Polttoainekustannukset ovat nousseet viime vuodesta 60 prosenttia, lannoitteiden 130. ”Heinäkilon hintaa pitäisi nostaa ainakin 20 prosentilla. Yksin lannoitehintojen nousun vaikutus on 3 senttiä kilolle."
"Tiedän joidenkin nostaneen hinnan jopa 38 senttiin, mutta omaa päätöstäni en ole vielä tehnyt, toistaiseksi hinta on ollut 25 senttiä. Meikäläinen ei voi lähettää tiedotetta hinnankorotuksesta, vaan se on voitava kertoa suoraan asiakkaalle”, Juha Sivo muistutti.
Sivon tilalla on viljelty heinää myyntiin vuodesta 1994. Konehallin ja latokuivurin yhdistelmä valmistui vuonna 1997. ”Nythän tämä on käynyt auttamatta pieneksi, tilaa on vain 110 pyöröpaalille eli neljän hehtaarin sadolle. Jos koko sadon kuivaisi, niin tällaisia halleja pitäisi olla useita.”
Syyssato korjataan pääsääntöisesti säilöheinäksi. Sivo haluaisi lisätä kuivan heinän osuutta muovin hinnankorotusten vuoksi. Hänellä on ollut myös harmeja muovin laatuheitoista.
”Kuivaa heinää kysytään aina, mutta toisaalta säilöheinänkin menekki on lisääntynyt erilaisten heinäallergioiden takia – niitä kuuluu nykyisin olevan hevosillakin.”
Mutta kyllä heinän koneellinen kuivauskin maksaa. ”Kuivurissa on neljä 7,5 kW:n puhallinta, ja jos lisälämpöä tarvitaan, niiden eteen pannaan neljä 55 kW:n kuumailmapuhallinta, jotka kuluttavat öljyä 5,5 litraa tunnissa. Alkuun lisälämpö otettiin dieselistä, mutta moottorit eivät kestäneet. Nyt tarvitaan sähköä ja öljyä.”

Poutaa odotellaan

”Täällä oli ensin kuukausi poutaa ja nyt on satanut joka päivä viimeisen kolmen viikon aikana. Sääennusteen mukaan loppuviikosta piti olla poutaa, ja kävin eilen aamuyöllä ja aamupäivän aikana niittämässä 25 hehtaaria luokoa.”
”Uusimman ennusteen mukaan poutaa olisi vain torstaina. Toivottavasti ne saa silloin säilöheinäksi kiedottua. Liiat sokerit niistä ainakin lähtee.”
Kuivuuden osin ruskettama kasvusto toipui sateista, pahimminkin kärsineet paikat olivat kasvaneet 30 senttiä. Tilan karkeat hieta- ja hiesumaat ovat poudanarkoja.
”On vaan pidettävä pää kylmänä. Jos ensimmäinen sato jää sateen takia korjaamatta, pitää uskoa seuraavaan. Mikä on nurin kaadettu, sitä ei enää pystyyn saa”, Juha Sivo sanaili.
Sivo sanoi seuraavansa kolmen eri lähteen paikkakuntakohtaisia säätietoja ja tekevänsä päätökset niiden perusteella.
Tilan heinäkonekanta on ajanmukainen. ”Pieniäkin lohkoja varten on oltava isot koneet, jotta korjuu sujuisi. Luotettavimmaksi koneeksi on osoittautunut 8,5-metrinen karhotin. Muissa on ollut jos jonkinlaisia häiriöitä.”
Viimeisin hankinta on 11 vuoden ikäinen suurkanttipaalain, josta ei vielä ole kokemuksia. ”Se on ikään kuin vakuutukseksi hankittu, jos urakoitsijan kone pettää.”

Lisäsäästöjä haettava

Koneagrologi Markku Lappi ProAgria Hämeestä pohdiskeli kustannussäästöjen mahdollisuuksia. ”Koska kustannuksia on vaikea siirtää hintoihin, on mietittävä, miten toimintoja voisi tehostaa ja mistä saada lisäsäästöjä.”
”Ruotsissa on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi traktoreiden taloudellisen ajotavan oppimisesta, jossa polttoaineenkulutusta ja siten kustannuksia on pystytty säästämään todella merkittävästi.”
”Maatiloille on tulossa energiakatselmusohjelma, jonka tarkoituksena on paikantaa suurimmat energiankulutuskohdat ja miettiä keinot niiden pienentämiseksi. Monien viljatilojen suurin kuluerä on kuivaus. Niitä kustannuksia pitäisi voida pienentää. Ohjelmaa esitellään tulevassa Farmari-näyttelyssä Lahdessa.”