia sota-ajoneuvoja, joihin Suomessa oli asennettu umpiohjaamo ja maansiirtolava.

Pääosa uusista kuorma-autoista tuotiin 1950-luvulla Englannista. Tämä johtui pitkälti siitä, että Suomella oli ulkomaiden valuutoista käytettävissä etupäässä puntia, joita saatiin sanomalehtipaperin ja puutavaran myymisestä Englantiin.

Niinpä 1950-luvun loppupuolella ylivoimaisesti eniten myyty kuorma-automerkki oli Bedford. Sillä yksinään oli hallussa kolmanneksen osuus uusista täällä myydyistä autoista.

Mullistus 1960-luvulla

Markkinatilanne lähti muuttumaan heti vuosikymmenen vaihteessa ja markkinat mullistuivat melko täydellisesti 1960-luvun aikana. Tämä ajanjakso toi ruotsalaiset merkit Scania-Vabiksen ja Volvon tärkeimpien Suomessa myytyjen merkkien joukkoon. Myös kotimaisten kuorma-autojen osuus lähti samaan aikaan kasvuun.

Kuorma-autojen kauppa lähti toden teolla käyntiin 1960-luvun alussa. Asiaan vaikutti luonnollisesti Suomen talouden jatkuva ja voimakas kasvu ja siitä seurannut kaupan ja rakentamistoiminnan vilkastuminen. Scania-Vabiksen ja Scan-Auton kohdalla merkittävän käänteen aiheutti uuden Scania-Vabis-mallin tulo markkinoille 1959.

Scan-Auton liiketoiminnalle merkitsi 60-luvun alku kaikkiaan voimakasta kasvua. Tähän vaikutti äsken mainittu uusi ja onnistuneeksi osoittautunut mallisarja, mutta pari muutakin syytä asiaan oli. Yksi tärkeä tekijä oli yhtiöön nimetty uusi toimitusjohtaja Claes Rydman. Hän laajensi yhtiön toimintaa muun muassa ostamalla silloisen Saab-maahantuojan Oy Importer Ab:n.

Scania-Vabis L75 edusti tulevaisuutta

Scania-Vabiksen uusi 75-sarja oli noin kahdeksan vuoden kehitystyön tulos. Autoa pidettiin alusta alkaen onnistuneena. Tästä kertonee monen tässä mallissa käyttöön otetun rakenteen säilyminen melko muuttumattomana 1980-luvun alkuun saakka.

75-sarjassa oli uusi 10-litran moottori ja monia sellaisia ominaisuuksia, jotka eivät vielä tuohon aikaan olleet itsestään selvyyksiä kuorma- autoissa. Esimerkiksi ohjaamo etupelteineen oli kiinnitetty kumityynyjen avulla runkoon, mikä oli uutta koko Euroopassa. Raskaimpiin alustoihin tuli vakiovarusteeksi ohjaustehostaja, jota monilla merkeillä ei voinut saada rahallakaan.

Paineilmajarrut olivat myös tärkeä uudistus ja toi Scania-Vabikselle teknistä etumatkaa moniin kilpailijoihin nähden. Mallisarjalle tehtiin päivitys 1962 lopussa, jolloin tyyppitunnuksen viimeinen numero vaihtui numeroon 6 ja 10-litraiset moottorit korvattiin 11-litraisilla. Kaiken kaikkiaan Scania-Vabiksen mallisto vastasi hyvin Suomessa tuohon aikaan olleesen uusien kuorma-autojen tarvetta.

Kolmiakseliset alustat syrjäyttävät 4 X 2 -alustan

Sallitut kokonaispainot nousivat hitaasti mutta varmasti aina muutaman vuoden välein. Tähän kehitykseen sopi Scania-Vabiksen – ja vuodesta 1968 alkaen Scanian mallipolitiikka erinomaisen hyvin. Mallien uudistuminen mahdollisti jatkuvasti nimenomaan suurimpien akselipainojen sekä kokonaispainojen hyödyntämisen Suomessa. Samaan aikaan kasvaneet moottoritehot vastasivat auton painoa.

