Tämä selviää L&T Biowatin tekemästä kyselystä energiapuun korjuupalvelua käyttäneille metsänomistajille.
Kyselyn mukaan metsänomistajat kokevat metsäpalvelua tarjoavaa toimijaa valittaessa tärkeimmiksi kriteereiksi hyvän palvelun, laadukkaan korjuujäljen ja yksityiskohtaisten toiveiden huomioimisen. Energiapuuharvennuksesta saatavia tuloja metsänomistajat pitävät myös kohtalaisen merkittävänä.
Vielä kymmenkunta vuotta sitten metsänomistajat joutuivat maksamaan vastaavanlaiset nuoren metsän kunnostukset omasta pussistaan.
Energiapuuta korjataan nuorista, liian tiheiksi kasvaneista metsistä sekä sitä vanhemmista metsistä, joita harvennettaessa syntyy energiapuun lisäksi kuitupuuta paperiteollisuuden tarpeisiin.
Vuonna 2010 Suomessa korjattiin energiapuuta ns. kemera-kohteissa noin 2070 000 kuutiometriä (Tapio).  Energiapuun korjuu on lisääntynyt merkittävästi, sillä 2009 vastaava luku oli 1600 000 kuutiometriä. Todellinen luku on vielä suurempi, koska kaikkiin energiapuun korjuukohteet eivät olleet kemera-kelpoisia.
EU:n asettama tavoite bioenergian käytön lisäämiselle ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarkoittaa Suomessa energiapuun käytön kolminkertaistamista vuoteen 2020 mennessä.
Kyselyn mukaan metsänomistajat eivät koe tärkeäksi energiapuukorjuun kautta tapahtuvaa vaikutusmahdollisuuttaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
”Metsänomistajat tiedostavat omasta näkökulmastaan aivan oikein energiapuukorjuun tärkeimmän hyödyn, joka on liian tiheän nuoren metsän palauttaminen kasvukuntoon. Energiapuuharvennuksella saadaan vielä pelastettua metsänhoitoa vaille jäänyt metsä, jos tavoitteena on tuottava ja hyvälaatuinen tukkimetsä”, sanoo L&T Biowatin metsäpäällikkö Pekka Moilanen.
”Energiapuun käytön lisääminen pitää rahan Suomessa ja kasvattaa myös kotimaista työllisyyttä”, Moilanen jatkaa.
Kysely tehtiin puhelimitse 50 metsänomistajalle. Kyselyssä selvitettiin metsänomistajien kokemuksia, odotuksia ja mielipiteitä energiapuunkorjuusta ja metsäpalveluista. Vastaajat olivat tilanneet metsäpalvelun vuoden 2010 aikana.