Pertti Jalonen

Agrimarketin viljakaupan johtaja Tarmo Kajanderin mukaan viljan hintataso saattaa syksyllä 2009 olla 10–15 prosenttia nykyistä korkeammalla. ”Joka tapauksessa myyjän markkinat ovat vaihtuneet ostajan markkinoihin”,  hän sanoi Antti-kuivuripäivässä Kuusjoella.”
Puinnit eteläisellä pallonpuoliskolla ovat vasta alkaneet. Vehnänpuinti loppuu helmikuussa. Australian sademäärät ovat olleet aika normaalit ja siellä odotetaan noin 19,9 miljoonan kilon vehnäsatoa. Pohjoisen pallonpuoliskon satoarvioita päästään tekemään vasta, kun nähdään, miten syysviljat ovat talvehtineet.
”Tällä satokaudella International Grains Councilin ennusteen mukaan vehnäsatoon tuli 12 prosentin, ohrasatoon 15 prosentin kasvu. Erityisesti Saksassa kasvu on ollut valtavaa, sillä syysvehnän hehtaarisadot ovat olleet jopa 13–15 tonnia.
Itämeren alueella, kuten Baltian maissa viljan laatutaso jäi huonoksi. Myös Ruotsiin joudutaan tuomaan viljaa. Hyvälaatuisesta myllyvehnästä saa selvästi parempaa hintaa. Esimerkiksi Britanniassa siitä maksetaan noin 60 punnan lisähinta tonnilta.
Venäjällä on merkittävä ohraylijäämä ja siellä korjattiin laadullisesti hyvä sato. Rehuohran hintataso onkin jäänyt huonoimmillaan alle 100 e/t.
Kajanderin mukaan vilja-ala tulee tällä satokaudella pienemään kesannoinnin kasvaessa. Siten myös tarjonta pienenee. Hintatason romahdettua myös nopeita voittoja saalistavat pelurit ovat myyneet futuurinsa ja siirtyneet toisille markkinoille.

Ensimmäiset tukipäätökset maaliskuussa

Maatalouden investointituista puhunut Veli Arpalahti Varsinais-Suomen TE-keskuksesta rohkaisi viljelijöitä investoimaan tuotantoonsa, koska työn ja tarvikkeiden hinnat ovat tulleet alas sekä toimitusajat lyhentyneet.
”Ensimmäinen hakukierros päättyy 9.1.2009 ja tukipäätökset tehdään 31.3.2009 mennessä, mikä tarkoittaa sitä, että rakentamaan päästään ensi kesänä.”
Arpalahti korosti tukihakuun tulleita muutoksia. ”Hankintoja tai rakentamista ei saa aloittaa ennen tukipäätöstä. Aloittaminen merkitsee esimerkiksi rakennettaessa urakkasopimuksen allekirjoittamista tai louhintatöiden aloittamista, konehankinnoissa tilaus- tai kauppasopimuksen allekirjoitusta.”
Rakennusinvestointiin ei myönnetä tukea, jos tuen määrä jää enintään 5000 euroon. Muissa kohteissa alaraja on 2000. Jos investoinnin hyväksyttävä kokonaiskustannus on alle 7000 euroa, korkotukea ei myönnetä. Tukea myönnetään myös salaojitukseen: uudisojituksen enimmäiskustannus on 2,80 e/salaojametri, täydennysojituksessa 2,50 euroa.
Haettaessa tukea esimerkiksi kuivuri-investoinnille hakemukseen on liitettävä rakennuspiirustukset, kustannusarvio ja rakennuslupa.
Kuivuri-investoinnin tuki A- ja B-alueella on 20 prosenttia, muualla 10. Siihen saa viiden prosentin korotuksen, jos voi kirjallisen sopimuksen perusteella osoittaa, että vähintään neljännes sen kapasiteetista on muun kuin hakijan hallinnassa olevan maatilan käytössä. Samat prosentit pätevät varastosiilojen hankintaan.
Avustus maksetaan ja lainan nostolupa myönnetään toteutuneiden kustannusten perusteella, jolloin maksatushakemukseen on liitettävä kustannuksista koontilistat. Parhaiten se onnistuu projektikirjanpidon avulla.
Sadonkorjuukoneiden yhteishankintoihin on tarjolla korkotukilainaa.
Maatilan lämpökeskuksiin voi hakea 15 prosentin investointiavustusta, mikäli käytetään uusiutuvaa energiaa ja lämpö käytetään tuotantorakennuksiin. Yksityistalouden osuutta ei tueta.
Tuen saamisen edellytyksinä hakijalta vaaditaan vähintään 17000 euron yrittäjätuloa, jonka tarkasteluajankohta on viides kalenterivuosi tuen myöntämisestä.
”Tässä kannattaa huomata, että maatalouden tuotoista vähennettävät poistot perustuvat käypiin hintoihin. Koneiden vähimmäispoistot ovat 12, rakennusten 5 ja salaojien 3 prosenttia. Voikin tulla yllätyksiä täyttää 17000 euron yrittäjätulorajaa.”