Tästä syystä merkin markkinaosuus kasvoi kuta kuinkin suoraviivaisesti koko 1960-luvun ajan. Vuosikymmenen lopussa tullut suuri malliuudistus mahdollisti osuuden kasvun edelleen seuraavalla vuosikymmenellä.

Tämä vuonna 1969 myyntiin tullut 100-sarja toi tullessaan monta uudistusta, joista tärkein oli varmaankin uusi 14-litraisen V8. Samalla Scania sai ensimmäisen kipattavan ohjaamon, joka syntyessään oli tilavimpia, mitä Euroopan markkinoilla oli saatavissa. 100-sarja säilyi tuotannossa vain pienin muutoksin 1980-luvun alkuun saakka.

Vuoden 1969 erikoisena piirteenä kuorma-autokaupassa nähtiin voimakas 6 X 2 -autojen rekisteröintien kasvu. Kolmiakselissa nostoteliautoissa ruotsalaiset ja kotimaiset valmistajat olivat vahvoilla, mikä näkyi selvästi rekisteröintitilastoissa. Scania onnistui hyötymään tästä kaikkein parhaiten ja sen sijoitus kolmiakselisten autojen rekisteröinneissä nousi ykköseksi.

Kolmiakselisten autojen myynnin kasvu jatkui vahvana koko 1970-luvun. Seuraavalla vuosikymmenellä 2-akseliset kuorma-autot olivat Suomessa jääneet lähes yksinomaan kevyempien kuljetustehtävien piiriin.

Kehitys muuttaa kuorma-autot

Scanialla merkittäviin malliuudistuksiin kuuluu ilman muuta niin sanotun ”kakkossarjan” tulo markkinoille 1981–82. Tässä sarjassa moottorit, osittain vaihteistot ja akselit säilyivät aluksi suurelta osin entisellään. Moottoritehot kasvoivat vuosikymmenen alkuvuosina. Intercooler-versiot tulivat 1982 ja DS8 korvattiin hieman suuremmilla 9-litraisilla moottoreilla.

Merkittävä muutos tapahtui ohjaamoissa. Nyt koko mallisto katettiin käytännössä kahdella ohjaamorakenteella – korkealla ja matalalla versiolla. Ohjaamossa ei ollut ulkonäön tai sisätilojen suhteen suurta eroa, oli kysymys sitten nokallisesta tai nokattomasta mallista.

Kuljettajan työympäristön osalta uusi ohjaamo ei ollut maata mullistava, kun sitä vertaa edellisen mallisarjan isoihin ohjaamoihin, mutta ero perinteiseen nokalliseen 111-sarjan ohjaamoon oli suuri.

Kakkossarja päivitettiin kolmossarjaksi 1980-luvun lopussa. Mitään merkittäviä muutoksia ei uusiin malleihin tehty, mutta monet käyttäjät luonnehtivat, että autoihin tehtyjen pienten parannusten jälkeen ei niissä enää voinut löytää juuri mitään parannettavaa.

Nykyaika alkaa

Seuraava malliuudistus merkitsi monella tapaa täysin uudenlaisen kuorma-auton ilmaantumista markkinoille. Uusi nelossarja suunniteltiin monilta osin kokonaan puhtaalta pöydältä.

Ohjaamon suunnittelu oli annettu italialaiselle muotoilutoimistolle ja sen työn tuloksena syntynyt entistä aerodynaamisempi ohjaamo ei enää edustanut ruotsalaista funktionaalista ja kulmikasta automuotoilua.

Nelossarjan peruslinjat jäivät elämään ja nämä piirteet on nähtävissä edelleen tämän päivän uusissa R-sarjan Scanioissa.

Yhdeksänkymmenluvun aikana kuorma-autojen koko jatkoi kasvuaan. Ensin oli vuorossa siirtyminen 4-akselisiin alustoihin lähes kaikissa niissä kuljetustehtävissä, missä aikaisemmin oli käytetty kolmiakselisia alustoja ja pian sen jälkeen tulivat 5-akseliset alustat raskaisiin maansiirtoautoihin.

