Laitosten lukumäärän vuosikasvu oli tähän mennessä suurin lämpöyrittämisen historiassa. Lämpöyrittäminen oli yleisintä Länsi-Suomessa, jossa sijaitsi kaksi laitosta viidestä.
Laitosten lukumäärä lisääntyi edellisestä vuodesta 51:llä eli 14 prosenttia.
Lämpöyrittäjien hoitamien laitosten yhteenlaskettu kiinteän polttoaineen kattilateho kasvoi 17 prosenttia vajaaseen 230 megawattiin. Keskimääräinen kattilateho oli noin 0,5 megawattia. Aluelämpölaitosten osuus laitoksista oli 28 prosenttia. Muut olivat kiinteistölämpökeskuksia, joista vajaa puolet koulukiinteistöjä ja neljäsosa yksityisiä kiinteistöjä.
Osakeyhtiöiden tai osuuskuntien hoitamia lämpölaitoksia oli 217. Yksittäiset yrittäjät tai useamman yrittäjän muodostamat yrittäjärenkaat vastasivat 200 laitoksen lämmöntuotannosta.
Viime vuosina sekä osakeyhtiöiden että osuuskuntien hoidossa olevien laitosten osuus on noussut ja yrittäjärenkaiden hoitamien laitosten osuus vastaavasti laskenut.
Lämpöyrittäjät käyttivät vuonna 2008 metsähaketta noin 840000 irtokuutiometriä. Metsähakkeen käyttömäärä kasvoi edellisestä vuodesta 15 prosenttia.
Lämpöyrittäjien osuus lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeen kokonaismäärästä oli 8,3 prosenttia.
Lisäksi lämpöyrittäjät käyttivät muita puupolttoaineita yhteensä noin 80000 irtokuutiometriä sekä polttoturvetta arviolta vajaat 40000 irtokuutiometriä.
Kunnat olivat edelleen lämpöyrittäjien tärkein asiakasryhmä. Yksityisten asiakkaiden määrä lisääntyi kuitenkin edelleen. Yksityisiä kiinteistöjä lämmitti jo viidesosa laitoksista. Lämpölaitosinvestoinnin tai pääosan siitä teki lämpöyrittäjä jo kahdessa kolmesta uudesta laitoksesta.
Yrittäjän tehdessä valintaa laitostekniikasta pitäisi pystyä varautumaan alalla tapahtuviin muutoksiin seuraavan 10 tai 15 vuoden aikana.
Todennäköisiä muutoksia ovat ainakin varalla käytettävän öljyn ja biopolttoaineiden laitoshinnan nousu sekä sähkön kallistuminen.