Julkilausuma on osoitettu hallituksen avainministereille: pääministeri Matti Vanhaselle, elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle, valtionvarainministeri Jyrki Kataiselle ja maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle.  
Järjestöjen mukaan bioenergian käytön lisäämiseksi tarvitaan pikaisesti päätöksiä uusista, kustannustehokkaista edistämisratkaisuista.
Niitä tarvitaan erityisesti nuorten metsien energiapuukäytön lisäämiseen, liikenteen biopolttoaineiden valmistuksen edistämiseen ja kiinteistöjen biolämmityksen vauhdittamiseen.
Nuoren metsän energiapuun korjuun tukea tulee laajentaa. Se edellyttää, että mahdollistetaan hieman järeämpirunkoisten kohteiden tukeminen ja nostetaan tukisumma vähintään 100 miljoonaan euroon.
Tällä tukisummalla voidaan korjata 10 miljoonaa kuutiometriä energiapuuta, joka on noin puolet Suomen uusiutuvan energian lisäystavoitteesta.
Korjuutuen laajentaminen alentaa hieman korjuukustannuksia nuorissa metsissä ja tehostaa siten nuoren metsän puun markkinoille saattamista. Näin toimien Suomi saavuttaa kustannustehokkaasti uusiutuvien velvoitteensa.
Vuonna 2010 tehdään useita päätöksiä sekä biodieselin että myös muiden liikenteen biopolttoaineiden tuotannon käynnistämisestä. Valtiovallan tulee varata riittävästi demonstraatiotukea hankkeisiin ja lisäksi verohelpotuksin varmistaa, että ensimmäiset korkean teknologia- ja markkinariskin sisältävät investoinnit toteutetaan Suomeen.
Biojalostamoiden lopputuotteiden verokohtelu tulee muuttaa kannustavaksi. Uutta energianpuun kysyntää syntyisi 3 - 5 miljoonaa kuutiometriä (6 – 10 TWh).
Puolet Suomen rakennuksista on erillislämmitettyjä, joista öljylämmitteisiä on yhä 240000. Noin 80000 kiinteistössä on parhaillaan öljykattilan vaihtotarve.
Kun kiinteistösektorilla korvataan 5 TWh vuodessa öljyä,  tuontitarpeesta kertyvä 200 miljoonan euron vuotuinen öljylasku siirtyy kokonaan kotimaan markkinoille. Se mahdollistaa 80 miljoonan euron uusiutuvan energian laiteinvestoinnit eri puolille Suomea. Ne luovat 1500 - 2000 henkilötyövuotta eri puolille Suomea. Samalla aktivoidaan merkittävästi kotimaista yritystoimintaa ja lisätään verokertymää.
Siirtymistä öljylämmityksestä uusiutuvan energian käyttöön tulisi kannustaa. Nykyinen laajennettu kotitalousvähennys on hyvä, mutta se ei kannusta pääomavaltaiseen laiteinvestointiin.
Laitteiston hankintapääoman osittaisellakin verovähennysoikeudella edistettäisiin uusiutuvan energian käyttöönottoa uustuotannossa ja saneerauskohteissa. Tuen piiriin kuuluisivat mm. pellettitakat ja kattilat, hake- ja pilkekattilat, lämpöpumput ja aurinkokennot, bioaluelämpöön liittymiset ja näiden yhdistelmät.
Bioenergian käytön lisäämisellä on laajat myönteiset vaikutukset. Laitosrakentamisvaiheiden lisäksi saadaan vähintään 7 000 pysyvää lisätyöpaikkaa energiantuotantoon ja polttoainehuoltoon.
Lisäksi välillisiä tulee varmasti saman verran lisää teollisuuteen ja yrityssektorille.
Bioenergia nopeuttaa Suomen talouskehitystä ja vahvistaa aluetalouksia. Energiaomavaraisuus nousee, työllisyys vahvistuu koko maassa ja myös välillisesti energiateknologiateollisuuden piirissä sekä siirretään nykyään ulkomaille meneviä polttoainerahoja hyödynnettäväksi kotimaan markkinoille.