Kysymys oli Suomessa ja Ruotsissa tapahtuneesta kansallisten painomääräyksien kehittymisestä kohti yhä suurempia kokonaispainoja. Tämä kehitys suosi myös Scaniaa ja merkin markkinaosuus säilyi hyvänä.

Päästömääräykset ovat johtaneet mullistukseen moottoripuolella. Scania on tukeutunut omaan moottorisuunnitteluun huolimatta siitä, että päästömääräysten kiristykset ovat nostaneet suunnittelukulut pilviin.

Muutaman viime vuoden aikana kehityskustannuksia on pyritty leikkaamaan jakamalla joidenkin komponenttien valmistuista MANnin kanssa.

Henkilöautojen kauppa tärkeässä osassa

Scan-Auto ei ollut pelkästään kuorma-autojen ja teollisuusmoottoreiden maahantuoja. Henkilöautoilla oli Scan-Auton liiketoiminnassa Oy Importer Ab:n ostamisesta lähtien erittäin merkittävä osa. Ajoittain henkilöautot ovat tuoneet pääosan liikevaihdosta.

Vuosien varrella henkilöautomerkkejä oli Scan-Autolla Saabin ohella monia muitakin: Lancia, Talbot, Seat, Daihatsu, jopa Porsche oli valikoimissa 1990-luvun alkupuoliskolla. Saab on kuitenkin ollut selvästi ylitse muiden.

Vuonna 1968 Scania ja Saab yhdistettiin Ruotsissa. Samana vuonna päätettiin myös perustaa Saabeja valmistava autotehdas Uuteenkaupunkiin ja Scan-Autosta tuli Saabin päämarkkinointikanava Suomessa.

Scan-Auton omistussuhteet muut- tuivat vuonna 1969, kun Uudenkaupungin autotehtaan omistajat Valmet Oy ja AB Saab-Scania ostivat yhdessä Scan-Auton koko osakekannan suhteessa 50/50. Suomessa valmistettujen Saabien myynti alkoi 1970.

Viidessä vuodessa merkki saavutti ykkössijan Suomessa ja jatkossa Saab oli yhtiön liikevaihdon tärkein yksittäinen tuote. Scan-Auto toimi Saabien maahantuojana ja pääedustajana kaikkiaan vuodesta 1963 aina 2000-luvulle asti.

2000-luvun mullistukset

Scan-Auton omistuspohja oli kokenut ison muutoksen jo 1990-luvun lopussa, kun Valmetin ja Rauma-Repolan fuusion seurauksena syntynyt Metso Oy myi sen haltuun tulleet Scan-Auton osakkeet Scania AB:lle, ja näin Suomen maahantuontiyrityksestä oli tullut Scania CV AB:n täysin omistama tytäryhtiö.

Saabin poistumisen jälkeen Scan- Auto jatkoi keskittyen Scanian valmistamiin tuotteisiin. Tästä syystä oli perusteltua muuttaa myös yrityksen nimeä. Yhtiön nimi muutettiin vuoden 2012 alusta muotoon Scania Suomi Oy.

Vuosituhannen alku merkitsi Suomen kuorma-automarkkinoihin vähintään yhtä suurta mullistusta kuin 1960-luku oli ollut. Suomalainen kuorma-autonvalmistus kuihtui nopeassa tahdissa ja siitä tuli tilastojen marginaalinen osuus. Yli 16 tonnisten autojen markkinat jakaantuivat hyvin selvästi kolmelle merkille: Scania, Volvo ja Mercedes-Benz.

Vuosikymmenten aikana Scania Suomi on kasvanut yhdeksi merkittävimmistä hyötyajoneuvojen maahantuojista Suomessa. Scanian valmistamien autojen osuus Suomen kuorma-autokannasta on kasvanut 1960-luvun alusta lähtien.

Vuonna 1974 myytiin 10 000:s uutena Suomeen tuotu Scania, 20 000:s auto luovutettiin 1980. Scan-Auton ja Scania Suomen kautta on nyt 70 vuoden tultua täyteen luovutettu yli 50 000 Scaniaa suomalaisille asiakkaille.

Kuvat: Jussi Laukkanen, Oy Scan-Auto Ab, valmistaja, grafiikka: Jukka-Pekka Lindbäck