Haja-asutusalueen kiinteistöjen jätevesien käsittely on oltava uuden asetuksen vaatimusten mukaisessa kunnossa reilun kolmen vuoden kuluttua.
Se edellyttää toimenpiteitä vielä yli 200.000 maaseudulla sijaitsevassa talossa ja lomapaikassa. ”Asetuksessa määritelty pitkä siirtymäkausi on tuonut hitautta toteutukseen”, tilaisuudessa puhunut ympäristöministeriön hajajätevesiasetuksen tilannetta selvittänyt ministeri Lauri Tarasti sanoi.
”On  hyvä että ympäristöministeri tuo asian lakimuutoksena eduskunnan käsittelyyn. Se mahdollistaa uuden poliittisen arvioinnin ja uskonkin asiasta käytävän syksyn mittaan vilkasta keskustelua. Tekemäni esityksen mukaan yli 68-vuotiaat voitaisiin vapauttaa lain velvoitteista, samoin sellaiset alueet joille tiedetään lähivuosina tulevan viemäriverkosto.”
”Taloudelliset syyt voisivat olla joissakin tapauksissa myös perusteena lykätä vaatimusten täytäntöönpanoa. Näillä toimenpiteillä ei ole suurtakaan merkitystä ympäristön tilaan, sillä lain vaatimuksia ei kumota vaan siirretään muutamalla vuodella eteenpäin. Järjettömät investoinnit ja kohtuuttomuudet voitaisiin kuitenkin poistaa.”
”Rakentamista voidaan tukea myös tarkistamalla avustusten ehtoja. Eri tukijärjestelmien, kuten vesihuoltoavustuksen ja kotitalousvähennyksen samanaikainen soveltaminen olisi hyväksyttävä. Asuntojen korjausavustusten korottaminen on myös tarpeen.”
”Vesiosuuskunnilla on merkittävä rooli asetuksen toteuttamisessa. Vuonna 2008 tehdyn selvityksen mukaan tuolloin oli vielä noin 90000 kiinteistöä liitettävissä viemäriverkostoon. Neuvontaa on myös tehostettava, osuuskunnilla voisi tässäkin olla luontevaa tehtäväkenttää.”
Vesiosuuskunnat kehittävät palvelukykyään yhdessä. Korian Pioneeripuistossa järjestetty tapahtuma oli ensimmäinen lajissaan. Sen järjestivät Kouvolan Vesiosuuskunnat ry yhdessä valtakunnallisen keskusjärjestön, Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:n  kanssa.
”Vuoropuhelu vesiasioita hallinnoivien viranomaisten kanssa on tavoitteissamme yhtä korkealla kuin osuuskuntien kesken tapahtuva vuorovaikutus. Tärkeisiin sidosryhmiin kuuluvat myös yritykset, joiden kanssa osuuskunnat tekevät käytännön työtä. Näytteilleasettajia oli nyt mukana noin 40, kertoi Kouvolan Vesiosuuskunnat ry:n puheenjohtaja Pertti Halsola.
”Talkootyöhön, yhdessä tekemiseen ja vastuun jakamiseen nojaava malli toimii hyvin vesi- ja viemärihankkeissa, joihin liittyy paljon ihmisten asenteista lähteviä erilaisia tarpeita ja näkökulmia.”
Suomessa toimii jo 1400 vesiosuuskuntaa, joiden verkostoissa arvioidaan olevan yli 100.000 taloutta. Maaseudulla on herännyt myös keskustelu osuuskuntien mahdollisuudesta osallistua nopeiden nettiyhteyksien rakentamiseen. ”Jotkut vesiosuuskunnat ovat jo toteuttaneet valokuituverkkoja vesi- ja viemäritöiden yhteydessä”, Halsola kertoi.
Vesiosuuskuntapäivässä puhunut ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka arveli niukan linjan jatkuvan valtion rahoituksessa. ”Uutena asiana saimme tämän vuoden lisäbudjetissa miljoonan euron lisämäärärahan kiinteistökohtaisen neuvonnan organisointiin. Ympäristöministeriön tulo- ja menoarviossa viime vuosien noin miljoonan euron ympäristönsuojeluraha on suunnattu pääosin yhteisviemäröintihankkeiden avustamiseen.”