Valtion Polttoainetoimiston nimilyhenne muuttui virallisesti Vapoksi vuoden 1963 alusta. Se vastasi edelleen valtion laitosten polttoainehankinnasta. Uutena tehtävänä oli valtion laitosten polttonesteiden varmuusvarastointi ja kriisiajan polttoainehuolto.
Suomen nopean teollistumisen takia 1960-luvulla sähkön tuotanto jäi kulutusta pienemmäksi. Vaje katettiin Puolasta edulliseen hintaan ostetulla kivihiilellä. Samaan aikaan puulämmitys korvattiin halvalla lämmitysöljyllä, josta yli 60 prosenttia tuotiin Neuvostoliitosta. Näin syntyi voimakas riippuvuus tuontienergiasta.
Vapon johto esitti 1960-luvun lopulla ratkaisuksi jyrsinturpeen tuottamista teollisessa mitassa, jolla turpeen energiakäyttöä olisi voitu lisätä ja samalla vähentää öljyriippuvuutta.
Energiapolitiikan vastuulliset pitivät kuitenkin ydinvoiman rakentamista, kivihiilen käytön lisäämistä, maakaasun tuontia ja tuontisähköä turvetta parempina öljyn korvaajina.
Käänne tapahtui seuraavan vuosikymmenen aikana, kun vuosina 1973–74 koettiin raakaöljyn hintakriisi. Jo pari vuotta aikaisemmin valtioneuvosto oli asettanut tavoitteeksi moninkertaistaa polttoturpeen tuotannon 10 miljoonaan kuutioon vuoteen 1980 mennessä. Määrätavoite kaksinkertaistettiin öljykriisin vuoksi.
Saman vuosikymmenen lopulla Vapon asiakaskunnan rakenne oli monipuolistunut. Se ei enää vastannut vain valtion laitosten energiahuollosta, vaan sillä oli asiakkainaan merkittäviä teollisuusyrityksiä ja kaupunkien energialaitoksia. Vaposta tuli osakeyhtiö vuonna 1984.
Tämän jälkeen toimintaa ryhdyttiin laajentamaan suuntaamalla kasvuturpeen tuotantoon, koska sillä oli kansainväliset markkinat. Maantieteellisen laajenemisen kasvusuunnaksi otettiin USA:n ja Malesian kasvuturvemarkkinat. Uusilla markkinoilla kuitenkin epäonnistuttiin, ja liiketoiminnoista luovuttiin 1990-luvun lopulla.
Laajentaminen ja laajentuminen aloitettiin uudelleen ja lähempää, eli Ruotsista ja Virosta, millä tiellä edelleen ollaan. Sittemmin Vapo on edennyt Itämeren kasvuturve- ja bioenergiamarkkinoilla yrityskaupoin etabloitumalla Latviaan ja Puolaan.
Se on lisännyt pellettien tuotantokapasiteettia ostamalla pellettitehtaita Ruotsista ja Tanskasta.
Vapo Oy:n värikkäät vaiheet tulevat parhaiten esiin Esa Ruuskasen kirjoittamasta 70-vuotisjuhlajulkaisusta Suosta voimaa ja lämpöä. Vapon merkkipäivää vietetään 26.1. Tuolloin, päivälleen 70 vuotta sitten perustettiin sen edeltäjä, Rautatiehallituksen puutavaratoimisto.