Tutkimus on osa Kasvun eväät -tutkimus- ja kehittämisohjelmaa (www.tts.fi/kasvunevaat). Ohjelman päärahoittaja on Metsämiesten Säätiö.
Kyselyn mukaan harvat lämpöyrittäjistä pitivät yksittäisiä pientaloja mahdollisina lämpöyrittäjätoiminnan kohteina. Sen sijaan jo useamman pientalon ryhmä eli kohteet, joilla on lämmityskapasiteettia riittävästi olivat selvästi kiinnostavampia kohteita. Tällaisia ovat pientaloalueet, rivitalot tai rivitaloalueet sekä kerrostalot.
Suomessa oli vuoden 2006 lopussa noin 200 lämpöyrittäjää, joiden hoidossa oli lähes 340 toimivaa lämpölaitosta. Lämpöyrittäjyys on yleisintä Länsi-Suomessa, jossa sijaitsee yli 40 prosenttia laitoksista.
Lämpölaitoksista aluelämpölaitosten osuus oli 28 prosenttia. Muut olivat kiinteistölämpökeskuksia, joista yli puolet lämmitti koulukiinteistöjä ja neljäsosa yksityisiä kiinteistöjä. Lämpöyrittäjät käyttivät vuonna 2006 metsähaketta 580 000 irtokuutiometriä.
Usein lämpöyrittäjä tarjoaa lämmön kokonaistoimitusta, joka sisältää myös laitosinvestoinnin. Yhä useammin lämpöyrittämisestä on tulossa yrittäjän päätoimiala, jota esimerkiksi ulkopuolisille tehty haketus tai muu urakointi tukee.
Kunnat ovat edelleen lämpöyrittäjien tärkein asiakasryhmä, mutta yksityisten asiakkaiden määrä lisääntyy jatkuvasti. Lämpölaitosinvestoinnin tekee myös yhä useammin lämpöyrittäjä.