Peltojen valmistaminen viljelyyn on hyvä aloittaa jo tänä syksynä. Ruokohelpi menestyy parhaiten eloperäisessä maassa, avaralla, hyvin tuulettuvalla lohkolla.
Ennen viljelyn aloittamista on juolavehnä hoidettava pois kylvölohkolta glyfosaatilla. Pellon tulee olla hyvin ojitettu ja pinnan tasainen. Urainen ja kivinen pinta tietää korjuutappioita ja mahdollisia konerikkoja.
Suomessa on elintarviike- ja rehuntuotannolta liikenevää peltoa 0,5 miljoonaa hehtaaria. Kansallisena tavoitteena (MMM) on tuottaa ruokohelpeä 100000 hehtaarilla. 
Ruokohelven viljely on ilmastollisesti edullinen ratkaisu. Se sitoo kasvihuonekaasuja ja viilentää siten ilmastoa. Monivuotisena kasvina ruokohelven vaikutukset maaperälle ja vesistöille ovat suotuisat. Helven vahva juuristo parantaa maan rakennetta.
Sen lannoitustarve on maltillinen ja se kierrättää ravinteita. Viljelyssä tarvitaan vähemmän torjunta-aineita, öljyä ja polttoainetta kuin muiden kasvien viljelyssä.
Helpeä tulisikin hyödyntää etenkin rantapeltojen suojakasvina, jolla estettäisiin ravinteiden huuhtoutuminen vesistöön. 
Ruokohelven käyttö voimalaitospolttoaineena on kasvussa. 
Ruokohelven viljelyn tuotantokustannukset ovat viljoja alhaisemmat ja työmäärä vähäinen verrattuna viljanviljelyyn.
Ruokohelpi ja rehuohra antavat samansuuruisen kassavirran (400-500 €/ha), jolloin tuotoista on vähennetty ainoastaan muuttuvat kustannukset.  
Kun huomioidaan kaikki kustannukset (työ-, kone-, rakennus-, yleis- ja pellon kustannukset), on ruokohelpi rehuohraa kannattavampi vaihtoehto.