Koneviesti -> Kuvalliselle sivustolle
Alanavigaatio
Sisältö
Turhat hälytykset ja syöttöhäiriöt vaivaavat lämpölaitoksia
23.1.2008
Hakelämmityslaitteiden käyntihäiriöt ovat edelleen yleisiä. Ei ole yllätys, että varastokuljettimet ja syöttölaitteet ovat niiden lähteitä. ”Turhien” hälytysten yleisyys on sen sijaan yllättävä tieto.
Nämä tiedot ovat peräisin Koneviestin ja Motiva Oy:n lämpöyrittäjille suuntaamassa nettikyselyssä. Sen tulokset esiteltiin Siilinjärven lämpöyrittäjätapaamisessa.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 47 lämpöyrittäjää. Heistä puolella on hoidossaan yksi lämpölaitos, viidenneksellä on kaksi, toisella viidenneksellä peräti neljä ja joka kymmenennellä kolme. Suomessa on kaikkiaan noin 400 lämpöyrittäjän hoitamaa lämpölaitosta.
Laitoksen keskimääräinen asennusteho on 500 kW, pienimmän 80 kW, suurimpien yhteisteho 4,4 MW. Ne tuottavat 150 - 14000 MWh lämpöenergiaa.
Kattiloiden valtamerkki on Arimax/Thermia, seuraavia ovat Laka ja Veto/Ala-Talkkari. Varastokuljettimien, palopään ja ohjausautomaation toimittajana on useimmiten Tulostekniikka Oy. Toisena on uusi tulokas Biofire Oy.
Laitoskohtaisena pääpolttoaineena on hake (250 - 23000 i-m³), palaturvetta käytetään 450 - 1200 kuutiota. Kevytöljyä kuluu enimmillään 18000 litraa, raskasöljyä 75000 kiloa vuodessa.
Noin 71 prosenttia vastaajista ilmoittaa tuottavansa lämpöä ympärivuoden. Muilla kesäseisokin pituus vaihtelee 1:stä 4,5 kuukauteen.
Lämmitystyöhön käytettävä työaika vaihtelee niin, että noin 75 prosentilla se on 5:stä 15 tuntia, vajaalla 14 prosentilla 15:stä 20 ja noin 9 prosentilla yli 40 tuntia. Tähän ryhmään kuuluvat päätoimiset lämpöyrittäjät, joilla on useampi laitos hoidossaan.
Vastaajien mukaan laitokset kyllä tuottavat vaaditun tehon pääpolttoaineella (87 %), mutta niiden hyötysuhteesta ei ole kattavaa tietoa: vain yhdeksän vastaajaa kertoi hyötysuhteen mitatun. Mitatut arvot tosin olivat korkeita, keskimäärin 87 prosenttia.
Kpa-laitokset ovat edelleen varsin häiriöalttiita: muutaman tunnin seisokkeja aiheuttavat useimmiten syöttölaitteet (78 %), syöttökuljettimen valosilmä tai muu pintavahti (74 %), varastokuljettimet (71 %), tuhkaruuvi (49 %) ja ohjauskeskuksen elektroniikka (41 %). Ohjelmiston aiheuttamat käyntikatkokset eivät ole kovin tavallisia (28 %).
Valtaosa ongelmista on ratkaistavissa omatoimisesti (89 %). Vain kolmessa tapauksessa laite on saatu uudelleen toimimaan vasta laitetoimittajan edustajan avulla.
Eniten käyttäjiä harmittavat niin sanotut turhat hälytykset (61 %). Todennäköisesti ne voitaisiin poistaa etäohjauksen tai -käytön avulla (matkapuhelin).
Laitetoimittajan tarjoama käyttökoulutus saa arvosana 3,1 viisiportaisella asteikolla, häiriöiden korjaaminen niin ikään 3,1. Heikoimmaksi arvioidaan jälkimarkkinointi, 2,8.
Kirjallisten käyttöohjeiden laadun ja toiminnallisuuden arvosana oli 2,5, kytkentäkaavioiden 2,9, ohjausjärjestelmän automatiikan 3,6, savukaasunpuhdistimen 3,1, happisäädön 3,2.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 47 lämpöyrittäjää. Heistä puolella on hoidossaan yksi lämpölaitos, viidenneksellä on kaksi, toisella viidenneksellä peräti neljä ja joka kymmenennellä kolme. Suomessa on kaikkiaan noin 400 lämpöyrittäjän hoitamaa lämpölaitosta.
Laitoksen keskimääräinen asennusteho on 500 kW, pienimmän 80 kW, suurimpien yhteisteho 4,4 MW. Ne tuottavat 150 - 14000 MWh lämpöenergiaa.
Kattiloiden valtamerkki on Arimax/Thermia, seuraavia ovat Laka ja Veto/Ala-Talkkari. Varastokuljettimien, palopään ja ohjausautomaation toimittajana on useimmiten Tulostekniikka Oy. Toisena on uusi tulokas Biofire Oy.
Laitoskohtaisena pääpolttoaineena on hake (250 - 23000 i-m³), palaturvetta käytetään 450 - 1200 kuutiota. Kevytöljyä kuluu enimmillään 18000 litraa, raskasöljyä 75000 kiloa vuodessa.
Noin 71 prosenttia vastaajista ilmoittaa tuottavansa lämpöä ympärivuoden. Muilla kesäseisokin pituus vaihtelee 1:stä 4,5 kuukauteen.
Lämmitystyöhön käytettävä työaika vaihtelee niin, että noin 75 prosentilla se on 5:stä 15 tuntia, vajaalla 14 prosentilla 15:stä 20 ja noin 9 prosentilla yli 40 tuntia. Tähän ryhmään kuuluvat päätoimiset lämpöyrittäjät, joilla on useampi laitos hoidossaan.
Vastaajien mukaan laitokset kyllä tuottavat vaaditun tehon pääpolttoaineella (87 %), mutta niiden hyötysuhteesta ei ole kattavaa tietoa: vain yhdeksän vastaajaa kertoi hyötysuhteen mitatun. Mitatut arvot tosin olivat korkeita, keskimäärin 87 prosenttia.
Kpa-laitokset ovat edelleen varsin häiriöalttiita: muutaman tunnin seisokkeja aiheuttavat useimmiten syöttölaitteet (78 %), syöttökuljettimen valosilmä tai muu pintavahti (74 %), varastokuljettimet (71 %), tuhkaruuvi (49 %) ja ohjauskeskuksen elektroniikka (41 %). Ohjelmiston aiheuttamat käyntikatkokset eivät ole kovin tavallisia (28 %).
Valtaosa ongelmista on ratkaistavissa omatoimisesti (89 %). Vain kolmessa tapauksessa laite on saatu uudelleen toimimaan vasta laitetoimittajan edustajan avulla.
Eniten käyttäjiä harmittavat niin sanotut turhat hälytykset (61 %). Todennäköisesti ne voitaisiin poistaa etäohjauksen tai -käytön avulla (matkapuhelin).
Laitetoimittajan tarjoama käyttökoulutus saa arvosana 3,1 viisiportaisella asteikolla, häiriöiden korjaaminen niin ikään 3,1. Heikoimmaksi arvioidaan jälkimarkkinointi, 2,8.
Kirjallisten käyttöohjeiden laadun ja toiminnallisuuden arvosana oli 2,5, kytkentäkaavioiden 2,9, ohjausjärjestelmän automatiikan 3,6, savukaasunpuhdistimen 3,1, happisäädön 3,2.