Turvallisuusseikat koetaan entistä tärkeämmiksi myös maatiloilla. Onhan tapaturma-alttius suuri: maatilayrittäjä tekee usein työtään yksin, eikä esimerkiksi nopea avunsaanti mahdollisessa onnettomuustilanteessa ole itsestäänselvyys.
Turvasuunnitelman avulla kartoitetaan maatilan henkilö-, omaisuus- ja ympäristöriskit. Samalla selvitetään toimenpiteet, joilla riskit voidaan ennaltaehkäistä tai poistaa.
Turvasuunnitelma sisältää myös pelastuslain suurehkoilta maatiloilta edellyttämän pelastussuunnitelman, jossa käydään läpi toimintaohjeet ja varautumisen mahdollisten onnettomuuksien varalta. Suunnitelma sisältää myös varautumiskeinoja poikkeustilanteisiin sekä hätäensiapuohjeet.
Omakohtainen kokemus tulipalosta herätti kannonkoskelaisen maatilayrittäjä Osmo Kauppisen kiinnostuksen turvasuunnitelman tekoon."Maatilojen omaisuusriskit kasvavat samalla, kun tilakoko kasvaa. Tilat sijaitsevat usein kaukana pelastuslaitoksista ja sairaaloista, joten varautuminen mahdollisten vahinkojen ja onnettomuuksien varalta on ensiarvoisen tärkeää", selvittää Kauppinen. 
"Vaikka jokainen on oman tilansa ja sen riskien paras asiantuntija, on tärkeää, että suunnitelmaa laadittaessa on paikalla myös ulkopuolinen asiantuntija, koska usein omat vaaranpaikat käyvät liian tutuiksi", pohtii Kauppinen. 
"Tärkeää on myös, että asiat on kirjattu paperille, jotta tilan omistajien lisäksi lapset, lomittajat ja työntekijät tietävät, kuinka tilalla toimitaan mahdollisissa poikkeustilanteissa, kuten vaikkapa sähkökatkosten aikaan."
Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti on laatinut Maatilan Turvasuunnitelma -mallin. Luonnonvarainstituutin ja ProAgria Keski-Suomen neuvojat ovat viime syksystä alkaen laatineet suunnitelmia jo noin viidellekymmenelle keskisuomalaiselle maatilalle.
TE-keskuksen hallinnoima Keski-Suomen Maaseutu Osaa -hanke rahoittaa kahdensadan turvasuunnitelman laatimista tämän vuoden loppuun mennessä. Yrittäjän omarahoitus on sata euroa, josta Lähivakuutus maksaa vakuuttamiensa tilojen osalta puolet.