”Positiivinen kehitys ilahduttaa meitä kovasti. Ilmastotyö Ruotsin maatiloilla on nousussa”, Maatalousviraston ilmastoyksikön päällikkö Christel Gustafsson sanoo.
Gustafssonin mukaan virastolla on edelleen hyvin rahaa biokaasuinvestointien tukemiseen.Tukea voidaan myöntää niin biokaasun tuotantoon kuin sen jalostamiseenkin. Sen määrä voi Etelä-Ruotsissa olla enintään 30 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, Pohjois-Ruotsissa 50 prosenttia.
Samalle yritykselle voidaan myöntää enintään 1,8 miljoonaa kruunua eli 200 000 euroa. Tuki kuuluu de minimis -kategoriaan, mikä tarkoittaa sitä, etteivät tilan saamat yhteenlasketut tuet voi ylittää tuota summaa kolmen vuoden jaksolla.
Biokaasuhankkeisiin voi hakea tukea myös Energiaviraston kautta. Niihin oli viime vuonna varattu noin 100 miljoonan kruunun määräraha. Tukihakemusten määrä ylitti sen 10-kertaisesti ja haku jouduttiin sulkemaan. Hakemusten käsittely on edelleen kesken.
Valtakunnanverkkoon syötetylle biokaasusähkölle ei ole takuuhintaa. Maatalousvirasto, Energiavirasto ja Ympäristövirasto ovat kuitenkin esittäneet biokaasusähkölle ylimääräistä 20 äyrin kilowattihintaa ”metaaninvähentämistukena”. Esitys on lausuntokierroksella.
Biokaasulla tuotetusta sähköstä voi kuitenkin saada lisätuloja sertifikaattijärjestelmän kautta. Myös turpeella tuotettu sähkö kuuluu sertifikaattijärjestelmän piiriin.
Verkko-operaattoreilla ja suurimmilla sähkönkäyttäjillä on velvoite ostaa vihreitä sertifikaatteja tietyn vuosikiintiöjärjestelmän mukaisesti. Tästä biosähkön tuottajat saavat lisätuloa.
Tänä vuonna sähkönmyyjien vuosikiintiö on 17,9 prosenttia eli se vastaa vihreän sähkön osuutta koko sähkönmyynnistä. 1 sertifikaatti vastaa 1 MWh sähköä. Sertifikaattien hinta määräytyy markkinoilla. Kiintiöjärjestelmä on voimassa vuoteen 2035 saakka.