Väkirehun lisääntynyt käyttö on kasvattanut tarvetta väkirehun käsittelyn tehostamiseen ja kustannusten alentamiseen monissa lypsykarjoissa. Tässä tilanteessa kotoisen rehun rakeistamiseen ryhtyminen saattaa kuulostaa pelkästään lisäkustannukselta. Yhteistyön kautta rakeistuslinjan rakentaminen kotoisen väkirehun käsittelyyn voi kuitenkin olla taloudellisesti järkevää. Viime vuosina maahamme on muutaman yhteiskuivurin yhteyteen rakennettu rehukeskukset, joissa väkirehua rakeistetaan tilojen omiin tarpeisiin. Tavoitteena on ollut alentaa väkirehukustannusta tinkimättä teollisen rehun hyvistä fysikaalisista ominaisuuksista.
Yhteistyö sopii hyvin rehunvalmistukseen, koska rehua voidaan valmistaa tasaisesti ympäri vuoden. Osakkaat eivät tarvitse väkirehun valmistuslaitteita ja raaka-ainevarastoja omilla tiloillaan, ja yhteishankinnoilla saadaan hintaetua ja pienennetään rahtikustannuksia. Yhteishankintana isoissa erissä rehujen tilaaminen kauempaakin voi olla järkevää.
Rakeistuslinjan investointikustannus on suuri, kunnossapitokustannukset kohtalaisen korkeat, ja lisäksi prosessissa kuluu energiaa. Vaikka kustannusta kompensoivat edullisemmat raaka-aineet suurempien toimituserien kautta ja säästöt tilojen omissa laitteistoissa, rehulinjalle tarvitaan joka tapauksessa melko paljon käyttöä ennen kuin investoinnin kustannukset saadaan kohtuulliselle tasolle.
Työtehoseuran vasta ilmestyneessä tiedotteessa esitetään laskelmia rehukeskukseen tarvittavista rehumääristä, joilla toiminta voisi olla taloudellisesti kannattavaa. Laskelmien mukaan 15–25 euroon/tonni laite- ja varastokustannuksissa voidaan päästä noin 1 300–3 100 tonnin väkirehumäärillä kustannusten pienentyessä määrän kasvaessa. Lypsylehmiä rehulla ruokittaisiin 325–775 lehmää + nuorikarja. Lopulta kysymys on aina tilakohtainen: miten suuri hyöty rakeistamisella saavutetaan tilan ruokintajärjestelmissä, mikä on vaihtoehtoinen kustannus, tai miten paljon rehujen raaka-ainekustannuksissa voidaan saada säästöä?
Rehukeskushanke on kustannusten ja osaamisen kannalta iso investointi yhteenliittymille. Tällainen rehunvalmistus vaatii uutta osaamista, ja hankkeessa tarvitaan asialle omistautuva ja tekniikkaa hallitseva henkilö, joka ottaa päävastuun toiminnasta.
Yhteisen rehukeskustoiminnan mahdollisuuksista ja kustannuksista tiedottaminen on osa Pohjois-Pohjanmaalla toimivan Vilja suoraan rehuksi tiloilta eli Tilaseos -hankkeen (MTT, TTS) toimintaa. Tavoitteena hankkeessa on maidontuotannon ja naudanlihantuotannon kannattavuuden parantaminen alentamalla rehukustannusta. Hanke saa rahoitusta Euroopan unionin rahastosta alueellisen TE-keskuksen välityksellä. Rahoittajina hankkeissa ovat myös Altia Oyj, Kemira Chemicals,Oy ja Melica Oy. Lisäksi yhteistyökumppaneina toimivat mm. Aimo Kortteen konepaja Oy, Nipere Oy, muut alueilla toimivat alkutuotantoa palvelevat yritykset, neuvonta, alueen muut hankkeet sekä tuottajat.
Tiedotetta voi tilata Työtehoseurasta.