Koneviesti -> Kuvalliselle sivustolle
Energiatukia uuden teknologian investoinnille
26.6.2009
Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt energiatukea kahdelle Kuhmossa ja yhdelle Jyväskylässä toteutettavalle uuden teknologian energia-investoinnille. Tukien yhteissumma on noin 2,6 miljoonaa euroa.
Kuhmo Oy:n ja Kuhmon Lämpö Oy:n yhteisessä hankekokonaisuudessa Kuhmon Lämpö Oy:n voimalaitokseen rakennetaan savukaasujen lämmön talteenottolaitteisto. Sen kokonaisinvestointi on 1,9 miljoonaa euroa.
Koska tämäntyyppistä laitteistoa sovelletaan ensimmäisiä kertoja Suomessa, se katsotaan uuden teknologian hankkeeksi, joka on tältä osin oikeutettu energiatukeen, vaikka itse voimalaitos kuuluukin päästökaupan piiriin.
Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämä energiatuki kattaa Kuhmon Lämpö Oy:n lämmön talteenottolaitteiston kokonaisinvestoinnista 30 prosenttia eli 0,57 miljoonaa euroa.
Kuhmo Oy käyttää LTO-laitteiston lämmön rakennuttamassaan, uutta teknologiaa soveltavassa sivutuotekuivurissa purun, kuoren ja metsähakkeen kuivaukseen.
Kuivurin investointikulut ovat 4,7 miljoonaa euroa. Energiatuki kattaa niistä 30 prosenttia eli 1,41 miljoonaa euroa.
Kuhmon Lämpö Oy voi hankkeen ansiosta vähentää merkittävästi öljyn käyttöään, 4500 MWh vuodessa ja lisätä samalla sähköntuotantoaan.
Investointi vähentää voimalaitoksen hiilidioksidipäästöjä noin 90 prosenttia nykyisestä eli noin 1200 tonnia vuodessa. Ilmastovaikutusten lisäksi yhteishanke parantaa alueen työllisyyttä erityisesti rakennusaikana.
Kuhmo Oy myy sivutuotteensa energiakäyttöön, ja kuivauksen ansiosta yhtiön myymän energiaraaka-aineen laatu paranee.
Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt 600 000 euroa energiatukea Jyväskylän Voima Oy:n tulevan Keljonlahden voimalaitoksen savukaasujen lämmön talteenottolaitokselle.
LTO-laitoksen kokonaisinvestointi on 2,4 miljoonaa euroa. Uudelle teknologialle myönnetty tuki kattaa 25 prosenttia kustannuksista. Savukaasujen lämmön talteenottoteknologiaa sovelletaan nyt ensimmäisiä kertoja Suomessa enimmäkseen turvetta ja biomassaa polttoaineenaan käyttävässä suuressa voimalaitoksessa.
Investointi parantaa rakennettavan voimalaitoksen hyötysuhdetta kahdella prosenttiyksiköllä.
Tämä puolestaan vähentää voimalaitoksen hiilidioksidipäästöjä vuosittain noin 16 000 tonnia. Myös laitoksen rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja hiukkaspäästöt vähenevät.
Koska tämäntyyppistä laitteistoa sovelletaan ensimmäisiä kertoja Suomessa, se katsotaan uuden teknologian hankkeeksi, joka on tältä osin oikeutettu energiatukeen, vaikka itse voimalaitos kuuluukin päästökaupan piiriin.
Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämä energiatuki kattaa Kuhmon Lämpö Oy:n lämmön talteenottolaitteiston kokonaisinvestoinnista 30 prosenttia eli 0,57 miljoonaa euroa.
Kuhmo Oy käyttää LTO-laitteiston lämmön rakennuttamassaan, uutta teknologiaa soveltavassa sivutuotekuivurissa purun, kuoren ja metsähakkeen kuivaukseen.
Kuivurin investointikulut ovat 4,7 miljoonaa euroa. Energiatuki kattaa niistä 30 prosenttia eli 1,41 miljoonaa euroa.
Kuhmon Lämpö Oy voi hankkeen ansiosta vähentää merkittävästi öljyn käyttöään, 4500 MWh vuodessa ja lisätä samalla sähköntuotantoaan.
Investointi vähentää voimalaitoksen hiilidioksidipäästöjä noin 90 prosenttia nykyisestä eli noin 1200 tonnia vuodessa. Ilmastovaikutusten lisäksi yhteishanke parantaa alueen työllisyyttä erityisesti rakennusaikana.
Kuhmo Oy myy sivutuotteensa energiakäyttöön, ja kuivauksen ansiosta yhtiön myymän energiaraaka-aineen laatu paranee.
Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt 600 000 euroa energiatukea Jyväskylän Voima Oy:n tulevan Keljonlahden voimalaitoksen savukaasujen lämmön talteenottolaitokselle.
LTO-laitoksen kokonaisinvestointi on 2,4 miljoonaa euroa. Uudelle teknologialle myönnetty tuki kattaa 25 prosenttia kustannuksista. Savukaasujen lämmön talteenottoteknologiaa sovelletaan nyt ensimmäisiä kertoja Suomessa enimmäkseen turvetta ja biomassaa polttoaineenaan käyttävässä suuressa voimalaitoksessa.
Investointi parantaa rakennettavan voimalaitoksen hyötysuhdetta kahdella prosenttiyksiköllä.
Tämä puolestaan vähentää voimalaitoksen hiilidioksidipäästöjä vuosittain noin 16 000 tonnia. Myös laitoksen rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja hiukkaspäästöt vähenevät.