Konehurmos -näyttelyn ajatuksena on esitellä paitsi konehistoriaa myös konehistorian tallennuksen eri näkökulmia: museointia, kunnostusta, entisöintiä ja säilyttämistä.
Tästä johtuen näytteillä on koneita paitsi Saran omista myös koneharrastajien kokoelmista. Esimerkiksi kahdeksasta esillä olevasta maamoottorista seitsemän on lainassa Eino Rautasen perikunnan kokoelmista. Rautasen maamoottorit ovat säksättäneet monissa tapahtumissa yleisön vetonaulana.  
Seitsemänsadan neliön näyttelytilassa on esillä maamoottoreiden lisäksi 10,5 traktoria. Näytteillä on suomalaisille tuttuja koneita Valmet 20:sestä harmaaseen Ferguun. Joukkoon on kelpuutettu yksi harvinaisuuskin. 1960-luvulta peräisin olevaa Mekes 4000:tta on jäljellä enää yksi, koneharrastaja Pauli Haukkalan pelastama kappale. Tämän Muuliksi kutsutun traktorin piti korvata armeijan viimeiset hevoset, mutta laite olikin susi jo syntyessään, eikä tuotanto päässyt kymmenen kappaleen koe-erää pidemmälle. Hurmaavien traktoreiden ja maamottoreiden lisäksi Konehurmos esittelee salaojituksen historiaa käsin kaivamisesta varhaisiin salaojakoneisiin asti.
Kovin hitaasti salaojitus sai aikanaan kannatusta varsinkin Länsi-Suomessa. Kun sitten salaojituskin koneellistui, alkoivat ojat kadota maan alle kiihtyvää vauhtia.
Konehallin rakentaminen on osa museon laajennus- ja muutossuunnitelmia, joita toteutetaan tarpeiden ja resurssien mukaan.
Nyt avattava konehalli on myös suora vastaus museokävijöiden toiveisiin. Ylivoimaisesti suurin osa museon saamasta asiakaspalautteesta on koskenut maatalouskoneita: niitä on haluttu nähdä Sarassa enemmän.