”Laskemme biokaasulaitosten taloudelliset vaikutukset sekä alueen maatilojen että alue- ja kansantalouden näkökulmasta. Arvioimme myös nurmibiokaasuliiketoiminnan kestävyyttä ja toteutuksen reunaehtoja”, kertoo hankkeesta vastaava vanhempi tutkija Teija Paavola MTT:stä.
Suomen tavoitteena on tuottaa 38 prosenttia energiasta ja 10 prosenttia liikenteen polttoaineista uusiutuvista raaka-aineista vuoteen 2020 mennessä.
”Juuri kotimaisen nurmibiomassan energiapotentiaali biokaasun tuotannossa on huomattava. 20 prosentin liikennepolttoainetavoitteeseen pääsemiseen tarvittaisiin noin 6 prosenttia Suomen maatalousmaasta”, Paavola arvioi.
Tutkijat visioivat, että biokaasulaitos voi luoda ympäristöönsä paikallisesti hyvin toimivat nurmirehumarkkinat, jossa parhaat rehut menevät eläinten ruuaksi ja heikompilaatuiset käytetään biokaasulaitoksen ruokintaan.
Hanke tutkii myös biokaasulaitoksien vaikutukset ympäristöön. On todennäköistä, että nurmentuotannon laajentaminen vähentäisi yksipuolisen viljan viljelyn haittoja.
Biokaasuprosessissa syntyy merkittäviä määriä ravinteikasta käsittelyjäännöstä, josta voidaan valmistaa lannoitetta ja samalla vähentää riippuvuutta väkilannoitteista.
Paavola arvelee, että erityisesti nurmipalkokasvien varastoima typpi siirtyisi alueen peltojen lannoitukseen. - Todennäköisesti lisääntyvät satotasot kompensoisivat vilja-alan pienentymistä, kun peltojen kasvukunto ja ravinnetasot kohenisivat.
Bionurmi-hanke on saanut Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta 350 000 euron rahoituksen. Vuoteen 2013 saakka kestävästä tutkimuksesta kertyvä tieto viedään alueen päättäjille, maatalousyrittäjille ja biokaasualan toimijoille infotilaisuuksissa, nettijulkaisuissa ja oppaissa.